Archive
Monthly Archives: huhtikuu 2023

Henkilöstöuutisia Suomen Nuorisoseuroissa

Essi Roisko ja Ville Koskinen

Uudeksi viestintäasiantuntijaksi on valittu yhteisöpedagogi (AMK) Essi Roisko, ja hän aloittaa työnsä 2.5. Essillä on pitkä kokemus pitkäjänteisestä ja monikanavaisesta järjestöviestinnästä ja mm. yritysyhteistyöstä. Essi siirtyy tehtävään Suomen Migreeniyhdistys ry:stä.  

Essin vastuulla on mm. järjestöviestinnän suunnittelu ja toteutus viestintäsuunnitelman sekä viestinnän vuosikellon mukaisesti, järjestön graafikoiden työn koordinointi ja tukeminen, monikanavainen viestintä: mediatiedotteet, sosiaalinen media ja verkkosivut. Essin pääasiallinen työpiste sijaitsee Tikkurilassa.

Järjestömme pitkäaikainen järjestösihteeri Pia Matilainen siirtyy 2.5. alkaen Kotiseutuliiton jäsenpalvelukoordinaattoriksi. Haluamme lämpimästi kiittää Piaa 15 yhteisestä työvuodesta!

Ville Koskinen siirtyy hallintoasiantuntijaksi, ja aloittaa tehtävässään 2.5. Ville vastaa järjestömme kaikista järjestelmistä, avustaa taloushallinnossa sekä hoitaa kansainvälisiä matka-avustuksia. Ville työskentelee Jyväskylän aluetoimistolla. Järjestöön palkataan Jyväskylään hallintoassistentti, jonka vastuulla on mm. ansiomerkkiprosessi sekä kokousjärjestelyt.

Ansiomerkkijärjestelmämme muuttuu sähköiseksi 3.5. alkaen, jolloin uutisoimme asiasta lisää.

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin on panostettava

Nuoria taputtamassa käsiä yhteen

Hallitustunnustelut aloittanut Petteri Orpo sai viime viikolla muilta puolueilta vastauksia esittämiinsä tunnustelukysymyksiin. Puolueiden vastauksissa useammissa mainitaan sekä lasten ja nuorten harrastaminen että kulttuurin merkitys. Esitämmekin, että tulevassa hallitusohjelmassa tulisi lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia kulttuurin harrastamiseen hallituspohjasta riippumatta.

Kokoomus haluaa luoda kulttuurialan kasvustrategian, joka huomioi niin kulttuurialan rahoituksen kuin sen merkittävän kasvupotentiaalin. Lasten ja nuorten kulttuurin harrastamista puolueen vastauksissa ei sellaisenaan mainita.

Perussuomalaiset toteavat vastauksissaan, että suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä. Lisäksi vastauksissa todetaan, että harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Puolue on myös huolissaan harrastamisen kustannusten noususta.

Sosialidemokraattien vastausten mukaan harrastukset ovat elintärkeitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. SDP haluaa uudistaa koulupäivän rakennetta siirtymällä joustavaan koulupäivään, jossa on mukana maksutonta kerho- ja harrastustoimintaa. SDP haluaa myös tasata harrastamiseen liittyvää eriarvoisuutta. Matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia on lisättävä ja harrastamisen kalleuteen pureuduttava. Lisäksi SDP tavoittelee pitkällä aikavälillä kulttuurin rahoituksen kasvattamista osana valtion budjettia ja on sitoutunut siihen, että valtion rahoitus kulttuurille nousee yhden prosentin tasolle.

Vihreät näkee, että kulttuurin ja taiteen rahoitus on saatava kasvu-uralle kohti yhtä prosenttia valtion budjetista, ja tätä ohjaamaan tulisi laatia kulttuuripoliittinen selonteko. Vihreät panostaisi kotoutumista ja osallisuutta vahvistavaan nuorisotyöhön ja kehittäisi harrastamisen mallia tukemaan erityisesti niiden lasten ja nuorten harrastamista, jotka muuten jäisivät harrastustoiminnan ulkopuolelle. 

Vasemmistoliiton mukaan harrastamisen Suomen mallia tulee edelleen kehittää, jotta kaikille lapsille ja nuorille voidaan taata harrastusmahdollisuuksia liikunnan ja kulttuurin parissa. Puolue haluaa toteuttaa taiteen perusopetuksen kokonaisuudistuksen, jossa rahoituksen kokonaistasoa nostetaan, ja samalla löydetään uusia keinoja lisätä yhä useamman lapsen ja nuoren mahdollisuuksia harrastaa.  

RKP toteaa vastauksissaan, että kolmannella sektorilla on tärkeä rooli monipuolisen urheilu-, kulttuuri- ja muun vapaa-ajan toiminnan tarjoajana. Puolue haluaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.

Kristillisdemokraattien vastauksissa korostetaan liikuntaharrastusten merkitystä. Puolue toteaa, että on tärkeää, että oppilaat tutustuvat suomalaisen kulttuuriperinnön keskeisiin elementteihin.

Liike Nytin vastauksissa sanotaan, että jokaisella nuorella tulee olla mahdollisuus harrastukseen. Liike Nyt esittää lapsille ja nuorille suunnattua harrastusseteliä, joka mahdollistaisi jokaiselle nuorelle harrastuksen. Puolue panostaisi kulttuurialalla erityisesti ruohonjuuritason palveluihin, jotka tukisivat lasten ja nuorten pedagogista kehittymistä ja lisäisivät sivistyspalvelujen saavutettavuutta tavallisen kansan keskuudessa.

Kulttuurin harrastamisella on paljon kiistattomia vaikutuksia mm. nuorten tulevaisuustaitoihin liittyen. Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksessä käy ilmi, miten moninaisia positiivisia oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin suhteisiin liittyviä vaikutuksia kulttuurin harrastamiselle on.

Satsaus lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksiin lisää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä auttaa löytämään itselle merkittävän yhteisön.

Kuva: Elian Seppälä

Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen
Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset Nuorisoteatteripäivät tulevana viikonloppuna Kankaanpäässä

Piirroskuva, jossa ihmisiä tanssimassa

RAMPPIKUUME – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät tuo Kankaanpäähän noin 170 nuorta ohjaajineen viettämään tiivistä teatteriviikonloppua koulutuksen ja katselmuksen merkeissä. Koulutustyöpajoja järjestetään yhdeksän. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät tutustumaan lavarunouteen, kirjoittamiseen, klovneriaan, näyttelijäntyöhön, opetuksellisien liveroolipelien eli edularppien maailmaan, feikkitanssiin, teatteritekniikkaan sekä esityksen valmistamiseen ryhmälähtöisesti tyhjästä KÄTY450 koulutuspajan aikana. Koulutuspajojen antia päästään näkemään katselmuksen avajaisissa, kun Teatteritekniikan ja KÄTY450 koulutuspajat esittävät valmistamansa demoesityksen.

Tämän vuoden katselmukseen valittiin seitsemän esitystä. Ympäri Suomea saapuvat ryhmät esiintyvät Pohjanlinnan koulun Kankaanpääsalissa lauantain ja sunnuntain aikana. Lisäksi virolainen KutiMuti Stuudio vierailee lauantai-iltana esityksellään. Esitykset käsittelevät mm. ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, kiusaamista, omaa identiteettiä ja nuorten kasvukipuja. Vaikuttavia esityksiä ja upeaa yhteistä tekemistä luvassa!

Nuorisoteatterikatselmus alkaa lauantaina 22.4.2023 klo 13.30 katselmuksen avajaisilla Kankaanpään liikuntakeskuksen palloiluhallilla.

Katselmus päättyy sunnuntaina 23.4.2023 klo 16.30 tilaisuuteen, jossa jaetaan Ramppikuumeen kiertopysti sekä stipendejä ja kunniakirjoja. Esitykset katsoo ja antaa palautetta katselmusraati, jonka muodostavat näyttelijä Senna Vodzogbe, näyttelijä Antti Laukkarinen ja teatteritaiteen maisteri, teatteriohjaaja ja -opettaja sekä Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana Sanna Saarela. Esitykset ovat yleisölle avoimia. Esityksiin voi ostaa 5 € lippuja tapahtumapaikalta infopisteeltä Kankaanpääsalista, joka sijaitsee Pohjanlinnan koululla (Kangasmoisionkatu 1).

Esityksiä ja muuta ohjelmaa on mahdollista seurata myös etänä kotoa käsin Ramppikuumeen youtube kanavalla. Tapahtuman ohjelma on tutustuttavissa osoitteessa: Ohjelma – Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät

Olette tervetulleita seuraamaan tapahtumaa ja esityksiä!

Tapahtuman tuottavat Suomen Nuorisoseurat ry, Kankaanpään kaupunki ja Kankaanpään Nuorisoseura ry.

Tiedustelut:
Toiminnanohjaaja Minna-Reetta Kuusinen, Suomen Nuorisoseurat
p. 044 059 1913, minna-reetta.kuusinen@nuorisoseurat.fi

Terhi Lehikoinen
vs. Kulttuuri- ja nuorisokoordinaattori, Kankaanpään kaupunki
p. 044 5772692, terhi.lehikoinen@kankaanpaa.fi

www.ramppikuume.net
www.facebook.com/ramppikuume
www.instagram.com/ramppikuume

Suomen Nuorisoseurat on mukana Nuori 2023 -tapahtumassa

Nuori2023-messujen logo

Nuoriso- ja kasvatusalan suurin vuotuinen tapahtuma järjestetään 18.–20.4. Jyväskylässä. Mukana on laaja joukko niin kolmannen sektorin kuin kuntapuolen nuorisoalan toimijoista.

Nuorisoseurat ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkula löytyvät ständiltä B-19 (B-halli). Ständillä on luvassa onnenpyörä, jossa jokaisella pyöräytyksellä voittaa. Pääsylippuna onnenpyörään toimivat kävijän ajatukset harrastamisesta, joita kerätään lapuille ”pyykkinarulle” tapahtuman aikana. Harrastusajatuksista kootaan myös yhteenveto tapahtuman jälkeen.

Nuorisoseurojen messupisteeltä saa myös mukaansa uunituoreen Nuorisotyö-lehden, jota Suomen Nuorisoseurat julkaisee kolme kertaa vuodessa.

Ständillä on tavattavissa keskiviikkona 19.4. klo 12.00 Nuorisotyö-lehden päätoimittaja Esa Linna ja klo 15.30–17.30 Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen ja puheenjohtaja Elina Weckström. Koko messupisteen aukioloajan ständillä on Nuorisoseurojen ja Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan väkeä.

Messupiste toteutetaan yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kanssa.

Kesätyöpesti: vastuuohjaajaksi Luova Lava- leirille (hakuaikaa jatkettu 11.5. saakka)

Nuorisoseurat Pohjois-Karjala hakee vastuuohjaajaa Luova Lava- leirille. Leiriohjaaja suunnittelee ja toteuttaa lasten kesäleirin yhdessä apuohjaajan ja Pohjois-Karjalan aluetoimiston kanssa. Leiri järjestetään Suomen Nuorisoseurojen Luova Lava- konseptin mukaan.

Luova Lava- toiminta on Nuorisoseurojen esittävien taiteiden leiri- ja kerhotoimintaaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki. Lasten oma luovuus ja osallisuus ovat keskeisiä toiminnan elementtejä. Luova lava on matalan kynnyksen taidetoimintaa. Leiriläisillä ei tarvitse olla aiempaa kokemusta taiteen harrastamisesta. Tänä vuonna kattoteemana on Kiehtovat kamut, omituiset otukset.

Kesäleiri toteutetaan päiväleirinä Koveron nuorisoseurantalolla 5.-9.6.2023. Työ alkaa leirin suunnittelu- ja valmistelutöillä, jotka toteutetaan 1.-2.6. Kokonaistyöaika ajalla 1.-2.6. ja 5.-9.6. on noin 50 tuntia.
Leiri toteutuu, jos leirille on vähintään kuusi (6) ilmoittautunutta ja leirin rahoitus on varmistunut.

Työtehtävät sisältävät päivittäisen leiripäivän sujuvuudesta huolehtimisen, ohjaukseen ja paikkojen järjestelyihin osallistumisen. Toimit leirin vastuuohjaajana ja katsot, että leiritoimintaan liittyvät asiat ovat kunnossa.

Olet etsimämme henkilö, jos sinulta löytyy kokemusta lasten kanssa toimimisesta ja omat hyvät organisointitaidot. Työn luonteen vuoksi edellytämme hakijalta täysi-ikäisyyttä.
Eduksesi katsotaan harrastuneisuus kulttuurin alalta (esim. teatteri, tanssi, musiikki, sirkus, sana- ja kuvataide), kokemus lasten ohjaamisesta sekä halu ja kyky toimia lasten kanssa. Arvostamme oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, luovuutta sekä iloista, avointa ja innostuvaa asennetta!

Tehtävään valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä nähtäväksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikostaustaote.

Kiinnostuitko? Laitahan hakemusta tulemaan!
Haku päättyy 11.5.2023 klo 12.00

Vapaamuotoinen hakemus palkkatoiveineen:
pohjoiskarjala.nuorisoseurat@gmail.com

Lisätietoja:
Virpi Koistinen
toiminnanohjaaja / Nuorisoseurat Pohjois-Karjala
p. 050 439 8833
virpi.koistinen@nuorisoseurat.fi

Jorma Rantakömi on Vuoden Hermanni

Kuvasa Jorma Rantakömi, vuoden hermanni 2023

Keuruulainen maanviljeijä Jorma Rantakömi on valittu vuoden 2023 Vuoden Hermanniksi. Hermannit ovat Suomen Nuorisoseurojen senioreita, joiden yhdyssiteenä on kansallinen H-Kilta. Suomen Nuorisoseurojen myöntämä valtakunnallinen tunnustus jaettiin lauantaina 15.4.2023 H-kiltapäivien yhteydessä Eurajoella.

”Kuulehan sie vänskä. Jos sie tarttet oikein hyvää miestä, niin tässä siulle olisi sellainen”. Näin Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka esitteli itsensä esimiehelleen, ja tiesi mistä puhui. Rokka oli sotatöissä lievästi sanottuna hyvä. Samanlainen tunne tulee, kun ajatellaan vuoden Hermanniksi valittua Jorma Rantakömiä Keuruun Pihlajaveden kylästä. Jorma Rantakömi, 76, on elinikäinen nuorisoseuralainen ja samalla myös vapaaehtoistyössä lähes kaikessa, mitä kotikonnuilla on eteen tullut.

Jo pojasta nuorisoseuraan kasvanut Rantakömi on toiminut Keski-Suomen Nuorisoseurojen Liiton ja Kalevan Nuorten piirin johtokunnissa, Keski-Suomen H-killan puheenjohtajana ja valtakunnallisen H-killan hallituksessa. Hän on kytkenyt nuorisoseuran ja kylätoiminnan yhteen ja ollut mukana mitä moninaisimmissa toimissa kansantanssista hirsirakentamiseen. Esimerkkinä vaikkapa Pihlajaveden erämaakirkon paanukaton uusiminen ja monet muut erityisesti hirsityöhön liittyvät projektit, joissa Rantakömin työpanos on ollut korvaamaton.

Maanviljelijä Jorma Rantakömi kuuluu siihen vapaaehtoistyöntekijöiden joukkoon, joka ei pidä meteliä itsestään, vaan antaa töittensä puhua puolestaan. Kun Keuruulla järjestetään jotain, missä tarvitaan talkoolaisia tai nuorten tukijoita, sieltä löytyy Rantakömin Jorma.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen.Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

Teksti: Heikki Tuomi-Nikula
Kuva: Elina Weckström

Santeri Alkion kasvatusajattelu on nyt saatavana sähköisenä julkaisuna

Kuvassa Santeri Alkio

Santeri Alkion kasvatusajattelusta on tehty sähköinen julkaisu. Tämän Tuomo Laitilan pro gradu tutkielmaan perustuva teos kuvaa kokonaisvaltaisesti Santeri Alkion kasvatusajattelua hänen kirjallisen tuotantonsa perusteella. Lehtimiehenä, kirjailijana sekä nuorisoseuraliikkeen aatteellisena ja käytännöllisenä johtajana Alkio esitti kasvatusajatuksiaan monipuolisesti ja monissa yhteyksissä. Alkion kasvatukselle asettamia päämääriä kuvataan teoksessa hahmottamalla Alkion kasvatuksen päämääräksi asettamaa ihmisihannetta.

Alkiolle kasvatus ei ollut vain toiseen ihmiseen, kasvattiin, suuntautuvien kasvatusvaikutusten organisointia, vaan Alkion kasvatusajattelussa on tärkeä merkitys itsekasvatuksella, ihmisen itsensä kasvattamisella.

Kansalaisfoorumi on nyt tehnyt tästä Vapaan Sivistystoiminnan liiton vuonna 2001 julkaisemasta teoksesta sähköisen uusintajulkaisun. Teoksen voi ladata maksutta Kansalaisfoorumin kotisivuilta.

Kuva: P. O. Welin / Museovirasto / Joni Sivonen

Nuorisoseurantaloille korjausavustuksia

Seurantalojen peruskorjausavustukset vuodelle 2023 on jaettu. Yhteensä avustuksia jaettiin  1 672 000 euroa, josta suomenkielisten nuorisoseurojen ylläpitämisen talojen osuus oli 473 500 euroa.

Tänä vuonna nuorisoseurantalojen suurimmat yksittäiset avustuksen (50 000€) menivät Vaskiveden Nuorisoseuralle, Kainaston Nuorisoseuralle ja Karhinkylän Nuorisoseuralle.

Korjausavustuksilla mahdollistetaan seurantalojen peruskorjaukset ja käytettävyyttä parantavat korjaukset. Lue lisää Kotiseutuliiton sivuilta.

Kuvassa Kainaston Nuorisoseuran seurantalo Onnela Kauhajoelta.