Osallistu Nuorisoseurojen kesäkiertueeseen

Nuorisoseurojen sosiaalisen median kesäkiertue tulee jälleen! Kesäkiertueen tavoitteena on esitellä paikallisten nuorisoseurojen toimintaa kesä-elokuussa Suomen Nuorisoseurojen Instagram- ja Facebook-tileillä. Hakulomake kiertueelle on auki 15.6. asti.

Kesäkiertueeseen osallistutaan vapaamuotoisella tekstillä ja kuvalla, jotka julkaistaan somekanavissamme 17.6.-9.8. välisenä aikana. Julkaisun aiheena voi olla esimerkiksi:

• Kesällä järjestettävä tapahtuma.
• Kesäteatteriesitys.
• Kiitos vapaaehtoisille, seurantalolla kävijöille tai harrastajille. 
• Summaus alkuvuodesta: mitä kaikkea seurassa on tehty kevätkauden aikana?
• Seurantalon vuokrausmahdollisuuden mainostaminen.

Katso tarkemmat osallistumisohjeet ja lähetä materiaalit viimeistään 15.6. lomakkeen kautta: Nuorisoseurojen kesäkiertue 2024

Lisätietoja antaa viestintäasiantuntija Essi Roisko, essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh 044 7390 621.

Yhdenvertaisesti yhdessä – hyvää Pride -kuukautta!

Hyvää Pride-kuukautta jokaiselle nuorisoseuralaiselle! Pride -kuukautta vietetään valtakunnallisesti 1.-30.6., ja tänä aikana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät aiheet näkyvät myös Suomen Nuorisoseurojen viestinnässä.

Nuorisoseurojen yli 140-vuotiaaseen historiaan on aina vahvasti kuulunut yhdenvertaisuus. Järjestön alkuaikoina yhteiskunnallisen kasvatuksen keskeisin sanoma oli kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoinen kohtelu. Varhaisvuosikymmenien nuorisoseuroissa puhuttiin ”säätyrajoituksen poistamisesta” ja asia oli jatkuvasti esillä nuorisoseuroissa 1800-luvulta lähtien.

Tänä päivänä toiminnassamme näkyy yhdenvertaisuuden lisäksi vahvasti moninaisuus. Toivotamme jokaisen mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme sellaisena kuin on. Jotta osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa, noudatamme toiminnassamme turvallisemman tilan periaatteita. Työkalupakkimme yhdenvertaisuus-osiosta voi tulostaa erilaisia versioita turvallisemman tilan periaatteista esimerkiksi seurantalon seinälle.

Emme hyväksy vihapuhetta tai häirintää, minkä takia tapahtumissamme on mukana yhdenvertaisuusagentteja. Heihin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä asiassa kuin asiassa. Lisäksi koulutamme henkilökuntaamme ja harrastusryhmien ohjaajia yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja moninaisuuteen liittyvissä asioissa. Olemme myös julkaisseet yhdenvertaisuus- ja moninaisuusosaamisen oppaan, jota kuka tahansa voi hyödyntää.

”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ja turvallisempien tilojen mahdollistaminen on kaikkien vastuulla. Nuorisoseuroissa teemme joka päivä töitä sen eteen, että toiminnassamme kaikilla on hyvä ja turvallista olla”, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström kommentoi.

Itä-Suomen nuorisoseurojen kesäteatterit valloittavat tänäkin kesänä

Kesä ja teatterit! <3
Itä-Suomen nuorisoseurojen kesäteatterit ilahduttavat ja valloittavat tänäkin kesänä.
Nappaa tästä vinkit tarjonnasta:

Alapitkän Nuorisoseura Lapinlahdelta täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Juhlanäytelmänä nähdään Minna Kettusen kirjoittama ja Katja Väänäsen ohjaama ”Jäänaskali”. Esitykset heinäkuussa. Lue lisää seuran kotisivuilta.

Maarianvaaran Nuorisoseuran (Kaavi) – Maarianvaaran teatteri kiertää suomalaista maaseutua Juhani Joensuun ohjaamalla, Liikkuva kylä 2024 -esityksellään heinä-elokuussa 2024. Lue lisää kotisivuilta.

Pyhäjärven Nuorisoseuran Teatteri Kesäheinä esittää Erja Jokisen ohjaaman ja Markku Hyvösen käsikirjoittaman näytelmän ”Evakko”. Esitykset kesä-heinäkuussa. Lue lisää teatterin kotisivuilta.

Vehmasmäen Nuorisoseuran Tammenrannan kesäteatteri Kuopiosta esittää Markku Hyvösen kirjoittaman ja Jukka Kolehmaisen ohjaaman näytelmän ”Rakkautta Ryytimaalla”. Esitykset heinäkuussa. Lue lisää kotisivuilta.

Värtsilän Nuorisoseuran kesäteatteri esittää Marita Kärkkäisen käsikirjoittaman ja Anneli Hurskaisen ohjaaman näytelmän ”Lehmänmaitoa ja mansikoita”. Esitykset kesä-elokuussa.  Lue lisää esityksestä.

Nuorten Potsit Tohmajärvellä kesäkuussa

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

Kyläkulttuurihanke toi hyvinvointia Pohjois-Karjalan nuorisoseuroihin

Kyläkulttuurista hyvinvointia -hanke toi harvaan asutulle maaseudulle kulttuurikiertueen muodossa monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille. Kulttuurikiertueen keskiössä oli matalan kynnyksen kulttuurinen toiminta, johon osallistujien oli helppo tulla mukaan. Kiertueen toimintakalenterissa oli mukana sekä yksittäisiä tapahtumia että pidempikestoisia kursseja, joita järjestettiin sekä maksuttomina että pääsymaksullisina.

Kaikki kulttuurikiertueen tapahtumat olivat yleisölle avoimia, osan vaatiessa ennakkoilmoittautumisen. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 54 erilaista ja erimittaista tapahtumaa, kurssia, projektia tai työpajaa, jotka olivat suunnattu kaikenikäisille. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia kulttuurin keinoin. Järjestössä haluttiin vahvistaa maaseutualueiden omaperäistä ja rikasta paikalliskulttuuria ja sen myötä lisätä hyvinvointia ja osallisuutta näissä asuinympäristöissä.  

Kulttuurikiertueen tapahtumia järjestettiin maakunnan eteläosista aina pohjoisimpaan kolkkaan saakka viiden (5) kunnan alueella (Nurmes, Ilomantsi, Joensuu, Rääkkylä, Kitee). Esimerkiksi Kesälahdella järjestettiin pitkään toivottu aikuisten tanssikurssi, Rääkkylässä oli konsertti ja lasten sirkusleiri. Lisäksi Nurmeksessa järjestettiin runoilta ja erilaisia teatteriaiheisia kursseja ja projekti.

Hanketta toteutti Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimisto yhdessä paikallisten nuorisoseurojen sekä muiden järjestöyhteistyökumppaneiden kanssa (14 kumppania, 54 tapahtumaa ja 349 osanottajaa) ja sitä rahoitti Taiteen edistämiskeskus. Hankkeen toiminnot toteutuivat vuoden 2023 aikana. 

Nuorisoseuralaisia palkittiin Pohjois-Savossa

Kevät Pohjois-Savossa on ollut yhtä juhlaa. Alueen nuorisoseuroja ja nuorisoseuralaisia on muistettu tunnustuksilla. Kukkia ja kunniakirjoja on päästy luovuttamaan kesken rivitanssiharjoitusten, lastenteatteriesityksen ja kyläläisten ulkoilmatapahtuman.

Vuoden Nuorisoseuraksi nimettiin Länsi-Vesannon Nuorisoseura Vesannolta. Vuoden ohjaaja on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta Kuopiosta. Vuoden Nuorisoseuralaisia ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta Kuopion Nilsiästä. Palkitut esitellään kotisivuilla toukokuun aikana. Lämpimät onnittelut kaikille valituille.

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri vaihtuu

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy elokuussa muihin tehtäviin nuorisoseurajärjestön ulkopuolelle. Laaksonen on toiminut Nuorisoseurojen pääsihteerinä huhtikuusta 2020 alkaen. 

Nuorisoseurojen hallitus valmistelee uuden pääsihteerin valintaa. Tavoitteena on, että uusi pääsihteeri aloittaisi marraskuussa 2024. Siihen asti vt. pääsihteerinä toimii alueellisen työn johtaja Henna Liiri jakaen tehtäviä talous- ja hallintojohtaja Iija Filénin ja muun johtoryhmän kanssa.

”Työni nuorisoseurojen pääsihteerinä reilun neljän vuoden ajan on ollut valtavan antoisaa yhteiskunnallisista kriisivuosista huolimatta. Olemme saaneet paljon uusia nuoria mukaan, ja hiljattain uusittu strategia siivittää järjestöä tulevaisuuteen. Se on erittäin hienoa. Kiitollisena ja sydän täynnä uskoa yhteisön voimaan siirryn työurallani eteenpäin”, Laaksonen sanoo. 

”Haluan kiittää Anninaa siitä intohimoisesta työstä, jota hän on tehnyt koko järjestön kehittämiseksi. Kuluneet vuodet ovat olleet yhteiskunnallisesti haastavia, mutta Annina on onnistunut rakentamaan yhteisöllisyyttä, saanut monta kipinää syttymään ja lisännyt järjestön valovoimaisuutta myös ulospäin. Haikein mielin päästämme Anninan matkaan. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää uudessa työtehtävässä. Luottavaisin mielin katsomme tulevaan ja olemme iloisia, että järjestön sisältä löytyy väliaikainen pääsihteeri, jotta voimme valmistella uuden pääsihteerin rekrytoinnin huolella”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurat ry on lähes 550 jäsenyhdistyksen muodostama järjestö, joka tarjoaa monipuolista nuorisotyötä, kulttuuriharrastuksia ja seurantalotoimintaa kaikenikäisille. Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1881 ja sen toiminta keskittyy paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen ja ihmisten yhteen tuomiseen. Nuorisoseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia mm. teatterin, tanssin, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan parissa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä. Toiminta on kaikille avointa ja sitoutumatonta uskonnollisesti ja poliittisesti.

Restoratiivisilla työkaluilla voidaan kehittää organisaatiokulttuuria

Suomen Nuorisoseurat yhdessä itsenäisine keskuseuroineen on päässyt kuluneen kevään aikana kehittämään järjestön toimintakulttuuria yhteiskehittämismenetelmällä. Tukea tähän työhyvinvointia vahvistavaan prosessiin on saatu Työsuojelurahastolta. Fasilitoijina prosessissa toimivat Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiantuntijat Hanna Myllynen ja Sari Enkkelä. 

Yhteiskehittämisprosessin tavoitteena on antaa nuorisoseurajärjestön henkilöstölle näkökulmia restoratiivisiin sovinto- ja yhdessä elämisen taitoihin ja tätä kautta hahmottaa, miten restoratiivista toimintakulttuuria rakennetaan järjestössä. Taitoja voi hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä laajan vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa. 

Restoratiivinen lähestymistapa vahvistaa vuorovaikutusta

Yhteiskehittämisessä käytetään sovinnon rakentamisen ja restoratiiviseen sovitteluun pohjautuvia menetelmiä yhdistäen CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment)  -yhteisövalmennuksen vahvuus-, arvo- sekä sukupolvityöskentelyä. Kokoontumisten yhteydessä osallistujat tekevät reflektoivia välitehtäviä, joita käsitellään yhdessä. 

Prosessi antaa osallistujille kokemuksia rakentavan vuorovaikutuksen vahvistamisesta, tarpeiden sanoittamisesta ja kuulluksi tulemisesta, vahvistaen näiden asioiden näkymistä organisaation yhteisissä toimintatavoissa jatkossa. 

Yhteiskehittäminen jatkuu vuoden loppuun

Yhteiskehittäminen alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden loppuun asti. Ensimmäisellä kahdella kerralla osallistujien kanssa käsiteltiin restoratiivisia yhteisöjä ja yksilöiden toimintaa työarjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Restoratiivisuudessa on kyse nimenomaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutussuhteita kohtaamistilanteissa tukevasta ajattelusta ja toiminnasta, joka voi olla sekä yhteisöjä kehittävää tai konfliktitilanteissa ihmissuhteita korjaavaa.

Restoratiivisen näkökulman lisäksi liikkeelle lähdettiin luonteenvahvuuksista, joiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan omia ja muiden vahvuuksia, rikastuttaa yhteisöä  ja tukee arvostavaa vuorovaikutusta. Toisella kerralla psykologisen turvallisuuden käsite sekä restoratiivinen näkökulma konflikteihin antoivat osallistujille uusia tapoja hahmottaa ihmisten välistä kommunikaatiota myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

”Tällaisina vaikeina aikoina, kun joudumme tasapainoilemaan toiminnan uudistamisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden ja talouden realiteettien välillä on tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja uudistamaan yhteisiä toimintatapojamme”, kertoo Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen. 

Yhteiskehittämisprosessi jatkuu yhteisellä sukupolvityöskentelyllä elokuussa, jossa tarkastellaan sitä, miten eri sukupolvien yhteen tuleminen työyhteisössä vaikuttaa yhteisiin tekemisen tapoihin.

Pelisuunnittelu Livohkassa harjoittelijan silmin