Tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on mahdollistanut hyvin tämän paikallisen kulttuuriperinnön säilymisen. Seurantaloilla on monitahoinen merkitys paikallisyhteisössään ja sitä kautta laajasti yhteiskunnassa.
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että valtion korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.
Vehmasmäen Nuorisoseuran omistama Valoharju Kuopiossa on hyvä esimerkki korjausavustuksen merkityksestä paikallisyhteisölle tärkeän talon kulttuurihistoriallisten arvon säilymiselle.
Talo on vilkkaassa käytössä. Valoharjun viikko-ohjelmassa on kehonhuoltoa, jumppaa, joogaa, teatteria sekä lapsille että aikuisille ja bingoa.
Korjauksia perinteisellä tekniikalla
Valoharjun peltikatto on korjattu perinteisellä tekniikalla, mikä on säilyttänyt rakennuksen alkuperäisen ilmeen ja historialliset arvot. Taloon avustuksella tehdyn maalämpöremontin myötä lämmityskulut ovat pienentyneet huomattavasti ja maalämpö on parantanut asumismukavuutta. Sisäremontti lisäsi viihtyvyyttä ja paransi puhtaanapitoa.
“Uuden katon myötä talo on suojassa kosteudelta ja ulkoisesti entistä ryhdikkäämpi”, Tarja Peltola kertoo.
Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.
Seurantalojen avustusjärjestelmä sai viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisessä palkinto-ohjelmassa.
Pienilläkin avustuksilla on tutkimuksen mukaan iso merkitys
Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä havaittiin tuoreessa vaikuttavuustutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi.
“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.
Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.
Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.
Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025
Seurantalojen korjausavustus
Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.
Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.
Lisätiedot
Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, petri.uusikyla@uwasa.fi
Vehmasmäen Nuorisoseura, puheenjohtaja Tarja Peltola, puh. 0400 676878, tarja_peltola@hotmail.com
Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, puh. 041 310 6197, teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi
