Vuoden nuorisoseuralainen Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”. Tunnustuksen luovutti Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa.
Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseurantalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen.
”Kymmenisen vuotta sitten minut pyydettiin mukaan johtokuntaan, ja siitä lähtien olen ollut joko puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana. Talo oli tuolloin melko huonossa kunnossa, mutta johtokunnassa oli vahva tahtotila; talo täytyy pelastaa. Ja siitä se lähti”, Timo muistelee.
Timo Hartikainen on toisen polven nuorisoseuralainen, sillä hänen isänsä Toivo Hartikainen toimi aktiivisesti 1970-luvulta alkaen Hammaslahden Nuorisoseurassa. ”Isä oli mukana johtokunnassa, sai joitain ansiomerkkejäkin ja oli mukana tuolloin kunnostamassa taloa. Hänellä on siis vahva nuorisoseuratausta. Itse en tuolloin ollut kuin mukana joissain talkoissa ja totta kai kävin talolla nuorten diskoissa.”
Timo Hartikainen sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen.
Talo seisoo kylän keskeisellä paikalla
Timo Hartikainen ei paljon puhu itsestään, mutta kun keskustelu siirtyy takaisin nuorisoseurantaloon, hän innostuu kertomaan lisää. Ja mikä on kertoessa; onhan talo ainoa suurempi tila kylällä, mitä voi vuokrata ja missä on aktiivista toimintaa viikon jokaisena päivänä. Ja sijaintikin mitä parhain: aivan keskellä kylää, mäen päällä. Viikolla talossa toimii MLL:n perhekahvila, sydänyhdistyksen sisäcurling ja toisen järjestön boccia. Lisäksi on myös 4H-yhdistyksen ja helluntaiseurakunnan kerhot sekä erilaisia jumppia. Talolla on myös 4H-yhdistyksen toimisto.
Kun Timo aloitti johtokunnassa, talon ensimmäinen remontti oli ulkoseinien korjaus. ”Talo oli ränsistyneen näköinen, sillä edellisen kerran ulkoseinät oli maalattu 70-luvulla. Päätettiin, että nyt on korkea aika tehdä remontti, kun talon katto on kuitenkin vielä hyvä. Silloin syntyi koko johtokunnassa ajatus, että talo pelastetaan ja säilytetään”, Timo sanoo.
Sen jälkeen on tehty paljon talon hyväksi: ulkokatto maalattu ja ikkunat kunnostettu, vessat remontoitu esteettömiksi, sisävalaistus vaihdettu led-valoiksi, kellarissa oleva sauna korjattu perusteellisesti, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, sadevesi- ja salaojajärjestelmät uusittu ja rakennettu invaluiska pääovelle ja jätekatos pihalle. Sekä paljon muuta. Lista on hengästyttävän pitkä. Viimeisin suurempi remontti oli lämmityksen muuttaminen öljylämmityksestä maalämpöön.
”Olemme hakeneet aktiivisesti erilaisia avustuksia ja rahoituksia, ja saaneetkin mukavasti myönteisiä päätöksiä. Niiden turvin olemme voineet toteuttaa talon kunnostustöitä. Sellainenkin tuli eteen kuin Olvi-säätiön avustus, jonka kautta saimme hankittua jumppavälineitä ikäihmisille sekä ilmakiekkopelin nuorille. Ja vakuutusyhtiö lahjoitti talolle sydäniskurin”, Timo jatkaa listaa.
Verkostoituminen tuo laajempaa toimintaa
Timo Hartikaisen mielestä parasta nuorisoseurassa on yhteinen tahtotila; ei tarvitse tehdä yksin, vaan kaikki tukevat ja auttavat. Lisäksi hänen mielestään keskeinen asia heidän kylällään on yhteinen, usean paikallisen järjestön verkosto.
”Verkostoituminen kannattaa ja suosittelen sitä lämpimästi. Saadaan enemmän aikaiseksi yhdessä. Meillä on esimerkiksi kylällä jokavuotinen talvitapahtuma, jossa on mukana yli kymmenen järjestöä. Urheiluseuralla on päävastuu, mutta jakamalla vastuuta saadaan paljon monipuolisempaa ja laajempaa toimintaa. Ja puuhaa riitti tänäkin vuonna: oli sekä sisällä että ulkona temppurataa, ongintaa, arpajaisia, piirakkapajaa, pulkkamäkeä, rusettiluistelua, askartelua, moottorikelkka-ajelua, hiihtokoulua ja sisäpelejä sekä tietysti tarjolla myös makkaraa, lettuja, hernekeittoa ja kahvion herkkuja”, Timo luettelee.
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Pääkuvassa Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström, joka luovutti vuoden nuorisoseuralainen tunnustuksen Timo Hartikaiselle viime sunnuntaina Lipinlahdella, Nurmeksessa. Kuva: Jussi Salmi
Nuorten paikallisen toiminnan kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja mukaan ottavista yhteisöistä. Lisäksi hanke vahvistaa nuorten vaikuttamisosaamista. Haluamme, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita paikallisyhteisöissään ja tätä hankkeessa lähdetään edistämään!
Vuoden 2023 aikana hankkeessa perustetaan 3 nuorten toimintaryhmää Keski-Karjalan alueelle. Yhteistyökumppaneina ja nuorten toimintaryhmien kotiseuroina toimivat Rasivaaran, Kesälahden ja Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurat. Toivomme, että hankkeen kautta näihin seuroihin muodostuu nuorten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa.
Hankkeen varsinainen toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa ja hankkeen projektikoordinaattori vastaa nuorten toimintaryhmien kanssa toimimisesta ja nuorten sparraamisesta. Kohderyhmänä hankkeessa ovat pääasiassa 13-18 –vuotiaat nuoret, mutta haluamme edistää kaikenikäisten nuorten osallisuutta, joten ovet ovat avoinna kaikille! Osallistuakseen hankkeen toimintaan ei tarvitse olla nuorisoseurojen jäsen, vaan mukaan kutsutaan jokainen kohderyhmään kuuluva ja oman paikkakunnan toiminnan kehittämisestä kiinnostunut nuori. Ensimmäiset avoimet nuorten suunnittelutapaamiset järjestetään
Ti 18.4. klo 15-17 Rääkkylän nuorisotalolla, Kinnulantie 4
Ke 19.4. klo 15-17 Tohmajärven nuorisotila Stoppi, Kirkkotie 6
Kesälahti, TBA
Nuorten toiminnan lisäksi hankkeen tärkeänä toimenpiteenä on vahvistaa nuorisoseurojen ja kuntien välistä yhteistyötä erilaisin keinoin. Tule mukaan nuorten suunnitteluiltapäiviin tai ota yhteyttä yhteistyöideoinnin merkeissä!
Kesälahdella sunnuntaina alkanut, yli 16-vuotiaille suunnattu twerkkauksen alkeiskurssi avasi kulttuurikiertueen Pohjois-Karjalassa. Pitkään toivotun aikuisten tanssikurssin ohjaajana toimii Nuppu Niemi-Henry Joensuun tanssiopistolta. Alkeiskurssilla tehdään erilaisia tekniikkaharjoituksia niin pystyasennossa kuin lattiatasossakin. Lisäksi kurssilla opetellaan twerkkaukseen kuuluvaa tyyliä ja asennetta. Virve Leinonen Kesälahden Nuorisoseurasta kertoo kurssin olevan loistava ja osallistujien mielestä hyvä juttu. Uutta lajia oli jännittyneissä fiiliksissä opettelemassa 12 innokasta osallistujaa.
Kyläkulttuurista hyvinvointia- hanke tuo harvaan asutulle maaseudulle kulttuurikiertueen muodossa monipuolista kulttuuritoimintaa kaikenikäisille. Kulttuurikiertueen keskiössä on matalan kynnyksen kulttuurinen toiminta, johon on helppo tulla mukaan. Kiertueen toimintakalenterissa on mukana sekä yksittäisiä tapahtumia että pidempikestoisia kursseja, joita järjestetään sekä maksuttomina että pääsymaksullisina. Kaikki kulttuurikiertueen tapahtumat ovat yleisölle avoimia, osan vaatiessa ennakkoilmoittautumisen. Hankkeen aikana järjestetään yhteensä 20 erilaista ja erimittaista tapahtumaa, kurssia tai työpajaa, jotka ovat suunnattu kaikenikäisille. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia kulttuurin keinoin. Järjestössä halutaan vahvistaa maaseutualueiden omaperäistä ja rikasta paikalliskulttuuria ja sen myötä lisätä hyvinvointia ja osallisuutta näissä asuinympäristöissä.
Kulttuurikiertueen tapahtumia järjestetään maakunnan eteläosista aina pohjoisimpaan kolkkaan saakka. Esimerkiksi Rääkkylään on tulossa konsertti ja lasten sirkusleiri sekä Nurmeksessa järjestetään runoilta ja erilaisia teatteriaiheisia kursseja.
Hanketta toteuttaa Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimisto yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa ja sitä rahoittaa Taiteen edistämiskeskus. Hankkeen toiminnot toteutuvat vuoden 2023 aikana.
Suomen Nuorisoseurat palkitsi Mallusjoen Nuorisoseuran vuoden nuorisoseurana ja hammaslahtelaisen Timo Hartikaisen vuoden nuorisoseuralaisena tänään valtakunnallisessa Nuorisoseurapäivän juhlassa Lipinlahdella, Nurmeksessa. Viime vuoden nuorisoseuraksi valittu Lipinlahden Nuorisoseuran järjestämä juhla nuorisoseurantalo Tuohuspirtillä oli lämminhenkinen. Juhlassa esiintyivät muun muassa Lipinlahden Pelimannit ja tanssiryhmä Nurmeksen Sepot. Tunnustukset jakoi Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström.
Mallusjoen Nuorisoseura on idearikas ja yhteisöllinen
Vuoden nuorisoseuraksi valittu Mallusjoen Nuorisoseura on yli satavuotias seura Päijät-Hämeessä Orimattilassa. Seura toimii talkoovoimalla tuottaen laadukasta harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuria laidasta laitaan, perinteisiä tapahtumia ja kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin kesätapahtuma on jo 90-luvun alusta järjestetty olut- ja musiikkifestivaali Takinkääntöviikko. Se sai jatkoa viime syksynä, kun seura ideoi ympärivuotisen Takkari-klubin, jossa Suomen kärkiartistit ovat tarjonneet musiikkielämyksiä lähes joka kerta loppuunmyydylle katsomolle.
”Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippu meininki”, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo ensitunnelmista. Seurassa parasta onkin johtokunnan jäsenen Anni Kivisen mukaan yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. ” Olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. Usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja”, Kivinen sanoo.
Seuran historia ulottuu yli sadan vuoden päähän ja on pitänyt sisällään monipuolisesti kaikenlaista toimintaa eri ikäluokille jo usean sukupolven ajan. Mallusjoen Näyttämö on toiminut yli 40 vuoden ajan, kuten myös toinen esiintyvä ryhmä Mallusjoen Kansantanssijat sekä Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi on suositut sirkusryhmät eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikkakerho.
Vuosittain jaettava Vuoden Nuorisoseura -tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden Nuorisoseuran valitsee Suomen Nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys.
Vuoden nuorisoseuralaisen Timo Hartikaisen sydämen asiana nuorisoseurantalo
Vuoden nuorisoseuralaiseksi valittu Timo Hartikainen on paljasjalkainen hammaslahtelainen Pohjois-Karjalasta. Hän sai tänä keväänä myös Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuralainen -tunnustuksen. ”Kyllä nämä olivat molemmat täydellisiä yllätyksiä, ja vielä tuplapotti. Ensimmäinen ajatus oli, että onkohan tämä mennyt aivan oikein”, Timo Hartikainen naurahtaa ja jatkaa: ”jotenkin kuvittelin, ettei näitä saa muista kuin järjestötoiminnassa tehdystä työtä”.
Timo Hartikaisen panos Hammaslahden nuorisoseuratalon kunnostuksessa on vertaansa vailla: hän on seuran puheenjohtajana organisoinut, hakenut rahoitusta, tehnyt sopimuksia ja myös mittavan määrän talkootunteja saadakseen talon uuteen kukoistukseen.
Timo Hartikaisen kymmenen johtokuntavuoden aikana on korjattu ulkoseinät, maalattu ulkokatto, kunnostettu ikkunat, remontoitu vessat ja sisäänkäynti esteettömiksi, vaihdettu sisävalaistus led-valoiksi, hankittu äänentoistojärjestelmä, videotykki ja valkokangas, uusittu sadevesi- ja salaojajärjestelmät ja viimeisimmäksi siirrytty öljylämmityksestä maalämpöön.
Talo tarjoaakin nyt hyvät puitteet niin nuorisoseuralle kuin muillekin kylän toimijoille. Sen sijaan, että vuoden nuorisoseuralainen toisi itseään esille, hän nauttii siitä, että kunnostettu talo on aktiivisessa käytössä.
Vapaaehtoistoiminta ja talkootyö ovat nuorisoseuratyön selkäranka. Ne ovat merkittävässä roolissa jokaisessa nuorisoseurassa. Vuoden nuorisoseuralaisen nimitys annetaan pyyteettömästä työstä nuorisoseuratoiminnan hyväksi. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Molemmista vuoden tunnustusten saajista julkaistaan ensi viikolla erikseen laajemmat jutut kotisivujemme uutisissa: tiistaina 28.3. Mallusjoen Nuorisoseurasta ja keskiviikkona 29.3. vuoden nuorisoseuralaisesta Timo Hartikaisesta.
28 nuorta saa kesätyöpaikan paikallisista yhdistyksistä OP Pohjois-Karjalan tuella ja me olemme yksi näistä valittavissa olevista yhdistyksistä.
Me täällä Pohjois-Karjalan nuorisoseuroissa työllistetään kesällä yksi apuohjaaja Luova Lava –leirille! Leirit pidetään kesäkuussa Rääkkylässä ja Koverossa, tule mukaan mukavaan kesätoimintaan!
Apuohjaajana toimit leirivastaavan oikeana kätenä lasten leirillä. Olet mukana toteutuksen lisäksi myös leirien valmistelussa ja arvioinnissa. Apuohjaajana olet mahdollistamassa yhdessä muun leirihenkilökunnan kanssa lapsille turvallisen leiri-ilmapiirin, hauskoja ja mieleenpainuvia leirielämyksiä sekä opit ehkä itsekin uusia taitoja, joista on hyötyä läpi elämän.
Eduksesi katsotaan harrastuneisuus kulttuurin alalta (esim. teatteri, tanssi, musiikki, sirkus, sanataide, kuvataide), kokemus lasten ohjaamisesta, halu ja kyky toimia lasten kanssa. Lisäksi arvostamme oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä, luovuutta sekä iloista, avointa ja innostuvaa asennetta.
Nuorisoseurat Pohjois-Karjala on jakanut vuoden 2022 tunnustukset ansiokkaasta nuorisoseuratoiminnasta maakunnassa. Vuosittain jaettavien palkintojen tarkoituksena on kiittää arvokkaasta vapaaehtoistyöstä nuorisoseuroissa ja nostaa esiin onnistumisia maakunnan nuorisoseurakentältä.
Pohjois-Karjalan Vuoden nuorisoseuraksi on valittu Rasivaaran nuorisoseura Rääkkylästä, Vuoden ohjaajaksi Anneli Hurskainen Värtsilän nuorisoseurasta ja Vuoden nuorisoseuralaiseksi Timo Hartikainen Hammaslahdesta. Lisäksi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala myönsi Vuoden kunniamaininnat Viekin ja Kiteen nuorisoseuroille sekä kuparinen ansiomerkki myönnettiin Katri Mäkisalolle. Palkinnot jaettiin lauantaina maakunnan nuorisoseuralaisten seuratapaamisessa Lehmossa.
Perinteikäs Rasivaaran Nuorisoseura on monessa mukana
Rasivaaran Nuorisoseura on Rääkkylässä toimiva perinteinen ja monipuolinen, tänä vuonna 114-vuotisjuhliaan viettävä seura. Rasivaaran Nuorisoseura järjestää monipuolista toimintaa yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Vahvaa yhteistyötä tehdään muun muassa Rääkkylän MLL:n kanssa. Yhteistyössä järjestyy muun muassa alakouluikäisten discot ja RääkkyLan- tapahtuma. Perinteisestä nuorisoseuratoiminnasta poikkeavia Laneja on järjestetty seuran toimesta vuodesta 2017 lähtien. Lanit kokoaa nuoria mukaan myös lähikunnista, Liperistä ja Kiteeltä. Lanien kotipaikkana toimii perinteinen nuorisoseurantalo Rasihovi, joka on rakennettu 1959.
Hammaslahtelainen Timo Hartikainen on Hammaslahden Nuorisoseuran kantava voima
Vuoden nuorisoseuralaiseksi 2022 valittu Timo Hartikainen on toiminut aktiivisesti Hammaslahden Nuorisoseurassa edistäen ja kehittäen toimintaa vuosikymmenien ajan. Timo Hartikainen on ollut priimusmoottori seurantalon kunnostuksessa ja hänen ennakointinsa seurantalon lämmitysmuodon muuttamisessa maalämpöön on auttanut varautumaan energiakriisiin.
Vuoden ohjaaja Anneli Hurskainen innostaa ohjauksellaan
Vuoden 2022 ohjaajaksi valittu Anneli Hurskainen on pitkän linjan kesäteatterilainen. Parinkymmenen näyttelijävuoden jälkeen Anneli Hurskainen siirtyi ohjaajaksi. Kesälle 2022 hän tarttui haasteeseen ohjata Reijo Honkosen Mummonmökki- näytelmän Värtsilän kesäteatterille. Kesällä 2023 Värtsilän kesäteatterissa esitettävän, Simo Perämäen kirjoittaman näytelmän Amerikan Armas, ohjauksesta vastaa niin ikään Hurskainen.
Kunniamaininnat Viekin ja Kiteen nuorisoseuroille
Vuonna 2022 Nuorisoseurat Pohjois-Karjala on myöntänyt kunniamaininnat sekä Viekin että Kiteen nuorisoseuroille ansiokkaasta seuratoiminnasta. Viekin nuorisoseura edistää ja ylläpitää paikallista markkinaperinnettä ja järjestää monipuolisesti erilaisia tapahtumia yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Viekin nuorisoseura toimii yhteistyössä Kansalaisopiston sekä alueen muiden toimijoiden kanssa ja ylläpitää kylän valaistuja latuja sekä kaukaloa.
Pohjois-Karjalaan ensimmäisten nuorisoseurojen joukossa perustettu Kiteen nuorisoseura on pitkänlinjan tapahtumajärjestäjä. Kiteen nuorisoseura on ansiokkaasti ollut mukana tuottamassa paikallisia tapahtumia. Hyvien bileiden järjestäjänä tunnettu seura järjesti mm. Robinin keikan Kiteen urheilutalolla. Vuosittaiset discot keräävät kymmenittäin alakouluikäisiä discoajia.
Kuparinen ansiomerkki Katri Mäkisalolle
Katrin nuorisoseuratausta harrastajana, huoltajana ja jäsenenä on antanut eväät luottamushenkilötoimiin, joita hän on hoitanut sekä Nuorten Kasvu ry:ssä että Nuorisoseura Motorassa viimeisten 6 vuoden ajan. Katrin tähänastinen luottamushenkilöura nuorisoseuroissa on sisältänyt hallituksen jäsenyyden, ohjaajan, sihteerin ja varapuheenjohtajan tehtäviä. Lisäksi Katri on toiminut järjestön työntekijänä vuosina 2020-2021. Hän on aktiivinen osallistuja järjestön verkostoissa, mm. Luova lava – toiminnan kehittäjänä.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat, että seuraavalla vaalikaudella harrastamisen Suomen mallin toteutustapoja yhtenäistetään tutkimus- ja arviointitiedon perusteella. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön harrastusseteli, jolla voidaan paremmin vastata nuorten omiin toiveisiin.
Harrastamisen Suomen mallina tunnettu, koulupäivien yhteydessä peruskoululaisille tarjottava kerhotoiminta vakiinnutettiin nuorisolakiin 1.1.2023. Mallin puitteissa ja rahoituksella jokainen kunta voi järjestää harrastustoiminnan haluamallaan tavalla eikä yhtenäisestä mallista voi tosiasiassa puhua. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin syksyllä 2021 toteuttaman, harrastusten järjestäjille suunnatun kyselyn tulokset osoittivat, että tuolloin pilotoidussa ja sittemmin vakiinnutetussa mallissa on puutteita etenkin ohjaajien yhdenvertaisen kohtelun, työehtojen noudattamisen sekä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tavoittamisen osalta. Lainvalmistelussa harrastuksen järjestäjien huolia ei kuitenkaan huomioitu.
“Valitettavasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta merkittävä uudistus vesittyi huonoon valmisteluprosessiin ja ohjauksen puutteeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä nuorisolakiin säädettiin uusi pykälä harrastamisen Suomen mallista, vaikkei mallin piloteista oltu tehty minkäänlaista arviointia. Laki on jo voimassa ja arviointi vasta tekeillä”, sanoo Allianssin vaikuttamistyön päällikkö Katja Asikainen.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi, Suomen Nuorisoseurat ja Suomen Partiolaiset ehdottavat harrastamisen Suomen mallia korjattavan siten, että malli huomioisi nykyistä paremmin kunkin paikkakunnan olemassa olevan harrastustarjonnan. Nykyisen mallin kerhot toimisivat ideaalitilanteessa tapana tutustua harrastuksiin ja polkuna pysyvään harrastukseen nuoren elämässä.
“Harrastamisen Suomen mallissa pitäisi pystyä keskittymään harrastamisen mahdollistamiseen yhä useammalle lapselle ja nuorelle. Jokaisessa kunnassa eri tavalla toteutettu toiminta aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista työtä ja vie resursseja itse harrastustoiminnalta. Harrastusten järjestäjien on vaikea luoda yhtenäisiä malleja ja käytäntöjä paikallisten toimijoiden tueksi”, sanoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kaisa Leikola.
Harrastamisen Suomen mallista saadun palautteen perusteella nykyinen toiminta tavoittaa parhaiten jo harrastavia lapsia ja nuoria. Jatkossa erityiseksi kohderyhmäksi tulisi ottaa ne lapset ja nuoret, jotka eivät vielä harrasta mitään ja joille harrastamisen kynnys on tavallista korkeampi esimerkiksi taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Nuorisojärjestöt ehdottavat ratkaisuksi harrastusseteliä, jolla nuori voisi valita itselleen mieleisen harrastuksen avoimilta harrastusmarkkinoilta. Kokeilu voitaisiin rajata yläkoulussa ja lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa opiskeleviin alle 18-vuotiaisiin nuoriin. Samantyyppinen harrastustukimaksu on menestyksekkäästi käytössä esimerkiksi Islannissa.
“Teini-ikäisillä harrastuspudokkuus on suurinta, joten seteli tukisi jo aloitettuun harrastukseen kiinnittymistä. Kerhomallinen toiminta taas palvelisi edelleen alakouluikäisiä lapsia ja nuoria”, sanoo Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen.
Harrastamisen Suomen mallin kehittämisen lisäksi harrastus- ja kerhotoiminnan rahoitusta niin kunnissa kuin valtion osalta tulisi tarkastella kokonaisuutena. Tarvittaessa on tehtävä rakenteellisia muutoksia, jotka yksinkertaistavat rahoitusta ja mahdollistavat resurssien mitoittamisen paremmin lasten ja nuorten sekä heidän toiveidensa mukaisesti.
Kulttuurin tilitys ja välitys Oy tarjoaa yhdistystoimintaa ja luovia aloja ymmärtävää digitaalisen taloushallinon palveluita Nuorisoseuroille sekä nuorisoseuralaisille. Nuorisoseurat saavat ensimmäisestä tilikaudesta jäsenetuna 10 %:n alennuksen ja seuraavista tilikausista 5 %:n alennuksen.
Yksittäinen nuorisoseuralainen saa taloushallinon palveluista jäsenetuna alennusta seuraavasti:
Uuden toiminimen perustava tai kevyt yrittäjänä ilman y-tunnusta toiminut nuorisoseuralainen saa aloitustilikaudelta 15 %:n alennuksen. Toiminimen perustamisessa avustetaan veloituksetta.
Olemassa oleva toiminimi 10 % alennus ensimmäiseltä kalenterivuodelta.
Palvelut tuotetaan Netvisorilla ja pitävät sisällään seuraavat toiminnot:
sähköinen kirjanpito
tilinpäätös
viranomaisilmoitukset
veroilmoitukset ja veroneuvonta
konsultointi ja paniikkipuhelut
kustannuspaikkaraportointi
tarvittaessa konsultointi budjetoinnissa, katetuottolaskennassa, hinnoittelussa sekä investointilaskennassa
palkanmaksun ja ilmoitukset tulorekisteriin
Netvisorin käyttöönotto ja tarvittava opastus
Yhdistyksille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden varsinaisen toiminnan tuloista ja varsinaiseen toimintaan saaduista avustuksista. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yhdistyksen koon mukaan.
Toiminimille palvelun hinta kuukautta kohden on 2,5–4,5 prosenttia kyseisen kuukauden liikevaihdosta. Hinta määräytyy taloushallinon digitaalisuuden ja yrityksen koon mukaan.
Jos kuukauden tulot ovat 0 euroa, on lasku kyseiseltä kuukaudelta 0 euroa. Hintaan ei lisätä erillisiä tuntiveloituksia tai tapahtumahintoja. Palvelukuvauksen sisältämät toiminnot sisältyvät hintaan.
Palvelu voidaan veloittaa myös kiinteänä kuukausihintana asiakkaan kanssa sovitun summan mukaisesti. Vahvistetun tilinpäätöksen yhteydessä laskutus tasataan vastaamaan todellista hintaa.
Asiakas ottaa Netvisor-taloushallinto-ohjelman käyttöönsä. Visma Netvisor veloittaa palvelusta oman hinnastonsa mukaan alk. 5 € /kk. 31.12.2023 asti uusille yrityksille ja yhdistyksille ensimmäinen kalenterivuosi ilman perusmaksua. Uusille asiakkaille 31.3.2024 asti Netvisor ilman avausmaksua.
Lisätietoa: Lauri Haltsonen, Kulttuurin tilitys ja välitys Oy puh. 050 543 5316, lauri@tilitysjavalitys.fi
Vahvistamme nyt viestintäämme ja etsimme osaavaa ja innokasta viestintäasiantuntijaa. Tehtävässäsi suunnittelet ja toteutat Suomen Nuorisoseurojen järjestöviestinnän sisältöjä eri kanaviin. Vastaat myös järjestön keskeisten tapahtumien viestinnän ja markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta.
Olet monipuolinen viestinnän osaaja, jonka vahvuus on järjestöviestintä sekä erilaisten tekstien tuotanto niin viestinnän kuin markkinoinnin tarpeisiin. Osaat sosiaalisen median hyödyntämisen järjestö- ja tapahtumaviestinnässä.
Tukenasi on viestinnän sisältöjä miettivä viestintätiimi graafikoineen sekä joukko kollegoita, joiden työhön viestinnän sisällöt kuuluvat. Tapahtumaviestinnän ja -markkinoinnin tukenasi ovat tapahtumatuotannon ammattilaiset.
Tässä tehtävässä odotamme sinulta
Kokemusta viestinnästä ja monikanavaisesta sisällöntuotannosta, väh. 1–2 vuotta
Taitavaa ja kekseliästä kynää
Osaamista digitaalisista kanavista, erityisesti sosiaalisesta mediasta
Innokasta ja ihmislähtöistä otetta sekä loistavia yhteistyötaitoja
Tehtävään soveltuvaa korkeakoulutusta
Ymmärrystä ja kiinnostusta toimialaamme liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä
Perustason ymmärrystä tapahtumien viestinnästä ja markkinoinnista
Erinomaista suomen kielen taitoa, sujuva englannin kielen taito on plussaa
Tehtävässä on hyödyksi järjestökentän tuntemus joko vapaaehtois- tai työpohjalta
Tarjoamme sinulle
Paikan Suomen vanhimmassa nuorisotyön järjestössä ja kulttuurisen nuorisotyön ytimessä
Viihtyisät toimitilat Vantaan Tikkurilassa ja mahdollisuuden tehdä myös etätöitä
Vakituisen ja kokoaikaisen työn sekä hyvät henkilöstöedut, kuten liikunta- ja kulttuuriedut
Mukavan ja yhteisöllisen työyhteisön, jossa onnistutaan toinen toistamme tsempaten
Hae tehtävää 31.3.2023 mennessä osoitteessa rekry@nuorisoseurat.fi. Palkka asettuu 2 800–3000 euroon koulutustaustasta ja työkokemuksesta riippuen. Liitäthän mukaan CV:n ja korkeintaan yhden A4:n mittaisen hakemuksen. Hakemusprosessiin kuuluu ennakkotehtävä, joka toimitetaan potentiaalisille haastatteluun kutsuttaville henkilöille. Ennakkotehtävän perusteella valitaan haastatteluun kutsuttavat henkilöt. Haastattelut pidetään Vantaan Tikkurilassa 11.4. ja 13.4.
Lisätietoja tehtävästä antaa pe 17.3. klo 13–15 ja 24.3. klo 14–16 pääsihteeri , puh. 040 726 7450.
Torstaina 16.3. klo 18.30–19.30 Oodissa keskustellaan kulttuurin harrastamisen merkityksestä. Nuori Kulttuuri Talks -formaatin alla järjestettävän ”Mitä väliä on kulttuurilla?” -eduskuntavaalipaneelin järjestävät Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi sekä Kulttuurihyvinvointipooli. Keskustelun ovat suunnitelleet Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat -ryhmä, ja sen moderoivat vaikuttajanuoret Sandra Strömberg ja Sohvi Vanhatalo.
Mukana paneelikeskustelussa ovat Helsingin vaalipiirin ehdokkaat Fatim Diarra (vihr.), Daniel Sazonov (kok.), Jutta Seppinen (r.), Petra Malin (vas.), Teija Makkonen (ps.), Dimitri Qvintus (sd.) sekä Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Johannes Lahtela (kesk.). Tilaisuus myös striimataan Suomen Nuorisoseurojen YouTube-kanavalle.
Keskustelussa pureudutaan muun muassa kulttuurin harrastamisen hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuurin harrastamisen yhteydestä demokratian ja sivistyksen ylläpitämiseen. Paneelin aikana pohditaan myös, millaista hyötyä ja mahdollisuuksia kulttuurin harrastamisessa on? Ehdokkailta kuullaan myös omia ja puolueen konkreettisia lupauksia kulttuurin harrastamisen eteen tulevalla vaalikaudella.
Järjestöjen yhteisen selvityksen mukaan kulttuurin harrastaminen vaikuttaa vahvasti harrastajien elämän eri osa-alueisiin. Esimerkiksi 84 % vastaajista kokee saavansa iloa oppimisesta harrastuksensa parissa ja 76 % vastaajista kokee yhteenkuuluvuutta kulttuuriharrastusryhmänsä kanssa. Jopa 81 % vastaajista kertoi saaneensa uusia kavereita harrastuksen myötä. Kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyy erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo eräs vastaajista.
Selvitystä varten luotiin myös uusi mittaristo syväluotaamaan kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta. Koko selvityksestä voi lukea lisää täältä.
Suomen Nuorisoseurojen Nuoret Vaikuttajat ovat myös tarinallistaneet nuorisoseurojen eduskuntavaalitavoitteita sosiaalisen median kanaviin. Tavoitteet ja keskustelun avaukset ovat nuorten kynästä lähtöisin. Niitä julkaistaan päivittäin 19.3. asti.
