Folklandiaa juhlitaan tänä viikonloppuna jo 27. kerran

Vuoden ensimmäinen tapahtuma Folklandia lähtee tänään käyntiin! Jo 27. kerran järjestettävä kansantanssi- ja kansamusiikkifestivaali tarjoilee 22 tunnin edestä ohjelmaa Baltic Princessillä 12.-13.1.

Suomen suurimmassa folkoren talvitapahtumassa esiintyy tänä vuonna 105 esiintyjäryhmää 6 esiintymislavalla. Liput on myyty loppuun, joten tapahtumaa päästään jälleen juhlistamaan täydellä laivalla.

Kansainvälisinä esiintyjinä nähdään valtaisaa suosiota kotimaassaan Norjassa nauttiva Gangar, ruotsalainen pelimannimusiikkia ja EDM-rytmejä sekoittava Rå sekä multi-instrumentalisti Juhan Uppin, jota pidetään yhtenä sukupolvensa merkittävimmistä virolaisista kansanmuusikoista.

Suomesta mukana on runsaasti kansanmusiikin huippuartisteja ja -yhtyeitä. Lavoilla esiintyy mm. kanteletaiteilija, laulaja-lauluntekijä ja multi-instrumentalisti Maija Kauhanen, superyhtyeet Frigg ja Junna, ainutkertaisen paluukeikan vetävä legendaarinen Nypykät, vibrafonisti Panu Savolainen & JPP sekä monia muita mielettömän taitavia muusikoita.

Kansamusiikin lisäksi Folklandialla nähdään kansantanssin parhaimmistoa eri puolilta Suomea. Tapahtumassa esiintyy 45 kansantanssiryhmää, joten vauhtia ei näistä festareista todella puutu!

Folklandia nojaa vahvasti yhteistyöhön, sillä toteutamme tapahtuman 46 kansanmusiikin- ja tanssin keskeisen kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa. Lisäksi festivaalia on tekemässä yli 100 vapaaehtoista, joista moni on ollut jo useammalla Folklandialla. Iso kiitos jokaiselle!

Tiedossa on kansainvälisiä ja kotimaisia huippuartisteja, ammattitason kansantanssia, vapaata jamittelua, yhteisöllisyyttä ja yllätyksiä! Livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Folklandian Instagram-tileiltä.

Uusia ideoita seuratoimintaan Training for trainers -webinaareista

Tervetuloa oppimaan uutta Training for trainers – webinaareista! Neljän webinaarin aikana innostutaan, opitaan ja jaetaan kokemuksia nuorisotyöstä sekä Suomessa että Belgiassa.

Webinaarit on suunnattu kaikille, jotka kaipaavat vinkkejä toiminnan käynnistämiseen, ohjaamiseen ja osallistamiseen. Aiheet sopivat erittäin hyvin esimerkiksi nuorisoseurojen luottamushenkilöille, vapaaehtoisille ohjaajille tai työntekijöille.

Webinaarit keväällä 2024

Kevään aikana järjestetään neljä webinaaria, joista saa käytännön vinkkien lisäksi tietoa toiminnan kehittämisestä. Webinaarit järjestetään klo 18-20, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua töiden ja opiskeluiden puitteissa.

Webinaarit pidetään englanniksi, mutta tulkkausta tehdään tarvittaessa, joten sujuva englanninkielentaito ei ole edellytys osallistumiselle. Webinaarien alustajina toimii sekä toimihenkilöitä että vapaaehtoisia nuorisotyön organisaatioista.

  • 18.1.2024 Enthusiasm and inspiration. Luovuuden nimeen vannova Maiju Laurila – filosofian maisteri (musiikkikasvatus), musiikkipedagogi (amk), muusikko (ao), tanssinopettaja (yamk) – johdattelee meidät innostumisen äärelle havainnollistavin esimerkein. Ilmoittaudu
  • 13.2.2024 Good practices: DIY packages. Webinaarin aikana perehdymme ohjauksen saloihin online-ympäristössä. Aiheeseen johdattelee projektikoordinaattori Laura Anttila, joka sukelsi online-ohjaamiseen syvään päätyyn koronavuosien aikana. Laura ohjaa osallistujille kädentaitoja vaativan askartelun, johon osallistujat ovat saaneet materiaalipaketin etukäteen postitse. Askartelu ei vaadi erikoiskykyjä tai -taitoja, vaan mukaan voi ilmoittautua kuka tahansa, joka kaipaa vinkkejä ohjaamiseen online-ympäristössä. Ilmoittaudu
  • 20.3.2024 Good practices: Escape rooms
  • 16.4.2024 Cooperation and stakeholders

Webinaarin sisältöihin ja alustajiin voit tutustua Tapahtumakalenterissa sekä osoitteessa trainingfortrainers.nuorisoseurat.fi.

Training for trainers -hanke

Training for trainers on youth culture – hanke on Erasmus+ -rahoitteinen pienimuotoinen kumppanuushanke, jonka toimenpiteinä olemme kouluttaneet nuoria kouluttajia sekä ohjaajia molemmissa organisaatioissa. Lisäksi järjestämme yhteisoppimiseen liittyvän webinaarisarjan kaikille organisaation toiminnassa mukana oleville.

Lisätietoja:
Sini Korhonen
Projektikoordinaattori / Training for trainers on youth culture
sini.korhonen@nuorisoseurat.fi
p. 050 342 2054

Äänestä Vuoden 2024 Nuorisoseuraa

Vuoden Nuorisoseura 2024 -finalistit ovat selvillä!

Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Tunnustuksesta kisaavat tällä kertaa:

Äänestä suosikkiasi Facebookissa

Nuorisoseurojen kannatusäänestys on käynnissä Facebook-sivuillamme 25.1.2024 asti. Suosikkiseuraa äänestetään reagoimalla julkaisuun emojilla ja perusteluita voi jättää kommentoimalla.

Voittajan valitsee Nuorisoseurojen hallitus. Tunnustuksen saaja julkaistaan kaikille avoimessa Nuorisoseurapäivän juhlassa lauantaina 23.3.2024 Mallusjoen Nuorisoseuralla.

Uusi osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä julkaistu

Nuorten osallistavan tapahtumatuotannon tueksi kehitetty Dynamo -menetelmä on julkaistu. Menetelmässä käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä. Sen avulla nuorten kehittämiä tapahtumia on mahdollista saada jokaiselle paikkakunnalle.

Nuorten paikalliset tapahtumat näkyviin

Dynamo -menetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä nuoret omalla paikkakunnallaan haluavat. Millaisen tapahtuman nuoret haluavat tehdä ja millaiseen tapahtumaan paikkakunnan nuoret haluavat osallistua? 

Toiminnan ydin on nuorten ryhmä, joka lähtee kehittämään kaltaiselleen, hyvin moninaiselle, kohderyhmälle uutta tapahtumaa. Menetelmää testattiin Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa, jonka aikana nuoret toteuttivat mm. katukulttuuriin keskittyvän PMK Track Festin Pieksämäelle ja päihteettömän Summer Vibes Clubin Mikkeliin.

Dynamo -menetelmä jakaantuu yhdeksään osa-alueeseen, joissa käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä.

Menetelmä opastaa myös ryhmän ohjaajaa osallistavan otteen ylläpitämisessä, jotta ryhmästä voi muodostua kiinteä, luottamuksellinen tapahtumatuotannon yksikkö. Prosessissa käsitellään nuoren ryhmään kiinnittäminen, ryhmään tuleminen, ryhmään jääminen sekä ryhmän jälkeinen aika.

Menetelmän kehitystyötä jatketaan uudessa Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa -hankkeessa. Euroopan Unionin osarahoittama hankkeen kumppaneina ovat mm. Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju. Yksi tavoitteista on tehdä Dynamo -menetelmään perehdyttävä koulutuksen pilotointi keväälle 2025. 

Lisätiedot

Tutustu Dynamo -menetelmään

Nazia Asif, Dynamo -hankkeen projektipäällikkö
nazia.asif@nuorisoseurat.fi
puh. 044 491 4943

Nuorisoseurat -verkkolehti 4/2023 on julkaistu

Nuorisoseurojen oman verkkolehden vuoden viimeinen numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi.

Lehti on taas pullollaan nuorisoseurakuulumisia:

  • Menestystarina Rääkkylän paintball-sisäradasta, joka toteutettiin nuorten aloitteesta.
  • Hallituksemme puheenjohtaja Elina Weckström käy läpi ensimmäistä puheenjohtajavuottaan.
  • Osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä tuo nuorten tapahtumat eri paikkakunnille.
  • 9000 kävijän vuosittainen Hakkapeliitta-tapahtuma on Tammelan Nuorisoseura Auran suurin voimanponnistus.

Lisäksi mukana on tietoa ensi vuoden tapahtumista Folklandiasta ja Pispalan Sottiisista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia sekä paljon muuta!

Lehdestä on tuttuun tapaan tehty myös PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi. Hyviä lukuhetkiä!

Nuorisoseuralaisuus 2020-luvulla

Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea on pidetty tämän vuoden aikana arvodialogeja, joissa on keskusteltu siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on tänä päivänä. Keskustelujen anti on nyt koottu yhteen ja jukaistu arvodialogikoonnissa.

Idea arvodialogeihin syntyi järjestön vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa valmistellessa. Halusimme käydä laajaa keskustelua siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla. Onko meillä yhteinen käsitys siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa eri ikäisille harrastajille ja paikallisten nuorisoseurojen aktiiveille?

Asiaa päätettiin lähteä tutkimaan Erätauko-menetelmän avulla. Kevätkauden 2023 dialogit järjestettiin Etelä-Suomen aluefoorumissa, Lounais-Suomen aluefoorumissa sekä Kainuun aluefoorumissa. Syyskaudella 2023 dialogeja pidettiin syyskuussa valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Mikkelissä, lokakuussa Lapin ja Keski-Pohjanmaan aluefoorumeissa sekä marraskuussa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan aluefoorumeissa. Yhteensä dialogeihin osallistui noin 170 keskustelijaa.

Dialogimenetelmästä pidettiin kovasti ja osa keskustelijoista jopa nosti esiin, että varhaiset nuorisoseurat 1800-luvun lopulla toimivat niin, että yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä.

Mitä dialogeista nousi esiin?

Dialogeista nousi vahvasti esiin yhteisöllisyys, joka näkyy mm. oman nuorisoseuraperheen muodostumisena ja toiminnassa vallitsevana me-henkenä. Yhteisöllisyyden fyysisenä paikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalo on edelleen monelle nuorisoseuratoiminnan ydin, joka kokoaa paikkakunnan ihmiset yhteen.

Keskusteluissa nostettiin esiin myös perinteisten arvojen ja tapojen siirtäminen eteenpäin, yhdessä oppiminen sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelijat näkivät merkittävänä, että nuorisoseuroilla on vahva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.

Dialogien perusteella voidaan todeta, että nuorisoseuralaisuus on yhteisöön kuulumista, jossa on matala kynnys ja korkea katto, jossa ideat lentävät ja arkielämän roolit jäävät oven taakse. Se on ylisukupolvista yhteistyötä, ajassa elävää kulttuuriperinnön ja perinteiden vaalimista. Se on sitä, että kaveria ei jätetä. Se on kaverin pyytämistä mukaan, näkyväksi tulemista ja arjen kiireiden hetkellistä unohtamista. Se on harrastamista, se on lukemattomia talkootunteja. Se on yhteisen paremman tulevaisuuden tekemistä yhdessä.

Nuorisoseurat muistavat edesmenneitä presidenttejä

Suomen Nuorisoseurat yhteistyökumppaneineen vastaavat joka vuosi itsenäisyyspäivän aattona toteutettavasta edesmenneiden Suomen tasavallan presidenttien hautojen valaisusta Nivalassa, Luumäellä ja Helsingin Hietaniemessä. Hautavalaistuksen toteutukseen osallistuu laaja joukko yritys- ja yhteisötukijoita. Tuotto ohjataan nuorisoseuratoimintaan.  

Nuorisoseurat vastaa myös Hietaniemen sankarihautojen kynttilöiden sytytyksestä jouluaattona. Tämäkin on yritysyhteistyökumppaneiden mahdollistama, ja tuotto ohjautuu nuorisoseuratoimintaan. 

Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2023

Helsinki / Hietaniemi
Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille.
Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi

Luumäki
Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle.
Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat.

Nivala
Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Kyntilöitä sytytetään itsenäisyyden vuosien verran. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille.
Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.

Uusi pelitoiminta tuo nuoria yhteen Pohjois-Karjalassa  

Pohjoiskarjalaisille nuorille järjestetään tammikuusta 2024 alkaen viikoittaista ryhmätoimintaa, jossa he pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi pakohuone-, lauta- tai korttipelejä.  

Toiminnasta vastaa uusi Livohka-hanke, joka on kulttuurista nuorisotyötä tekevän Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama. Hankkeen toiminta keskittyy etenkin heikommassa asemassa oleville 15–20-vuotiaille nuorille suunnattuihin peliryhmiin.   

Peliryhmissä nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa ja toimimaan yhdessä pelien kautta. Toiminnan tavoitteena on luoda pelejä, jotka tuovat nuoret yhteen. ”Kaikenlaiset nuoret ovat tervetulleita mukaan. Pelien tekeminen on tiimityötä, jossa osallistuminen on mahdollista monessa eri roolissa. Vaikka pelejä tehtäisiin kunnianhimoisesti, on tärkeintä yhteisöllinen yhdessä tekeminen, jossa ilo ja hyväksyminen kukkii”, kertoo hankkeen toinen projektityöntekijä Tero Sarkkinen.  

Ryhmät aloittavat toimintansa ensin kevätkaudella Joensuussa, Kontiolahdella, Kiteellä ja Lieksassa. Syksyllä toiminta jalkautuu Liperiin, Nurmekseen ja Ilomantsiin. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus (ESR+) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.  

Ryhmätoimintaan osallistuvien nuorten tukena on varsinaisten ohjaajien Jenni Hyttisen ja Tero Sarkkisen lisäksi nuoria mentoreita. Mentoreiden roolina on toimia apu- ja vertaisohjaajina. ”Livohkassa parasta on saada nuoret aktiivisiksi ja tekemään yhteistyötä”, kertoo mentoriporukkaan kuuluva Eino Sarkkinen.  

Mukaan lähteneet mentorinuoret ovat päässeet osallistumaan koulutusjaksolle, jonka aikana on opeteltu viestijänä, vertaisohjaajana, peliasiantuntijana ja innostajana toimimista. Tulevaa tehtävää mentorina odotetaan innolla. ”Innostus toimintaan on herännyt ja meillä on mielestäni tosi hieno tiimi”, sanoo mentori Oiva Kontkanen.  

Lisätietoja:  
  
Henna Liiri-Turunen, projektipäällikkö  
henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi  
puh. 044 207 3072  

Jenni Hyttinen, projektityöntekijä  
jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi  
puh. 044 341 3604  

  

Nuorisoseuroille valittiin uusi hallitus valtuuston syyskokouksessa

Nuorisoseurojen valtuuston syyskokous pidettiin 25.-26.11. hybridinä Seinäjoella ja etänä. Kokouksessa valittiin uusi hallitus kaudelle 2024-25.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Elsa Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta, Jyri Siimes Sottiisi Fun Clubista, Taneli Arosara Mikkelin seudun Nuorisoseurasta ja Maaria Koivula-Talkkari Ylihärmän nuorisoseurasta. Varajäseneksi valittiin Arto Liekola Pudasjärven nuorisoseurasta. Valituista henkilöistä kaksi on alle 29-vuotiaita.

Hallituksessa jatkavat varsinaisina jäseninä Sanni Antinniemi Pertunmaalta, Hannu Harmaala Lahdesta, Joonas Autio Kauhavalta ja Elli Myöhänen Rovaniemeltä. Varajäsenenä jatkaa Riikka Kumpula Sodankylästä. Puheenjohtajana jatkaa Elina Weckström.

Valtuuston kokous päätti myös toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta vuodelle 2024. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana.

Valtuusto antoi lisäksi julkilausuman Nuorisoseurojen ja seurantalojen merkityksestä nuorten hyvinvointiin liittyen.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat nuorisoseurojen tekemää työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Lue julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Valtuuston julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Huoli nuorten hyvinvoinnista on valtava. Koronapandemian, energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Gazan sodan muodostamalla kolmoiskriisillä on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksen mukaan 33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta. Tulos on huolestuttava. ”Meidän on turha puhua turvallisuudesta ja energiakriisistä, jos menetämme 33 % nuorista”, eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko totesi Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen iltavastaanotolla Seinäjoella 25.11.

Nuorten pahoinvointi on huomattu myös nuorisoseuroissa. Keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja paineet suoriutua täydellisesti ovat valtavat. Syitä ilmiön taustalla on useita. Koulutusjärjestelmämme puskee tekemään pitkäaikaisia päätöksiä hyvin nuorena, minkä lisäksi olemme tunnistaneet, että sosiaalinen media lisää suorituspaineita.

Nuorisoseuroissa nuorille annetaan kasvurauha. Meillä saa olla keskeneräinen, erehtyä ja yrittää uudelleen turvallisten aikuisten ympäröimänä. Kaikenikäisillä on rauha valita oma polkunsa ja kasvaa myös vastuullisiin tehtäviin.

Yhteisöllisyys on yksi peruspilareistamme. Nuorisoseurayhteisöä kuvataan usein ylisukupolviseksi nuorisoseuraperheeksi, joka kannattelee ja tukee myös vaikeina aikoina. Yhteisöön on saatettu lähteä mukaan jo lapsena ja edelleen eläkeikäisenä juuri ihmiset pitävät kiinni toiminnassa.

Fyysisenä kasvupaikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalot saattavat näyttää ulkopuolisin silmiin siltä, että ne seisovat tyhjillään kaupunkikeskusten ulkopuolella, mutta todellisuudessa ne ovat täynnä elämää. Seuran oma talo on monelle ylpeyden aihe, joka sitoo eri ikäisiä paikallisia ihmisiä yhteen.

Seurantalot ovat avoimia kaikille iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikessa nuorisoseurojen toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Näemme moninaisuuden vahvuutena, joka auttaa erilaisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämisessä.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat kaikkea tätä. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Seinäjoella 26.11.2023

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto