Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi
Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä.
Béla Gazdag, Hollola
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa.
Ilkka Köngäs, Rovaniemi
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi.
Tuija-Liisa Leino, Lemi
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa.
Kirsti Valli, Ilmajoki
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja.
Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus.
Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli.
Lisätiedot
Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957
Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta
Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta
Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus
Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.
Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.
Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.
Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri. Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.
Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.
Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.
Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.
Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.
Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.
Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.
Teija Homanen
Sihteeri
Vehmasmäen nuorisoseura
Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta
Palonurmen Nuorisoseura on malliesimerkki siitä, mitä syntyy kun työtä tehdään vuodesta toiseen sydämellä ja työtunteja laskematta. Seura on ollut koko maakunnan, miksei valtakunnankin, parhaimmistoa jo vuosikymmeniä. Toiminta on monipuolista ja kyläläisten toiveiden mukaista teatterista jääratakilpailuihin. Pelkkä seurahan ei tietenkään ole mitään ilman aktiivisia ihmisiä, niitä kyläläisiä jotka tekevät tämän kaiken hyvän näkyväksi. Suuri talkoojoukko tarvitsee vetäjikseen myös niitä, jotka kantavat sen isoimman vastuun ja pitävät huolta siitä perinnöstä mitä on jo yli vuosisadan ajan rakennettu. Mervi ja Jussi Kuosmanen ovat jo vuosia johtaneet Palonurmen Nuorisoseuran toimintaa ja pitäneet seurasta hyvää huolta. Suuri kiitos tästä vapaaehtoistyöstä.
Länsi-Vesannon Nuorisoseura on vuoden nuorisoseura Pohjois-Savossa
Vesannon takana, Vesijärvien välittömässä läheisyydessä, on nuorisoseura ja nuorisoseurantalo jossa ei ole jääty odottelemaan vaan on kääritty hihat ja ryhdytty toimimaan. Aktiivista toimintaa on toki ollut jo 112 vuotta mutta nyt, muutaman kerran paikalla käyneenä, se tekeminen tuntuu vähintäänkin vuoden nuorisoseuratunnustuksen arvoiselta. Toiminta on kulttuurista- ja ylisukupolvista nuorisoseuratyötä parhaimmillaan.
Seuran vuosijuhlassa oli tupa täynnä ja ohjelma monipuolista mm. vanhoja levyjä, rivitanssia, juhlapuhekin tietysti. Ohjelmaosuuden päätti maaginen ammattitaikuri jonka jälkeen lavalle nousi orkesteri (vai olikohan niitä kaksi?) tanssittamaan salintäyteistä nuorisoseuraväkeä. Kaikki esiintyjät olivat totta kai omalta kylältä, sinne syntyneitä tai sinne muuttaneita, nuorisoseuransa kasvattamia. Voiko sitä hienompaan juhlaan järjestötervehdystä viedä, ei voi!
Onneksi näitä hienoja nuorisoseuroja (ja niitä juhlia) on ollut ja on olemassa ihan koko maassa, mutta tällä kertaa Länsi-Vesannon nuorisoseura on Pohjois-Savon kinkerpiirissä se paras. Onnea ja kiitos.
Jussi Salmi
Pohjois-Karjalan vuoden tunnustukset 2023
Pohjois-Karjalan vuoden 2023 tunnustukset on julkaistu.
Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseuralainen 2023: Esa Mustonen (Höljäkän Nuorisoseura)
Esa on pikkupojasta lähtien ollut mukana nuorisoseuran toiminnassa ja osallistunut aktiivisesti nuorisoseuran ja Höljäkän kylän kehittämiseen. Hän on toiminut Höljäkän Nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä useiden vuosien ajan. Esa huolehtii päävastuullisesti nuorisoseurantalolla järjestettävien tilaisuuksien ruoanlaitosta ja tarjoiluista omaa ammattitaitoaan hyödyntäen; oli sitten kyse talkoiden kahvituksesta, hirvipeijaisista, muista juhlatilaisuuksista tai yksityistilaisuuksista. Hän talkoilee pyyteettömästi tekemättä itsestään sen suurempaa numeroa. Ruonlaiton lisäksi hän huolehtii myös nuorisoseurantalon siisteydestä ja järjestyksestä.
Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseura 2023: Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura
Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseuran aktiivitoimijat työskentelevät pyyteettömästi seuran ja seurantalon ylläpidon hyväksi. Seurassa on ennakkoluulottomasti pilotoitu lasten kesätoimintaa Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön avustuksella. Seuran aktiivinen toiminta mahdollistaa useita työpaikkoja paikallisille nuorille. Lisäksi seura tarjoaa vuosittain palkkatukipaikkoja työllisyyden edistämiseksi.
Pohjois-Karjalan Vuoden Ohjaaja 2023: Motoran nuoret ohjaajat
Nuorisoseura Motoran nuoret ohjaajat ovat Motoran hengen luojia! He ovat nuorempien esikuvia ja innoittajia. Nuoret ohjaavat ryhmiään suurella sydämellä, esimerkillisesti, heittäytyen ja omaa aikaa säästämättä. Myös yleisö nauttii, kun ohjaajat esiintyvät pienten tanssijoiden kanssa. Uusia ohjaajia on ilo kouluttaa, kun uudet nuoret pyrkivät innokkaasti pääsemään Motoran nuorten ohjaajien iloiseen ja kannustavaan joukkoon.
Tunnustukset myönsi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala.
Lämpimät onnittelut kaikille ja intoa tulevaisuuteen nuorisoseuratoiminnan parissa!
Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä
Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä.
Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa.
Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.
Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät:
- Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu
- Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu
- Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere
- Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä
- Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura
- Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
- Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere
”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.
Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.
Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle
Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.
Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.
Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.
”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.
Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.
”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”, Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.
Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.
Lisätiedot
Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366
Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseura 2023 on Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura
Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseuran aktiivitoimijat työskentelevät pyyteettömästi seuran ja seurantalon ylläpidon hyväksi. Seurassa on ennakkoluulottomasti pilotoitu lasten kesätoimintaa Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön avustuksella. Seuran aktiivinen toiminta mahdollistaa useita työpaikkoja paikallisille nuorille. Lisäksi seura tarjoaa vuosittain palkkatukipaikkoja työllisyyden edistämiseksi.
Tunnustus jaettiin 17.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Kiteellä. Tunnustuksen olivat vastaanottamassa Katri Hämäläinen ja Olesia Savolainen (kuvassa) Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseurasta.
Tunnustuksen myönsi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala.
Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen!
Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi
Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.
Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.
Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus Motoran nuorille ohjaajille
Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus jaettiin 3.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Liperissä. Tunnustus myönnettiin Motoran nuorille ohjaajille.
Nuorisoseura Motoran nuoret ohjaajat ovat Motoran hengen luojia! He ovat nuorempien esikuvia ja innoittajia. Nuoret ohjaavat ryhmiään suurella sydämellä, esimerkillisesti, heittäytyen ja omaa aikaa säästämättä. Myös yleisö nauttii, kun ohjaajat esiintyvät pienten tanssijoiden kanssa. Uusia ohjaajia on ilo kouluttaa, kun uudet nuoret pyrkivät innokkaasti pääsemään Motoran nuorten ohjaajien iloiseen ja kannustavaan joukkoon.
Tunnustusta oli vastaanottamassa Unni Tiihonen (kuvassa).
Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen!