Mitä hyötyä kulttuuriharrastamisesta on? Vastaa kyselyyn

Minkälaisia vaikutuksia kulttuuriharrastamisella on harrastajien elämään? Tätä selvitetään nyt toista kertaa Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä.

Nuorisoseurojen harrastajat voivat osallistua selvitykseen vastaamalla kyselyyn 14.3.-25.4. Kyselyssä käydään läpi harrastamisen vaikutuksia mm. sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, oppimiseen ja fyysiseen terveyteen.

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Vastaaminen kestää noin viisi minuuttia.

Kyselyn tuloksien avulla saadaan tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Kerätyn tiedon perusteella voimme nostaa esiin harrastamisen tärkeyttä niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Edellisen kerran vuonna 2022 toteutetusta selvityksestä näkyi, että kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Lue lisää selvityksen tuloksista.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Puhallinorkesteriliitto sekä Suomen Kansanmusiikkiliitto.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.

“Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.

Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180

Ilmoittaudu Ramppikuumeeseen maaliskuun aikana 

Ramppikuume – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät järjestetään Kankaanpäässä 19.-21.4. ja ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 31.3. asti. Tapahtuma tarjoaa 13-20-vuotiaille nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

Ramppikuume koostuu esityskatselmuksesta ja koulutuspajoista. Tänä vuonna koulutuspajat ovat yksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina osallistutaan eri koulutuspajoihin. Tapahtumaan ja koulutuspajoihin voi ilmoittautua, vaikka itsellä ei olisi katselmuksessa esitystä tai kuuluisi mihinkään nuorisoteatteriryhmään.  

Ilmoittautuminen tehdään lomakkeella. Ryhmien on hyvä huomioida, että jokainen osallistuja täyttää oman ilmoittautumisensa.  

Uutena ohjelmana OFF RAMPPIKUUME

Tänä vuonna Ramppikuume tarjoaa mahdollisuuden esittää lyhyitä, maksimissaan 15 minuutin pituisia esityksiä esityskatselmuksen ulkopuolella.

OFF RAMPPIKUUMEESEEN toivotaan ensisijaisesti helposti liikuteltavia ja kevyttä kalustoa hyödyntäviä esityksiä. Esitys voi olla teatteria, sirkusta, kuunnelma, tanssia, pantomiimia, lavarunoutta, spoken word, improvisaatiota, stand upia, musiikkia, räppiä, mitä ikinä haluatte! Se voi olla jo valmis esitys tai tätä varten valmistettu.

Esitystä voi tarjota Ramppikuumeen ilmoittautumislomakkeella 1.-31.3. oman ilmoittautumisen yhteydessä.  

Ohjelman ytimessä valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus

Nuorisoteatteriryhmät saivat hakea esityksillään Ramppikuumeen esityskatselmukseen 18.2. saakka ja hakemuksia tuli yhteensä huikeat 18. 

Tänä vuonna katselmukseen haki moni ryhmä sekä muutamia monologiesityksiä, eri mittaisilla esityksillä. Tarjolla on monipuolisia esityksiä omista teksteistä uudelleen versioituihin klassikoihin. 

Nuorista koostuva RamppiRaati katsoo hakeneet esitykset läpi ja tekee esivalinnat tapahtuman katselmukseen valittavista esityksistä. RamppiRaati antaa jokaiselle katselmukseen hakeneelle ryhmälle kirjallisen palautteen ja valitut ryhmän julkistetaan maaliskuussa. 

Nuori Kulttuuri Digistage 2024: Ilmoittautuminen on avattu!

Ilmoittautuminen Nuori Kulttuuri Digistagelle aukeaa tänään 5.3. Digistage on ainutlaatuinen virtuaalinen esiintymislava, joka tarjoaa 13-29-vuotiaille taidetta ja kulttuuria harrastaville nuorille mahdollisuuden esitellä teoksiaan laajalle yleisölle digitaalisesti. Toiminnan tarkoituksena on myös herättää keskustelua ja ajatuksia taiteesta ja lisätä nuorten esiintymismahdollisuuksia.

Ilmoittaudu 31.3. mennessä

Ilmoittautuminen on avoinna 5.3. alkaen aina kuun loppuun, 31.3.2024 saakka. Digistage rohkaisee nuoria luomaan ja jakamaan omaa taidettaan, tarjoten samalla ainutlaatuisen pääsyn taiteen maailmaan suoraan katsojien omilta laitteilta.

Osallistumiskriteerit ovat selkeät:

  • Osallistujien tulee olla 13–29-vuotiaita.
  • Teoksen on oltava vaakamuotoisesti kuvattu video, jonka pituus on 2–20 minuuttia.
  • Jokainen esiintyjä tai ryhmä voi lähettää vain yhden teoksen.
  • Ammattilaiset ja alaa opiskelevat voivat osallistua vain teosten ohjaajina tai avustajina.

Ilmoittautuminen tehdään lomakkeen kautta.

Miksi osallistua?

Digistage ei tarjoa ainoastaan alustaa taiteen esittämiselle, vaan myös arvokasta palautetta taiteen asiantuntijoilta. Lisäksi huhtikuun aikana yleisö voi äänestää suosikkiteoksiaan, ja tykätyimmät teokset palkitaan rahallisilla stipendeillä suorassa lähetyksessä Nuori Kulttuuri LIVEssä 11.5.2024. Äänekosken Painotalolta.

Nuori Kulttuuri Digistage on enemmän kuin kilpailu; se on eräänlainen yhteisö, joka yhdistää nuoria taiteilijoita ympäri Suomen ja tarjoaa heille näkyvyyttä sekä tilaisuuden oman harrastuksen kehittymiseen. 

Tervetuloa mukaan luomaan, jakamaan ja inspiroitumaan Nuori Kulttuuri Digistage 2024:ssä!

Nuorisoseurojen yhteinen juhlaviikko tulee – tervetuloa mukaan!

Tänä vuonna 18.-24.3.2024 vietettävä Nuorisoseuraviikko kutsuu jokaisen nuorisoseuralaisen juhlistamaan nuorisoseurojen moninaisuutta. Viikon aikana nähdään nuorisoseuralaisuuden riemua, palkintohumua ja yhteisöllistä nuorisoseuratoimintaa, kun eri puolilla Suomea järjestetään tapahtumia ja jaetaan tietoa nuorisoseuroista.

Tästä artikkelista löydät vinkkejä siihen, miten voit osallistua Nuorisoseuraviikon viettoon. Olit sitten pitkän linjan nuorisoseuralainen tai vain nuorisoseurojen fani, olet tervetullut juhlistamaan viikkoa!

Osallistu Nuorisoseuraviikon tapahtumiin

Helpoin tapa osallistua Nuorisoseuraviikkoon on lähteä paikallisen seuran tapahtumaan! Viikon aikana nuorisoseurat ympäri Suomen järjestävät tapahtumia, joista löytyy parhaiten tietoa seurojen omista kanavista. Tapahtumia listataan myös Nuorisoseuraviikon sivulle ja niistä tiedotetaan Suomen Nuorisoseurojen somekanavilla.

Viikon lopuksi lauantaina 23.3. klo 12 alkaen vietetään kaikille avointa Nuorisoseurapäivän juhlaa Mallusjoen Nuorisoseuralla, jossa on tiedossa esityksiä ja valtakunnallisten tunnustusten jakotilaisuus. Juhlassa palkitaan Vuoden nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen ja Vuoden nuori nuorisoseuralainen. Lisätietoja Nuorisoseurapäivän juhlasta tulee Mallusjoen verkkosivuille ja Facebook-sivulle.

Järjestä oma tapahtuma tai tempaus

Nuorisoseuraviikko ja Nuorisoseurapäivä ovat täydellisiä tilaisuuksia esitellä toimintaa tapahtumien kautta. Järjestäisikö seuranne kenties avoimet ovet seurantalolla, harrastusryhmän kokeilukerran, konsertin, kevättanssit tai alueen yhteiset kakkukahvit?

Tapahtumien tueksi Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löytyy kolme erilaista tulostettavaa bingopohjaa, joiden avulla voi järjestää hieman erilaisen bingon.

Ilmoittamalla tapahtumasi meille, jaamme siitä tietoa Suomen Nuorisoseurojen kanavissa: Ilmoita tapahtuma

Jaa nuorisoseuralaisuuden iloa somessa

Nuorisoseuraviikko näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Lähde mukaan iloitsemalla nuorisoseuralaisuudesta, jakamalla muistoja, rikkomalla ennakkoluuloja tai esittelemällä seuranne toimintaa – tapoja on monia!

Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löydät kaikille avoimia valmiita somemateriaaleja, joita voi vapaasti hyödyntää viikon aikana. Materiaaleista löytyy:

  • Valmiita sometekstejä. 
  • Valmiita somekuvia.
  • Somekuvapohja, johon voi lisätä oman kuvan Canvassa.
  • Nuorisoseuralaisuus-, nuorisoseura- ja seurantalo bingot someen sopivissa kuvako’oissa.

Muista somettaessa hashtagit: #nuorisoseurat #nuorisoseuraviikko #tekemisenriemua. Merkitse myös @nuorisoseurat postauksiin, niin jaamme niitä eteenpäin!

Osallisuuden pauloissa

Osallisuus on yksi nuorisoseurajärjestön arvoista. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan. Myös Livohka -hanke kytkeytyy vahvasti osallisuuteen, ja viikolla 6 koko hanketiimi pääsi taas entistä vahvemmin käsiksi teemaan THL:n Osallisuusviikon ja Suomen Nuorisoseurojen Portugalissa vietettyjen työntekijäpäivien myötä.  

“Välillä täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle.” Kun ottaa etäisyyttä omaan työskentely-ympäristöön ja käy keskusteluja toisen maan kulttuurin ympäröimänä, alkaa nähdä arkiset asiatkin uudella tavalla. Maisemanvaihdos on mahdollisuus oppia uutta sekä katsella omaa “kuplaa” ulkopuolelta. Mitä voisimme tehdä toisin? Missä voisimme kehittyä? Mitä teemme itseasiassa ihan hirmuisen hienosti ja vaikuttavasti? Muun muassa tämän kaltaista ajattelun ja oman toiminnan ravistelua saimme kokea Portugalissa Nuorisoseurojen työntekijäpäivillä. Innostavana kotiin tuomisena saimme muun muassa uusia inspiroivia ideoita osallisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja näkyväksi tekemiseen esimerkiksi erilaisten visualisointien kautta. 

Miten osallisuus näkyy Livohkan toiminnassa?  

Livohka -hankkeen peliprojekteissa nuoret ovat kaiken keskiössä: he pääsevät toteuttamaan toiveidensa peliä ja päättämään lähes kaikesta itse – välipalatarjoiluja myöten. Hankkeen työntekijät toimivat kannustajina ja mahdollistajina. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityiseen arvoon nämä asiat nousevat silloin, kun ihminen on esimerkiksi tavalla tai toisella muita heikommassa asemassa. Osallisuus voi olla merkittävä osa yksilön omaa toimijuutta, sekä kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta.

Osallisuuden merkityksellisyys on nuoria seuratessa käsinkosketeltavaa. Hymyt, innokkuus, omien mahdollisuuksien näkeminen omassa elämässä, oma-aloitteisuus, huulenheitto ja katseen suuntaaminen tulevaan viestivät paitsi myönteisistä muutoksista myös osallisuuden toteutumisesta. Eipä siis ihme, että osallisuuden kokemus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Emme malta odottaa, miten mahtavien elämysten äärelle varmasti vielä pääsemme Livohkan nuorten kanssa! 

Livohka -hanke (09/2023-01/2025) lisää pohjoiskarjalaisten nuorten osallisuuden toteutumista ja osaamisen kehittymistä paikallisesti hyödyntämällä pelillisyyttä ja nuorten toteuttamia projekteja. Hanketta toteuttaa Suomen Nuorisoseurat ry.

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

Kansainvälinen nuorisovaihto tuo Mikkeliin portugalilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia nuoria

Suomen Nuorisoseurat ry järjestää kansainvälisen nuorisovaihdon Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa Mikkelissä 26.2.-2.3. Nuorten osallisuutta luovin menetelmin käsittelevä, EU:n nuoriso-ohjelma Erasmus+:n rahoituksella toteutettava tapahtuma tuo Mikkeliin portugalilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia nuoria suomalaisten lisäksi. Suurin osa kansainvälisten ryhmien 15-20-vuotiaista nuorista ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Suomessa. Osallistujia on yhteensä 50.

”On mahtavaa, miten paljon Suomi varsinkin talvisaikaan kiinnostaa”, kertoo Mariia Pelttari, yksi tapahtuman suomalaisista ohjaajista.

Pelttari lähti vaihdon ohjaajaksi, koska on aiemmin päässyt osallistumaan kansainväliseen nuorisovaihtoon Tanskassa Nuorisoseurojen kautta. Hän halusi omalla panoksellaan mahdollistaa nuorempien nuorten kansainvälisiä kokemuksia, koska ne voivat olla todella maailmaa avartavia.

”Viikon aikana ehtii tutustua tosi vahvasti erilaisiin kulttuureihin ja samalla oppia jotain uutta myös omasta suhteestaan omaan kotimaahan tai jopa Eurooppaan”, Pelttari sanoo.

Mukana paikallispoliittikkoja

Portugalilaisen ryhmän mukana Mikkeliin saapuu myös kaksi paikallispolitiikkoa, jotka haluavat tutustua kansainvälisen vaihdon lisäksi suomalaiseen nuorisopolitiikkaan. Heille on järjestetty tapaaminen mikkeliläisen kaupunginvaltuutettu Jatta Juholan (sd.) kanssa sekä tutustumista Mikkelin kaupungin nuorisotoimeen, Mikkelin Ohjaamoon sekä ESR+ -rahoitteiseen, Nuorisoseurojen Etelä-Savon alueella vetämään Nuorten Dynamo -hankkeeseen, joka kehittää osallistavaa tapahtumatuotantoa nuorten kanssa.

Mikkeli tutuksi kaupunkisuunnituksen avulla

Vaihdon ohjelmassa tutustutaan osallisuusteemoihin luovien menetelmien kuten teatterin kautta. Viikon aikana nähdään myös Mikkeliä: keskiviikkona nuorille on luvassa kaupunkisuunnistus, jossa on mukana paikallisia yrittäjiä. Yksi suunnistuksen rasteista on Toripulu -kahvilan luona, jossa yrittäjä Ville Asikainen kertoo nuorille Mikkelin historiasta sekä vastaanottaa yhden suunnistuksen tehtävistä.

”On kunnia-asia olla mukana tuomassa Mikkeliä maailmankartalle. Ehkäpä kansainväliset nuoret tulevat seuraavan kerran Mikkeliin koko perheen kanssa”, toteaa Asikainen.

Torstaina nuoret vierailevat Sodan ja Rauhan keskus Muistissa. Perjantaina ohjelmassa on nuorten omien EU-hankkeiden ideoimista. Inspiraatiota tulevat antamaan Mikkelin seudun nuorisoseuran nuoret omasta Euroopan Solidaarisuusjoukot -hankkeestaan nimeltä ”Taiteellisen mielen osoitus”, joka on monelle tuttu Mikkelin kirjastossa nähdyn näyttelyn kautta. Ajatuksena on, että omaa lähiyhteisöä voi kehittää kansainvälisellä rahoituksella ja saada sitä kautta myös Euroopan unionia lähemmäs yksilöä. 

Lisätietoja

Minna Pasi, harrastus- ja seuratoiminnan suunnittelija
minna.pasi@nuorisoseurat.fi, puh. 040 566 0288

Hae avustusta säätiöltä pohjoiskarjalaiseen nuorisoseuratoimintaan 15.3. mennessä

Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön vuosittainen avustushaku on taas auki 15.3.2024 saakka. Säätiö avustaa maakunnassa toimivia nuorisoseuroja pienillä toiminta-avustuksilla (100-500 euroa). Myönnettävistä avustuksista päättää säätiön vuosikokous. Edellisen vuoden avustukset tulee olla tilitettynä ennen uuden avustuksen hakemista.

Säätiön kotisivut uudistuvat ja löytyvät täältä >>

Lisätietoja:
säätiön asiamies Henna Liiri-Turunen p. 044 207 3072

Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.