Archive
Monthly Archives: toukokuu 2024

Itä-Suomen nuorisoseurojen kesäteatterit valloittavat tänäkin kesänä

Kesä ja teatterit! <3
Itä-Suomen nuorisoseurojen kesäteatterit ilahduttavat ja valloittavat tänäkin kesänä.
Nappaa tästä vinkit tarjonnasta:

Alapitkän Nuorisoseura Lapinlahdelta täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Juhlanäytelmänä nähdään Minna Kettusen kirjoittama ja Katja Väänäsen ohjaama ”Jäänaskali”. Esitykset heinäkuussa. Lue lisää seuran kotisivuilta.

Maarianvaaran Nuorisoseuran (Kaavi) – Maarianvaaran teatteri kiertää suomalaista maaseutua Juhani Joensuun ohjaamalla, Liikkuva kylä 2024 -esityksellään heinä-elokuussa 2024. Lue lisää kotisivuilta.

Pyhäjärven Nuorisoseuran Teatteri Kesäheinä esittää Erja Jokisen ohjaaman ja Markku Hyvösen käsikirjoittaman näytelmän ”Evakko”. Esitykset kesä-heinäkuussa. Lue lisää teatterin kotisivuilta.

Vehmasmäen Nuorisoseuran Tammenrannan kesäteatteri Kuopiosta esittää Markku Hyvösen kirjoittaman ja Jukka Kolehmaisen ohjaaman näytelmän ”Rakkautta Ryytimaalla”. Esitykset heinäkuussa. Lue lisää kotisivuilta.

Värtsilän Nuorisoseuran kesäteatteri esittää Marita Kärkkäisen käsikirjoittaman ja Anneli Hurskaisen ohjaaman näytelmän ”Lehmänmaitoa ja mansikoita”. Esitykset kesä-elokuussa.  Lue lisää esityksestä.

Nuorten Potsit Tohmajärvellä kesäkuussa

Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen nuorten ryhmä on suunnittelemassa ja toteuttamassa Nuori Kulttuuri Roots -yhteistyössä Tohmajärven kesäjuhlan yhteyteen omaa nuorten tapahtumaa. Idea tuli nuorilta Pohjois-Karjalan aluetoimiston hallinnoiman Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hankkeen toiminnan yhteydessä. Tapahtuma toteutetaan 28.6.2024 yhteistyössä Tohmajärven nuorten ja kunnan kanssa.

”Tätä kautta mahdollistuu nuorille aktiivinen toimijuus oman kunnan toiminnan ja tapahtumien virkistämiseksi. Lisäksi yhtenä tavoitteena on mahdollistaa kaikille kunnan nuorille tapahtuma, johon he voivat osallistua”, Sini Korhonen, nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hankkeen koordinaattori kertoo.

Tapahtumaan on suunniteltu erilaisia työpajoja, joiden sisällöt ovat rakentuneet nuorten omista toiveista ja päivä huipentuu nuorten hohtobileisiin. Työpajoissa nuoret pääsevät esittelemään taitojaan graffitimaalausten teossa sekä oppimaan lisää niiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lisäksi työpajoissa pääsee tanssimaan sekä tutustumaan glitter- ja uv-maalauksen saloihin. Illan hohtobileissä erilaiset uv-maalaukset pääsevät etuoikeutetusti esiin. Potsipäivät ja -viikko ovat Tohmajärven kunnan tärkein kesäjuhla, jota on vietetty kesä-heinäkuussa 1970-luvulta lähtien. Nimensä juhla on saanut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -romaanin porsaasta, potsista. Pitäjäjuhla kokoaa nykyisten paikkakuntalaisten ja turistien lisäksi runsaat määrät entisiä pitäjäläisiä koko viikon ajaksi Tohmajärvelle.

”Toivomme, että tapahtuma antaa sysäyksen kunnan nuorisotoimelle järjestää jatkossa nuorille suunnattuja tapahtumia yhdessä nuorten kanssa ja kehittää kunnan tarjoamia mahdollisuuksia kulttuurisen nuorisotyön saralla, esimerkiksi huomioimalla nuorten toiveet ja innostus maalaamiseen”, Sini pohtii.

Nuorisoseurantalojen korjausavustuksille on tarvetta tulevaisuudessakin

Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.

Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.

Talojen korjauksia rahoitetaan avustuksilla, talkoilla ja omilla varoilla

Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.

Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.

Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.

Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.

Merkittävimpiä tulevia korjauskohteita ovat ikkunat ja ovet

Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.

Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.

Nuorisoseurantalojen ylläpitämiseen kaivataan tukea

Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.

Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.

Rahoituksen taso tulevaisuudessa mahdollisesti riittämätön

Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.

Lisätiedot

Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838

Kyläkulttuurihanke toi hyvinvointia Pohjois-Karjalan nuorisoseuroihin

Kyläkulttuurista hyvinvointia -hanke toi harvaan asutulle maaseudulle kulttuurikiertueen muodossa monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille. Kulttuurikiertueen keskiössä oli matalan kynnyksen kulttuurinen toiminta, johon osallistujien oli helppo tulla mukaan. Kiertueen toimintakalenterissa oli mukana sekä yksittäisiä tapahtumia että pidempikestoisia kursseja, joita järjestettiin sekä maksuttomina että pääsymaksullisina.

Kaikki kulttuurikiertueen tapahtumat olivat yleisölle avoimia, osan vaatiessa ennakkoilmoittautumisen. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 54 erilaista ja erimittaista tapahtumaa, kurssia, projektia tai työpajaa, jotka olivat suunnattu kaikenikäisille. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia kulttuurin keinoin. Järjestössä haluttiin vahvistaa maaseutualueiden omaperäistä ja rikasta paikalliskulttuuria ja sen myötä lisätä hyvinvointia ja osallisuutta näissä asuinympäristöissä.  

Kulttuurikiertueen tapahtumia järjestettiin maakunnan eteläosista aina pohjoisimpaan kolkkaan saakka viiden (5) kunnan alueella (Nurmes, Ilomantsi, Joensuu, Rääkkylä, Kitee). Esimerkiksi Kesälahdella järjestettiin pitkään toivottu aikuisten tanssikurssi, Rääkkylässä oli konsertti ja lasten sirkusleiri. Lisäksi Nurmeksessa järjestettiin runoilta ja erilaisia teatteriaiheisia kursseja ja projekti.

Hanketta toteutti Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimisto yhdessä paikallisten nuorisoseurojen sekä muiden järjestöyhteistyökumppaneiden kanssa (14 kumppania, 54 tapahtumaa ja 349 osanottajaa) ja sitä rahoitti Taiteen edistämiskeskus. Hankkeen toiminnot toteutuivat vuoden 2023 aikana. 

Nuorisoseuralaisia palkittiin Pohjois-Savossa

Kevät Pohjois-Savossa on ollut yhtä juhlaa. Alueen nuorisoseuroja ja nuorisoseuralaisia on muistettu tunnustuksilla. Kukkia ja kunniakirjoja on päästy luovuttamaan kesken rivitanssiharjoitusten, lastenteatteriesityksen ja kyläläisten ulkoilmatapahtuman.

Vuoden Nuorisoseuraksi nimettiin Länsi-Vesannon Nuorisoseura Vesannolta. Vuoden ohjaaja on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta Kuopiosta. Vuoden Nuorisoseuralaisia ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta Kuopion Nilsiästä. Palkitut esitellään kotisivuilla toukokuun aikana. Lämpimät onnittelut kaikille valituille.

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri vaihtuu

Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy elokuussa muihin tehtäviin nuorisoseurajärjestön ulkopuolelle. Laaksonen on toiminut Nuorisoseurojen pääsihteerinä huhtikuusta 2020 alkaen. 

Nuorisoseurojen hallitus valmistelee uuden pääsihteerin valintaa. Tavoitteena on, että uusi pääsihteeri aloittaisi marraskuussa 2024. Siihen asti vt. pääsihteerinä toimii alueellisen työn johtaja Henna Liiri jakaen tehtäviä talous- ja hallintojohtaja Iija Filénin ja muun johtoryhmän kanssa.

”Työni nuorisoseurojen pääsihteerinä reilun neljän vuoden ajan on ollut valtavan antoisaa yhteiskunnallisista kriisivuosista huolimatta. Olemme saaneet paljon uusia nuoria mukaan, ja hiljattain uusittu strategia siivittää järjestöä tulevaisuuteen. Se on erittäin hienoa. Kiitollisena ja sydän täynnä uskoa yhteisön voimaan siirryn työurallani eteenpäin”, Laaksonen sanoo. 

”Haluan kiittää Anninaa siitä intohimoisesta työstä, jota hän on tehnyt koko järjestön kehittämiseksi. Kuluneet vuodet ovat olleet yhteiskunnallisesti haastavia, mutta Annina on onnistunut rakentamaan yhteisöllisyyttä, saanut monta kipinää syttymään ja lisännyt järjestön valovoimaisuutta myös ulospäin. Haikein mielin päästämme Anninan matkaan. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää uudessa työtehtävässä. Luottavaisin mielin katsomme tulevaan ja olemme iloisia, että järjestön sisältä löytyy väliaikainen pääsihteeri, jotta voimme valmistella uuden pääsihteerin rekrytoinnin huolella”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurat ry on lähes 550 jäsenyhdistyksen muodostama järjestö, joka tarjoaa monipuolista nuorisotyötä, kulttuuriharrastuksia ja seurantalotoimintaa kaikenikäisille. Järjestön juuret ulottuvat vuoteen 1881 ja sen toiminta keskittyy paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen ja ihmisten yhteen tuomiseen. Nuorisoseurat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia mm. teatterin, tanssin, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan parissa sekä järjestävät erilaisia tapahtumia, kursseja ja leirejä. Toiminta on kaikille avointa ja sitoutumatonta uskonnollisesti ja poliittisesti.

Restoratiivisilla työkaluilla voidaan kehittää organisaatiokulttuuria

Suomen Nuorisoseurat yhdessä itsenäisine keskuseuroineen on päässyt kuluneen kevään aikana kehittämään järjestön toimintakulttuuria yhteiskehittämismenetelmällä. Tukea tähän työhyvinvointia vahvistavaan prosessiin on saatu Työsuojelurahastolta. Fasilitoijina prosessissa toimivat Diakonissalaitoksen Yhdessä elämisen taitokeskuksen asiantuntijat Hanna Myllynen ja Sari Enkkelä

Yhteiskehittämisprosessin tavoitteena on antaa nuorisoseurajärjestön henkilöstölle näkökulmia restoratiivisiin sovinto- ja yhdessä elämisen taitoihin ja tätä kautta hahmottaa, miten restoratiivista toimintakulttuuria rakennetaan järjestössä. Taitoja voi hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä laajan vapaaehtoistoimijoiden kentän kanssa. 

Restoratiivinen lähestymistapa vahvistaa vuorovaikutusta

Yhteiskehittämisessä käytetään sovinnon rakentamisen ja restoratiiviseen sovitteluun pohjautuvia menetelmiä yhdistäen CABLE (Community Action Based Learning for Empowerment)  -yhteisövalmennuksen vahvuus-, arvo- sekä sukupolvityöskentelyä. Kokoontumisten yhteydessä osallistujat tekevät reflektoivia välitehtäviä, joita käsitellään yhdessä. 

Prosessi antaa osallistujille kokemuksia rakentavan vuorovaikutuksen vahvistamisesta, tarpeiden sanoittamisesta ja kuulluksi tulemisesta, vahvistaen näiden asioiden näkymistä organisaation yhteisissä toimintatavoissa jatkossa. 

Yhteiskehittäminen jatkuu vuoden loppuun

Yhteiskehittäminen alkoi huhtikuun alussa ja se kestää vuoden loppuun asti. Ensimmäisellä kahdella kerralla osallistujien kanssa käsiteltiin restoratiivisia yhteisöjä ja yksilöiden toimintaa työarjen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Restoratiivisuudessa on kyse nimenomaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutussuhteita kohtaamistilanteissa tukevasta ajattelusta ja toiminnasta, joka voi olla sekä yhteisöjä kehittävää tai konfliktitilanteissa ihmissuhteita korjaavaa.

Restoratiivisen näkökulman lisäksi liikkeelle lähdettiin luonteenvahvuuksista, joiden tunnistaminen auttaa hahmottamaan omia ja muiden vahvuuksia, rikastuttaa yhteisöä  ja tukee arvostavaa vuorovaikutusta. Toisella kerralla psykologisen turvallisuuden käsite sekä restoratiivinen näkökulma konflikteihin antoivat osallistujille uusia tapoja hahmottaa ihmisten välistä kommunikaatiota myös haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

”Tällaisina vaikeina aikoina, kun joudumme tasapainoilemaan toiminnan uudistamisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden ja talouden realiteettien välillä on tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja uudistamaan yhteisiä toimintatapojamme”, kertoo Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen

Yhteiskehittämisprosessi jatkuu yhteisellä sukupolvityöskentelyllä elokuussa, jossa tarkastellaan sitä, miten eri sukupolvien yhteen tuleminen työyhteisössä vaikuttaa yhteisiin tekemisen tapoihin.

Pelisuunnittelu Livohkassa harjoittelijan silmin

Pelisuunnittelu on monelle vieras asia. Kun puhutaan pelisuunnittelusta, yleensä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on tietokoneella pelin koodaus.

Näin ei kuitenkaan ole Livohkassa: siellä suunnitellaan esim. lauta- ja pakohuonepelejä nuorten voimin. Minä itse olen ollut Livohkassa mukana viiden eri pelisuunnitteluprosessin kanssa. Prosessi vaatii erilaisia taitoja ja luovuutta, ja minusta on ollut mahtavaa päästä näkemään sitä, kun nuoret hyödyntävät omia taitojaan.

Pelisuunnittelu on pitkä prosessi. Kaikki mahdollinen täytyy miettiä etukäteen; pelin kesto, tavoite, konsepti, tarvittavat materiaalit, ja niin edespäin. Siksi onkin hyvä, että Livohkassa hyödynnetään kaikkien taitoja. Jokainen voi omalla panoksellaan osallistua prosessiin sen verran kuin jaksaa. Jos ei jaksa, niin voi myös tulla vaan hörppimään kahvia ja juttelemaan mukavia.

Pelisuunnittelussa keskeisin osa on ryhmässä työskentely. Jotta tiedettäisiin, paljonko resursseja tarvitaan esimerkiksi pakohuonepeliin, täytyy ensin suunnitella muu tarpeellinen, esimerkiksi se, että ollaanko pakohuoneeseen rakentamassa vaikka huonekaluja tai ylimääräisiä seiniä. Livohkassa ryhmätyöskentely pelaakin hyvin ja viestintäkin pelaa. Tästä päästäänkin aasinsiltana viestintään.

Viestintä pelaa Livohkassa hienosti. Ohjeet ovat aina selkeät, ja sekä osallistujat että ohjaajat viestivät esimerkiksi WhatsAppin kautta keskenään erittäin hyvin. Viestintä onkin tärkeää pelisuunnittelun kannalta; kommunikaatio eri osa-alueiden kesken nopeuttaa prosessia huomattavissa määrin.

Kokonaisuutena pelisuunnittelu on samaan aikaan monimutkaista kuin myös erittäin yksinkertaista. Livohkassa siitä on tehty helppoa ja kivaa! Ja hankkeen projektityöntekijät tukevat pelien tekemisessä.

Artikkelin on kirjoittanut Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja Livohka-hankkeen harjoittelija Jesse omiin kokemuksiinsa pohjautuen.

Inclusion is On -hankkeen uunituoreilla materiaaleilla saavutettavampaa harrastustoimintaa

Sosiaalista osallisuutta ja saavutettavuutta nuorten vapaa-ajan toiminnassa edistävä Erasmus+ -rahoitteinen Inclusion is On -hanke päättyy kesällä. Nuorisoseurat on ollut yksi kumppaniorganisaatioista Nuorten Akatemian hallinnoimassa hankkeessa. Nuorisotyöntekijöille, ohjaajille sekä muille nuorten vapaa-ajan toiminnan parissa työskenteleville tai vapaaehtoisille suunnatut materiaalit on nyt julkaistu! 

Tiesitkö, että köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa noin kolmasosaa eurooppalaisista nuorista?  

Vapaa-ajan harrastukset ovat paitsi tärkeässä osassa nuorten elämää, myös keskeisessä roolissa nuorten henkilökohtaisessa kasvussa, luovuuden kehittymisessä ja sosiaalisten yhteyksien luomisessa. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteiden kannalta kaikenlaisille nuorille tulisi tarjota mahdollisuus osallistua erilaisiin, heidän mielenkiinnon kohteidensa mukaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. 

Näiden teemojen parissa toimineen Inclusion is On -hankkeen kansainvälinen päätösseminaari järjestettiin Firenzessä, Italiassa, tammikuussa 2024. Suomen päätöstilaisuus järjestettiin huhtikuussa Nuori2024-messuilla Tampereella. Seminaarissa esiteltiin hankkeen työkalupakin materiaaleja ja innovaatiomallia sekä innostettiin osallistujia oman toiminnan kehittämiseen entistä yhdenvertaisemmaksi ja saavutettavammaksi. Projekti oli myös näyttävästi esillä Nuori2024 -messuosastolla, jossa oli mahdollisuus tutustua hankkeen materiaaleihin, kuten uuteen The Doors are open for everyone -yhdenvertaisuusoppaaseen

Tutustu materiaaleihin  

Toiminnan aikana on kerätty hyviä käytäntöjä ja tuotettu menetelmiä yhdenvertaisemman ja avoimemman vapaa-ajan toiminnan kehittämiseksi. Nyt kaikki julkaisut ovat vapaasti saatavilla kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle ja osiltaan sovellettavissa muihinkin aiheisiin. 

  • Englanninkielinen työkalupakki on kokoelma hankkeen aikana koottuja tai kehitettyjä hyviä käytäntöjä, menetelmiä, työkaluja ja muita vinkkejä sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi.  
  • Nuorisotyötekijöiden koulutusmalli tukee työkalupaketin sisältöjen omaksumista ja käyttöönottoa: mallin avulla kuka tahansa voi järjestää oman koulutuksen työkalupaketin pääsisällöistä. Koulutusmalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  
  • Innovaatiomalli on menetelmäkokonaisuus, joka tarjoaa systemaattisen lähestymistavan ongelmanratkaisuun. Mallin avulla kuka tahansa voi luoda omia työkaluja sosiaalisen osallisuuden ja saavuttavuuden edistämiseksi. Innovaatiomalli on saatavilla useilla kielillä, myös suomeksi.  

Kaikki hankkeen materiaalit ja kieliversiot löytyvät koostetusti Nuorten Akatemian kotisivuilta.

Hankkeen tunnelmiin pääset kurkkaamaan myös kuvapankissamme Hankkeet projektit ja kampanjat (kuvat.fi) 

Julkaistulla uunituoreella YouTube videolla pääset kurkkaamaan hankkeen tuloksiin nuorisotyöntekijöille kehitetyn koulutuswebinaarin kautta. 

Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä. 

“Mä oon onnellinen, että lähdin tähän mukaan.” – Nuorten Dynamo -hankkeen ensimmäiset tapahtumat on saatu maaliin

Nuorten Dynamo – osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa –hanke on saanut ensimmäisen keväänsä päätökseen. Hankkeen ulostuloina olivat kaksi uutta nuorten tapahtumaa: Mäntyharjulla päivänvalon näki 19.4. Mäntyfest ja Mikkelissä puolestaan 11.5. Tehtävä: Mikkeli – huuman kuuma elämysseikkailu. Yhteensä tapahtumat tavoittivat noin 610 eteläsavolaista.

Mäntyfest oli osin koulupäivän sisään rakennettu musiikkifestari, jossa kuultiin tuoreiden nuorten bändien musiikkia ja tällä hetkellä suurta nuorten suosiota nauttivan räpartisti Blacflacon energinen keikka. Paikallisista nuorista koostuvat bändit Sine Nomine ja Sactrum saivat vetää ensikeikkansa parille sadalle katsojalle.

Tehtävä: Mikkeli toteutui rastimuotoisena toimintaseikkailuna. Yhteensä kymmenen rastin aikana tapahtuman kävijöillä oli mahdollisuus kokeilla mm. kuplafutista, graffitimaalausta, benjitrampoliinia ja pakohuonepeliä teltassa. Elävästä musiikista vastasivat Voice of Finlandista tuttu Simeoni Kaihun kodassa ja illan huipensi Kasmirin keikka Kulttuuritalo Tempossa.

Kolme nuorta pelaavat kuplafutista aurinkoisena kevätpäivänä urheilukentällä.
Tehtävä: Mikkelissa pelattiin mm. kuplafutista. Kuva: Veeti Keränen.

Täysin uuden tapahtuman rakentaminen on vaativa suoritus – etenkin nuorille, joilla ei ole tapahtumien järjestämisestä välttämättä juurikaan kokemusta. Tapahtumien lähestyessä ja tapahtumapäivänä työntuntien määrä kasvaa ja voimia kuluu. Mäntyfestin siivousvaiheessa nuorten tuottajaryhmän pöydästä kuitenkin kuului ylpeä kommentti: “Mä oon onnellinen, että lähdin tähän mukaan.” Tehtävä: Mikkeli –tapahtuman tuottajanuoret olivat puolestaan tyytyväisiä tapahtumansa monipuoliseen toimintatarjontaan ja tapahtumakävijöistä hehkuvaan iloiseen tunnelmaan.

Nuorten Dynamon tavoitteena on lisätä nuorten osallisuutta yhteiskunnassa ja kehittää nuorten vaikuttamisen taitoja sekä mahdollisuuksia. Reittinä tähän on nuorten omien arvojen ja nuorisokulttuurin ilmiöiden tuominen näkyväksi Dynamo-tuottajaryhmien kehittämien tapahtumien kautta.

Ensi syksynä hanke rantautuu Pieksämäelle ja Juvalle, joissa uudet tapahtuman koetaan talvikuukausien aikana. Keväällä 2025 hankkeen viimeinen uusi nuorten tapahtuma ilmestyy Savonlinnan tapahtumakartalle.

Lisätiedot

Nazia Asif
projektipäällikkö
044 491 4943
nazia.asif@nuorisoseurat.fi

Nuorten Dynamo – osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa on uusi ESR + hanke, joka on
Euroopan Unionin osarahoittama ja sitä hallinnoi Suomen Nuorisoseurat ry. Hankkeessa toteutetaan Dynamo-tuotantoprosessi, jossa nuoret tekevät omannäköisen, uuden, tapahtuman kotikuntaansa. Tapahtumat toteutetaan Mäntyharjulla, Mikkelissä, Pieksämäellä, Juvalla ja Savonlinnassa yhteistyössä kuntien nuorisopalveluiden kanssa.

Hankkeen muita yhteistyötahoja ovat Suomen Nuoriso-opisto, Ohjaamo Olkkari Mikkelissä, Saimaan Nuorisoseurat sekä Mikkelin seudun nuorisoseura. Toiminnan kautta 15–25-vuotias nuori löytää uutta innostusta, verkostoja ja ihmissuhteita tapahtumatuotannon parissa. Dynamo tarjoaa nuorelle omalla kotipaikkakunnallaan turvallisen yhteisön, jonka toiminnalla on tavoite.