Category Archives for "Harrastustoiminta"

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

Lisätiedot 

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta

Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus 

Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.  

Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.  

Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.  

Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri.  Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.  

Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.  

Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.   

Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.   

Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.  

Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.   

Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.   

Teija Homanen 
Sihteeri 
Vehmasmäen nuorisoseura 

Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

Palonurmen Nuorisoseura on malliesimerkki siitä, mitä syntyy kun työtä tehdään vuodesta toiseen sydämellä ja työtunteja laskematta. Seura on ollut koko maakunnan, miksei valtakunnankin, parhaimmistoa jo vuosikymmeniä. Toiminta on monipuolista ja kyläläisten toiveiden mukaista teatterista jääratakilpailuihin. Pelkkä seurahan ei tietenkään ole mitään ilman aktiivisia ihmisiä, niitä kyläläisiä jotka tekevät tämän kaiken hyvän näkyväksi. Suuri talkoojoukko tarvitsee vetäjikseen myös niitä, jotka kantavat sen isoimman vastuun ja pitävät huolta siitä perinnöstä mitä on jo yli vuosisadan ajan rakennettu. Mervi ja Jussi Kuosmanen ovat jo vuosia johtaneet Palonurmen Nuorisoseuran toimintaa ja pitäneet seurasta hyvää huolta. Suuri kiitos tästä vapaaehtoistyöstä.   

Länsi-Vesannon Nuorisoseura on vuoden nuorisoseura Pohjois-Savossa

Vesannon takana, Vesijärvien välittömässä läheisyydessä, on nuorisoseura ja nuorisoseurantalo jossa ei ole jääty odottelemaan vaan on kääritty hihat ja ryhdytty toimimaan. Aktiivista toimintaa on toki ollut jo 112 vuotta mutta nyt, muutaman kerran paikalla käyneenä, se tekeminen tuntuu vähintäänkin vuoden nuorisoseuratunnustuksen arvoiselta. Toiminta on kulttuurista- ja ylisukupolvista nuorisoseuratyötä parhaimmillaan.

Seuran vuosijuhlassa oli tupa täynnä ja ohjelma monipuolista mm. vanhoja levyjä, rivitanssia, juhlapuhekin tietysti. Ohjelmaosuuden päätti maaginen ammattitaikuri jonka jälkeen lavalle nousi orkesteri (vai olikohan niitä kaksi?) tanssittamaan salintäyteistä nuorisoseuraväkeä. Kaikki esiintyjät olivat totta kai omalta kylältä, sinne syntyneitä tai sinne muuttaneita, nuorisoseuransa kasvattamia. Voiko sitä hienompaan juhlaan järjestötervehdystä viedä, ei voi!

Onneksi näitä hienoja nuorisoseuroja (ja niitä juhlia) on ollut ja on olemassa ihan koko maassa, mutta tällä kertaa Länsi-Vesannon nuorisoseura on Pohjois-Savon kinkerpiirissä se paras. Onnea ja kiitos.

Jussi Salmi

Inclusion is On -hankkeen uunituoreilla materiaaleilla saavutettavampaa harrastustoimintaa

Sosiaalista osallisuutta ja saavutettavuutta nuorten vapaa-ajan toiminnassa edistävä Erasmus+ -rahoitteinen Inclusion is On -hanke päättyy kesällä. Nuorisoseurat on ollut yksi kumppaniorganisaatioista Nuorten Akatemian hallinnoimassa hankkeessa. Nuorisotyöntekijöille, ohjaajille sekä muille nuorten vapaa-ajan toiminnan parissa työskenteleville tai vapaaehtoisille suunnatut materiaalit on nyt julkaistu! 

Tiesitkö, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa noin kolmasosaa eurooppalaisista nuorista?  

Vapaa-ajan harrastukset ovat paitsi tärkeässä osassa nuorten elämää, myös keskeisessä roolissa nuorten henkilökohtaisessa kasvussa, luovuuden kehittymisessä ja sosiaalisten yhteyksien luomisessa. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden kannalta kaikenlaisille nuorille tulisi tarjota mahdollisuus osallistua erilaisiin, heidän mielenkiinnon kohteidensa mukaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. 

Näiden teemojen parissa toimineen Inclusion is On -hankkeen kansainvälinen päätösseminaari järjestettiin Firenzessä, Italiassa, tammikuussa 2024. Suomen päätöstilaisuus järjestettiin huhtikuussa Nuori2024-messuilla Tampereella. Seminaarissa esiteltiin hankkeen työkalupakin materiaaleja ja innovaatiomallia sekä innostettiin osallistujia oman toiminnan kehittämiseen entistä yhdenvertaisemmaksi ja saavutettavammaksi. Projekti oli myös näyttävästi esillä Nuori2024 -messuosastolla, jossa oli mahdollisuus tutustua hankkeen materiaaleihin, kuten uuteen The Doors are open for everyone -yhdenvertaisuusoppaaseen

Tutustu materiaaleihin  

Toiminnan aikana on kerätty hyviä käytäntöjä ja tuotettu menetelmiä yhdenvertaisemman ja avoimemman vapaa-ajan toiminnan kehittämiseksi. Nyt kaikki julkaisut ovat vapaasti saatavilla kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle ja osiltaan sovellettavissa muihinkin aiheisiin. 

  • Englanninkielinen työkalupakki on kokoelma hankkeen aikana koottuja tai kehitettyjä hyviä käytäntöjä, menetelmiä, työkaluja ja muita vinkkejä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.  
  • Nuorisotyötekijöiden koulutusmalli tukee työkalupaketin sisältöjen omaksumista ja käyttöönottoa: mallin avulla kuka tahansa voi järjestää oman koulutuksen työkalupaketin pääsisällöistä. Koulutusmalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  
  • Innovaatiomalli on menetelmäkokonaisuus, joka tarjoaa systemaattisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun. Mallin avulla kuka tahansa voi luoda omia työkaluja sosiaalisen osallisuuden ja saavuttavuuden edistämiseksi. Innovaatiomalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  

Kaikki hankkeen materiaalit ja kieliversiot löytyvät koostetusti Nuorten Akatemian kotisivuilta.

Hankkeen tunnelmiin pääset kurkkaamaan myös kuvapankissamme Hankkeet projektit ja kampanjat (kuvat.fi) 

Julkaistulla uunituoreella YouTube videolla pääset kurkkaamaan hankkeen tuloksiin nuorisotyöntekijöille kehitetyn koulutuswebinaarin kautta. 

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä. 

Ota osaa nuorisoseurojen pyöräilyhaasteeseen

Pyöräliiton ja Nuorisoseurojen yhteinen hanke Harrastematkat aktiiviseksi haastaa kaikki nuorisoseurat pyöräilyhaasteeseen!

Haasteessa kisataan siitä, mikä nuorisoseura pyöräilee eniten 15.5.-30.9.2024 välisenä aikana. Eniten pyöräilykilometrejä keränneelle seuralle toimitetaan pieni yllätys haasteen loputtua lokakuussa 2024.

Ohjeet haasteeseen osallistumiseen

Pyöräilyhaasteeseen voivat osallistua kaikki Suomen nuorisoseurat. Valitkaa seurastanne yhteyshenkilö, joka toimittaa seuran yhdessä pyöräillyt kilometrit Pyöräliitolle 1.10.2024 mennessä tällä lomakkeella

Pyöräilykilometrit voi merkata ylös haluamallaan tavalla esimerkiksi muistivihkoon tai puhelimen muistioon. Osallistujat voivat myös printata ja käyttää tätä lomaketta.

Mukaan voi laskea kaikki 15.5.-30.9.2024 ajetut kilometrit. Yhteyshenkilö laskee osallistujien määrän ja pyöräilykilometrit yhteensä. Pyöräliitto on yhteydessä lokakuun alussa siihen Nuorisoseuraan, joka on kerännyt eniten pyöräilykilometrejä.  

Kysymyksiin vastaa Mari Marjamaa (mari.marjamaa@pyoraliitto.fi). Tervetuloa mukaan ja nauttimaan pyöräilyn ilosta! 

Taustalla nuorten liikkuvuutta lisäävä hanke

Harrastematkat aktiivisiksi -hankkeen tavoittena on kannustaa lapsia ja nuoria kulkemaan harrastusmatkoja enemmän pyöräillen, kävellen tai julkisella liikenteellä. Tällä tavoin halutaan helpottaa perheiden arkea ja lisätä lasten ja nuorten liikkuvuutta, hyvinvointia, taitoja sekä itsenäisyyden tunnetta.

Ilmoittaudu suosituille Luova lava -leireille

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -kesäleirien ilmoittautuminen on käynnissä Luova lava -toiminnan sivulla. Matalan kynnyksen taideleirejä järjestetään taas tänä vuonna runsaasti ympäri Suomen aina Seinäjoelta Helsinkiin ja Kurikasta Rasivaaraan.

Leirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Leiriläiset pääsevät käsittelemään vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Leirit on suunnattu 7-14 vuotiaille lapsille ja nuorille. Osallistujilta ei vaadita tietyn lajin tai taiteenalan harrastuneisuutta eikä muita erityistaitoja. Leirit päättyvät Hetki taiteilijana -esitykseen, jonka leiriläiset ideoivat ja suunnittelevat viikon aikana ja jota kotiväki voi tulla seuraamaan.

Suurin osa leireistä on päiväleirejä, jotka kestävät viisi päivää maanantaista perjantaihin. Leireillä noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.

Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.

Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.

Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.

Vastaa kyselyyn kulttuuriharrastamisen vaikutuksista

Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!

Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.

Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto,  Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.

“Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.

Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180