Ehdota Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtyeen palkinnon saajaa
Vuoden kansantanssiyhtye valitaan jälleen ensi vuoden tammikuussa ja keräämme nyt yleisön ehdotuksia palkittavasta kansantanssiryhmästä. Ehdotuksia voi jättää 30.9. asti verkkolomakkeella.
Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye on yksi merkittävimmistä tunnustuspalkinnoista, jonka suomalainen kansantanssiryhmä voi saada. Palkinto on jaettu vuodesta 1990 alkaen kahden vuoden välein. Vuonna 2022 vuoden kansantanssiyhtyeeksii valittiin PRO Turun Kansantanssin Ystävistä.
Palkinto jaetaan ryhmälle, joka on aktiivinen toimija esittävän kansantanssin alalla ja edustaa esimerkillisellä tavalla suomalaista kansantanssikulttuuria.
Vuoden kansantanssiyhtye saa 3500 euron stipendin ja on ensi vuonna järjestettävän Pispalan Sottiisin kotimainen pääesiintyjä. Valitun yhtyeen kausi jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, kunnes seuraava yhtye ottaa tunnustuksen vastaan.
Valinnan suorittaa Pispalan Sottiisin päätoimikunta tapahtuman taiteellisen johtajan esityksen ja harrastajilta tulleiden ehdotusten perusteella. Palkinto jaetaan vuoden alussa Folklandialla.
Innostu ja opi uutta nuorisotyöstä Training for trainers -webinaareista
Training for trainers – webinaarisarja alkaa 26.9.2023. Kahdeksan webinaarin aikana innostutaan, opitaan ja jaetaan kokemuksia nuorisotyöstä sekä Suomessa että Belgiassa.
Sarjan ensimmäisessä webinaarissa sukelletaan kokeilukulttuurin maailmaan ja pohditaan miksi nuorten omia kokeiluja kannattaa mahdollistaa ja mitä se voi toiminnassa mukana olevilta aikuisilta vaatia. Webinaariteemaan johdattelee belgialaisen kumppanimme Formaatin henkilökunta ja vapaaehtoiset, joilta saamme vinkkejä parhaista toimintamalleista. Thinking outside the box -webinaari järjestetään tiistaina 26.9. klo 18-20 Teamsin välityksellä. Mukaan pääset tämän linkin kautta.
Webinaarisarjan aikataulu
Webinaarisarjassa on kahdeksan webinaaria, joista osallistujat saavat käytännön vinkkien lisäksi tietoa toiminnan kehittämiseksi. Webinaarit järjestetään klo 18-20, jotta kaikilla olisi mahdollisuus osallistua töiden ja opiskeluiden puitteissa.
Webinaarit pidetään englanniksi, mutta tulkkaamme tarvittaessa, joten sujuva englanninkielentaito ei ole edellytys osallistumiselle. Webinaarien alustajina toimii sekä toimihenkilöitä että vapaaehtoisia nuorisotyön organisaatioista.
Syksy 2023
- 26.9.2023 Thinking outside the box. Liity webinaariin.
- 18.10.2023 The role and image of youth work in society. Liity webinaariin.
- 31.10.2023 Inclusion in leisure time activities
- 7.12.2023 Participation
Kevät 2024
- 18.1.2024 Enthusiasm and inspiration
- 13.2.2024 Good practices: DIY packages
- 20.3.2024 Good practices: Escape rooms
- 16.4.2024 Cooperation and stakeholders
Webinaarin sisältöihin ja alustajiin voit tutustua Verkkokoulutukset-sivulla sekä osoitteessa trainingfortrainers.nuorisoseurat.fi.
Training for trainers -hanke
Training for trainers on youth culture – hanke on Erasmus+ -rahoitteinen pienimuotoinen kumppanuushanke, jonka toimenpiteinä olemme kouluttaneet nuoria kouluttajia sekä ohjaajia molemmissa organisaatioissa. Lisäksi järjestämme yhteisoppimiseen liittyvän webinaarisarjan kaikille organisaation toiminnassa mukana oleville.
Lisätietoja:
Sini Korhonen
Projektikoordinaattori / Training for trainers on youth culture
sini.korhonen@nuorisoseurat.fi
p. 050 342 2054
Seurantalojen korjausavustukset on turvattava
Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.
Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.
Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen.
Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.
Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa.
Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.
Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto
Luova lava -leireillä osallistujaennätys
Luova lava -leireille osallistui tänä kesänä lähes 1200 lasta ja 180 ohjaajaa. Ympäri Suomen 29 eri paikkakunnalla järjestetyt leirit saivat erinomaista palautetta osallistujilta.
Luova lava -toiminta on nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jonka sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Keskiössä on osallistujien oma luovuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.
Kesän aikana järjestettiin 82 leiriä, joilla tutustuttiin eri taiteen aloihin teemalla Kiehtovat kamut, omituiset otukset. Leirit päättyivät yhdessä suunniteltuihin Hetki Taiteilijana -esityksiin, joissa lapset pääsivät esiintymään yleisölle.
Tämä vuoden ennätysosallistujamäärästä 53 % oli uusia osallistujia.
Leirit keräsivät kiitettävää palautetta
Palautekyselyyn vastanneista leiriläisistä 60 % antaisi leirille erinomaisen ja 32 % kiitettävän arvosanan. 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että leirillä oli kivaa tekemistä. Leirin päättävä yhteinen esitys nousi vahvasti esiin avoimissa vastauksissa. Myös leirien hyvä tunnelma oli jäänyt lapsille mieleen.
”Tosi paljon mukavia leikkejä, pelejä, improvisaatioharjoituksia. Oli myös paljon kavereita, mutta leirin kohokohta on tietysti esitys.”
”Sai tehdä yhdessä hauskoja asioita. Opin uusia asioita. Tutustuin muihin.”
”Tykkäsin tehdä koruja ja olla mukana asioissa ja oli kivaa, kun muut olivat ystävällisiä minua kohtaan.”
Leireille osallistuneet kokivat, että he saivat tarvittaessa apua ja he saivat tehdä itselleen tärkeitä asioita. 96 % vastaajista koki saaneensa olla leirillä oma itsensä ja 93 % koki kuuluneensa porukkaan.
”Sai olla oma itsensä, ja oli hyvä ryhmä!”
”Tykkäsin saada kavereita.”
Ohjaajille leirityö on ollut palkitsevaa
Leireillä työskenteli kesän aikana lähes 180 ohjaajaa, joista 40 % oli alle 18-vuotiaita. Ohjaajien rooli Luova lava -toiminnassa on toimia ensisijaisesti mielikuvituksen herättelijänä ja mahdollisuuksien luojana, jotta lasten omat ideat pääsevät esille. 91 % leiriläisistä koki, että heidän ideoitaan kuunneltiin ja 78 % oli sitä mieltä, että ohjaajat olivat mukavia ja reiluja.
Ohjaajien palautekyselyn vastauksissa leirien parhaina asioina korostui lasten ohjaaminen ja heidän kohtaamisensa leikkien sekä keskustelujen yhteydessä. Myös oman luovuuden käyttäminen ja leiriläisten luovuuden näkeminen nähtiin kivoina asioina.
”Ohjaajana oli vallan mainiota, suunnittelu ja vastuussa oleminen antoivat minulle itsevarmuutta ja itseluottamusta.”
”Lasten riemun, onnistumisten ja yhteisöllisyyden näkeminen sekä lasten luovuuden tukeminen ja kanavoiminen oli parasta.”
Luova lava -toiminta jatkuu ympäri vuoden
Luova lava -toimintaan kuuluu leirien lisäksi kerhoja ja työpajoja, joita järjestetään ympäri vuoden. Kaiken toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen harrastus- ja taidetoimintaa, jossa osallistujan oma aktiivisuus on keskeistä.
Kesän Luova lava -leirejä järjestetään taas ensi vuonna eri puolilla Suomea. Osassa nuorisoseuroista leirejä on tarjolla jo koulujen syyslomaviikoilla. Ilmoittautuminen kesäleireille alkaa keväällä 2024.
Luova lava -toiminnan ajankohtaiset tapahtumat löytyvät Tapahtumakalenterista.
Nuorisoseurat-verkkolehden uusin numero on julkaistu
Vuoden 2023 Nuorisoseurat-verkkolehden kolmas numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi. Syksyn numerossa päästään kurkistamaan nuorisoseurojen monipuoliseen toimintaan ja ajankohtaisiin tapahtumiin.
Näköalapaikalla -palstalla pitkän linjan kulttuurisen nuorisotyön toimija, Taideyliopiston tutkimusinstituutti Satu Olkkonen pohtii taideharrastusten merkitystä lasten ja nuorten hyvinvointiin. ”Miten kasvamista yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi tuetaan olematta yksinäinen ratsastaja tai maailman napa? Yhtä tärkeää on, miten oppia olemaan maailmassa vetäytymättä siitä? Näihin aikamme planetaarisiin joko tai -kysymyksiin vastaus voi hyvinkin olla harrastus.”
Harrastamiseen syvennytään tällä kertaa ohjaajien näkökulmasta, kun ohjaajien peruskoulutuksen Knopin läpikäyneet nuoret kertovat kokemuksiaan. Miten koulutus on muuttanut Sohvi Vanhatalon ja Morgan Lindströmin näkemyksiä harrastamisesta?
Nuorisoseurojen vetämistä hankkeista kuullaan kahden artikkelin verran. Kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme ja projektityöntekijä Riikka Järvinen kävivät opintovierailulla Portugalissa Rural Youth Culture -hankkeen tiimoilta. Kirjoituksessa he kertovat, mitä ajatuksia matka herätti liittyen nuorten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuri- ja taideharrastusten pariin maaseudulla tai haja-asutusalueella.
Toisessa hankeartikkelissa opitaan miten Etelä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa kehitetään nuorten osallisuutta ja vaikuttamistaitoja paikallisissa nuorten osallisuushankkeissa.
Tapahtumien puolelta esittelyssä on syys-lokakuun vaihteessa vietettävän Tanssimanian runsas ohjelma. 30-vuotisjuhlavuottaan juhlistava tapahtuma esittelee kansantanssin ja -musiikin uusimmat tuulet ja teokset konserteissa eri puolilla Tampereen keskustaa.
Näiden lisäksi lehdestä löytyy ennakkotietoa ensi vuoden Folklandiasta sekä Nuori Kulttuuri On Air -festivaalista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia, pohdintaa kesäteatterin tilasta sekä paljon muuta!
Verkkojulkaisun lisäksi lehdestä on tehty PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi.
Hyviä lukuhetkiä!
Nuorisoseurat-lehti on ikkuna nuorisoseuralaisten elämään. Se sukeltaa nuorisoseuralaisten arkeen eri puolilla maatamme, esittelee erilaisia harrastusmuotoja, ottaa kantaa ja tuo esiin järjestön strategian, kolmivuotisohjelman ja arvot. Lehtemme kertoo myös, mitä nuorisoseuroissa tapahtuu. Verkkolehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.