Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet 

Suomen Nuorisoseurat tiedotti 8.4.2024 aloittavansa muutosneuvottelut. Muutosneuvotteluilla tavoiteltiin talouden ja toiminnan tasapainottamista pitkällä aikavälillä sekä varauduttiin nuorisoalan valtionavustuksia uhkaaviin rahoitusleikkauksiin. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi, myös enintään kahdeksan henkilötyövuoden vähentämistä. Myös mahdollisia työnkuvamuutoksia käsiteltiin. Neuvottelujen piirissä olivat organisaation kaikki vakituiset työntekijät johtoryhmää lukuun ottamatta. 

Päättyneiden yhteistoimintalain mukaisten muutosneuvottelujen lopputuloksena henkilöstövaikutukset toteutetaan siten, että neljä henkilöä irtisanotaan ja kolmen henkilön tehtävä osa-aikaistetaan. Tämän lisäksi vakituisen henkilöstön osalta toteutetaan neljän viikon lomautukset. Lomautuksen piirissä on myös johtoryhmä. 

Suomen Nuorisoseurat 
Henna Liiri 
vt. pääsihteeri 
 
Lisätietoja: 
vt. pääsihteeri Henna Liiri, Suomen Nuorisoseurat, henna.liiri@nuorisoseurat.fi

JAKELU 
www.nuorisoseurat.fi 
 
Nuorisoseurat lyhyesti 
Suomen Nuorisoseurat on yhteisöjen tulevaisuutta rakentamassa. Tarjoamme kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia, kuten tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja liikuntaa. Järjestämme myös niihin liittyviä tapahtumia ja koulutuksia. Nuorisoseuroissa jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus harrastaa kulttuuria, kasvaa aktiiviseksi yhteisön jäseneksi ja kokea tekemisen riemua!  

Nuorisoseuratoimintaa on sekä kaupungeissa että maaseudulla ympäri Suomea. Toimintaa toteuttavat paikalliset nuorisoseurat, aluetoimistot ja valtakunnallinen liitto. Suomen Nuorisoseurat ry on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka tehtävänä on tukea paikallisten nuorisoseurojen toimintaa.

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa 

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.  

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut” 

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa. 

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja 

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä. 

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan. 

Sarjanimeämiset 

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus. 

10-vuotiaat ja nuoremmat 

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta. 

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi. 

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea. 

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea. 

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi. 

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat 

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.   

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta. 

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.  

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.  

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea. 

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi. 

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi. 

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi. 

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea. 

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus. 

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta. 

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta. 

16-vuotiaat ja nuoremmat 

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta. 

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi. 

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea. 

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea. 

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi. 

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea. 

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi. 

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi. 

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi. 

Kunniamaininnat 

• Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.  
• Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
• Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
• Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.  
• Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
• Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
• Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
• Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
• Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
• Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta. 

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

Béla Gazdag, Hollola 
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

Tuija-Liisa Leino, Lemi 
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

Kirsti Valli, Ilmajoki 
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957

Hurtan pakohuone -pelin lanseeraus ke 19.6.

Tervetuloa kokemaan ensipuraisu Lieksan palon jälkeiseen maailmaan nuorten luomassa pakohuonepelissä! Pelaajat pääsevät selvittämään Simo Hurtalle kuuluneeseen liekkien nuolemaan taloon tämän pahamaineisen veronkerääjän salaisuutta.

Peli sijaitsee Valpas – Nuorten työpajalla osoitteessa Pielisentie 17, Lieksa.

Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin ja -musiikin riemun

Seuraavat viisi päivää ovat täynnä kansantanssin ja -musiikin iloa, kun kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi levittäytyy eri puolille Tamperetta 12.-16.6.

Pohjoismaiden merkittävimpään kansantanssitapahtumaan osallistuu yli 1000 tanssijaa ja soittajaa Suomesta, Latviasta, Ukrainasta ja Virosta. Kansantanssiperinnettä juhlistetaan I love Tanhu! -teemalla, joka näyttäytyy erityisesti alueellisten vakkojen tuottamissa tanssijoiden ja soittajien yhteisissä alueellisissa esityksissä. 

Pispalan Sottiisissa nähdään myös lasten ja nuorten kansantanssiryhmien katselmus Tanssiralli, jonne ilmoittautui peräti 28 ryhmää. Katselmukset on jaettu viiteen eri konserttiin, jotka pidetään Tampereen konservatorion Pyynikkisalissa torstaista lauantaihin. 

Iltakonserteissa vahvoja uusia tanssiteoksia

Festivaaliohjelma tarjoilee runsaasti nähtävää eri puolilla Tamperetta. Tarjolla on niin ilmaiskonsertteja, kuin pääsymaksullisia esityksiä ja klubi-iltoja.

Maksuttomasti festivaalitunnelmasta voi nauttia Puistokonsertissa, tapahtuman avajaisissa ja Tanhujen Tampere -konserteissa. Puistokonsertissa ja avajaisissa festivaalin kansainväliset esiintyjät esiintyvät yhdessä suomalaisten kansantanssiryhmien kanssa. Tanhujen Tampere -konserteissa tanssijat ja pelimannit esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa.

Iltakonserteissa nähdään monipuolinen kattaus ammattitason kansantanssia sekä aivan uusia teoksia. Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat Joensuusta tuo tuulahduksen historiaa tositapahtumiin pohjautuvalla teoksellaan Ritavuori, joka käsittelee Suomen historian ainoaa ministerin murhaa. Sottiisissa ensiesityksensä saavan teoksen ovat käsikirjoittaneet, koreografioineet ja ohjanneet Eveliina ja Mitja Pilke. Ritavuori nähdään Tullikamarin Pakkahuoneella perjantaina 14.6. Sottiisi Soikoon illan iloksi -konsertissa. 

Kaustislainen kansantanssiyhtye Ottoset puolestaan esittää Sottiisissa uunituoreen teoksen Sukupolvien ketju. Ottoset ja kansanmusiikkiyhtye Häly ovat kääntäneet katseet Miia Timosen ja Sampo Korvan johdolla 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Sukupolvien ketju nähdään lauantaina 15.6. Tullikamarin Pakkahuoneella Tanhumatinea -konsertissa. 

Pispalan Sottiisi huipentuu sunnuntaina pääjuhlaan, jossa monisatapäinen tanssijajoukko esiintyy yhdessä elävän musiikin tahdissa.

Tervetuloa nauttimaan kansantanssista ja -musiikista Tampereelle! Tapahtuman livetunnelmia pääsee seuraamaan Nuorisoseurojen ja Sottiisin Instagram-tileiltä.

Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta

Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus 

Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.  

Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.  

Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.  

Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri.  Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.  

Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.  

Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.   

Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.   

Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.  

Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.   

Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.   

Teija Homanen 
Sihteeri 
Vehmasmäen nuorisoseura 

Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

Palonurmen Nuorisoseura on malliesimerkki siitä, mitä syntyy kun työtä tehdään vuodesta toiseen sydämellä ja työtunteja laskematta. Seura on ollut koko maakunnan, miksei valtakunnankin, parhaimmistoa jo vuosikymmeniä. Toiminta on monipuolista ja kyläläisten toiveiden mukaista teatterista jääratakilpailuihin. Pelkkä seurahan ei tietenkään ole mitään ilman aktiivisia ihmisiä, niitä kyläläisiä jotka tekevät tämän kaiken hyvän näkyväksi. Suuri talkoojoukko tarvitsee vetäjikseen myös niitä, jotka kantavat sen isoimman vastuun ja pitävät huolta siitä perinnöstä mitä on jo yli vuosisadan ajan rakennettu. Mervi ja Jussi Kuosmanen ovat jo vuosia johtaneet Palonurmen Nuorisoseuran toimintaa ja pitäneet seurasta hyvää huolta. Suuri kiitos tästä vapaaehtoistyöstä.   

Länsi-Vesannon Nuorisoseura on vuoden nuorisoseura Pohjois-Savossa

Vesannon takana, Vesijärvien välittömässä läheisyydessä, on nuorisoseura ja nuorisoseurantalo jossa ei ole jääty odottelemaan vaan on kääritty hihat ja ryhdytty toimimaan. Aktiivista toimintaa on toki ollut jo 112 vuotta mutta nyt, muutaman kerran paikalla käyneenä, se tekeminen tuntuu vähintäänkin vuoden nuorisoseuratunnustuksen arvoiselta. Toiminta on kulttuurista- ja ylisukupolvista nuorisoseuratyötä parhaimmillaan.

Seuran vuosijuhlassa oli tupa täynnä ja ohjelma monipuolista mm. vanhoja levyjä, rivitanssia, juhlapuhekin tietysti. Ohjelmaosuuden päätti maaginen ammattitaikuri jonka jälkeen lavalle nousi orkesteri (vai olikohan niitä kaksi?) tanssittamaan salintäyteistä nuorisoseuraväkeä. Kaikki esiintyjät olivat totta kai omalta kylältä, sinne syntyneitä tai sinne muuttaneita, nuorisoseuransa kasvattamia. Voiko sitä hienompaan juhlaan järjestötervehdystä viedä, ei voi!

Onneksi näitä hienoja nuorisoseuroja (ja niitä juhlia) on ollut ja on olemassa ihan koko maassa, mutta tällä kertaa Länsi-Vesannon nuorisoseura on Pohjois-Savon kinkerpiirissä se paras. Onnea ja kiitos.

Jussi Salmi

Useita kesätyöntekijöitä on aloittanut alueen nuorisoseuratoiminnassa

Ninni ja Oona aloittivat Ylä-Savon Nuorisoseurojen liiton toimistolla Op-kesätyöntekijöinä. He ovat mm. suunnitelleet ahkerasti ensi viikolla Haajaisilla pidettävää lasten Luova lava -kesäleiriä. Nuoret kesätyöntekijät ovat myös maakuntajuhlien järjestelytehtävissä innolla mukana. Ninnille nuorisoseuratoiminta on entuudestaan tuttua oman harrastus- ja ohjaustoiminnan kautta. Oona puolestaan on innokkaasti tutustumassa ja oppimassa uutta.

Myös Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluetoimistolla mm. kesän leiritoiminta työllistää useita nuoria ja ammattilaisia ohjaajien tehtävissä. Lisäksi monet paikalliset Nuorisoseurat työllistävät nuoria kesän aikana erilaisissa ja monipuolisissa työtehtävissä tarjoten mainioita mahdollisuuksia työkokemuksen ja työelämätaitojen kartuttamiseen. Huippuhienoa!

Euroopan kulttuuriperintöpalkinto Suomeen seurantalojen korjausavustusjärjestelmälle

Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards/Europa Nostra Awards). Korjausavustusjärjestelmä on ollut korvaamaton useiden nuorisoseurantalojen ylläpitämisessä vuosien varrella.

Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. ”Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää”, valintaraati toteaa perusteluissaan.

Raati pitää lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana. ”Vahva keskinäinen vuorovaikutus sekä jatkuva sitoutuminen paikallisyhteisöjen ja viranomaisten puolelta ovat todella vaikuttavia, samoin laajuus sekä korjaushankkeiden määrällä että ajallisesti mitattuna.”

Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. ”Palkinto on merkittävä tunnustus Suomen Kotiseutuliitolle pitkäjänteisestä työstä rakennetun kulttuuriperintömme hyväksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa”, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.

Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa. Palkinnot luovutetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintojuhlassa Romanian Bukarestissa 7. lokakuuta.

Pitkäjänteistä työtä talojen ja yhteisöjen puolesta

Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.

Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museoliitto ja Kuntaliitto.

”Ei voi liiaksi kiittää yhdistysten ja järjestöjen sitoutumista talojensa vaalimiseen, niiden kautta paikallisen kulttuurin ja moninaisen aktiivisuuden mahdollistamiseen. Seurantaloilla ollaan kansalaisyhteiskuntamme ytimessä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö toteaa.

Lokakuun palkintotilaisuudessa julkistetaan myös 10 000 euron arvoisen yleisöpalkinnon voittaja. Yleisöpalkinnon voittajan äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa henkilö, jolla on käytössään sähköposti. Härö haluaa innostaa suomalaista seurantaloväkeä äänestämään.

”Meillä on mielestäni erinomainen mahdollisuus voittaa yleisöpalkinto. Seurantalotoiminnassa on mukana kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä. Erilaisten perhetapahtumien, kuten häiden, kautta seurantalot koskettavat likipitäen kaikkia suomalaisia. Myös oman maan hanketta saa äänestää tässä kilpailussa”, hän mainitsee ja vakuuttaa, että mahdolliset palkintorahat käytetään suoraan seurantalotoiminnan hyväksi. Äänestä osoitteessa vote.europanostra.org.

Korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä

Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.

Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.

Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina. Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon. Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.

Lisätiedot

Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö
mikko.haro@gmail.com, puh. 0445220010

Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto, puh. 0413106197