Äänestä Vuoden 2024 Nuorisoseuraa
Vuoden Nuorisoseura 2024 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Tunnustuksesta kisaavat tällä kertaa:
- Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura, Keski-Pohjanmaa
- Valkolan Nuorisoseura, Keski-Suomi
- Asemäentien Nuorisoseura, Saimaa
- Mahlun Nuorisoseura, Keski-Suomi
Äänestä suosikkiasi Facebookissa
Nuorisoseurojen kannatusäänestys on käynnissä Facebook-sivuillamme 25.1.2024 asti. Suosikkiseuraa äänestetään reagoimalla julkaisuun emojilla ja perusteluita voi jättää kommentoimalla.
Voittajan valitsee Nuorisoseurojen hallitus. Tunnustuksen saaja julkaistaan kaikille avoimessa Nuorisoseurapäivän juhlassa lauantaina 23.3.2024 Mallusjoen Nuorisoseuralla.
Uusi osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä julkaistu
Nuorten osallistavan tapahtumatuotannon tueksi kehitetty Dynamo -menetelmä on julkaistu. Menetelmässä käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä. Sen avulla nuorten kehittämiä tapahtumia on mahdollista saada jokaiselle paikkakunnalle.
Nuorten paikalliset tapahtumat näkyviin
Dynamo -menetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä nuoret omalla paikkakunnallaan haluavat. Millaisen tapahtuman nuoret haluavat tehdä ja millaiseen tapahtumaan paikkakunnan nuoret haluavat osallistua?
Toiminnan ydin on nuorten ryhmä, joka lähtee kehittämään kaltaiselleen, hyvin moninaiselle, kohderyhmälle uutta tapahtumaa. Menetelmää testattiin Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa, jonka aikana nuoret toteuttivat mm. katukulttuuriin keskittyvän PMK Track Festin Pieksämäelle ja päihteettömän Summer Vibes Clubin Mikkeliin.
Dynamo -menetelmä jakaantuu yhdeksään osa-alueeseen, joissa käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä.
Menetelmä opastaa myös ryhmän ohjaajaa osallistavan otteen ylläpitämisessä, jotta ryhmästä voi muodostua kiinteä, luottamuksellinen tapahtumatuotannon yksikkö. Prosessissa käsitellään nuoren ryhmään kiinnittäminen, ryhmään tuleminen, ryhmään jääminen sekä ryhmän jälkeinen aika.
Menetelmän kehitystyötä jatketaan uudessa Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa -hankkeessa. Euroopan Unionin osarahoittama hankkeen kumppaneina ovat mm. Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju. Yksi tavoitteista on tehdä Dynamo -menetelmään perehdyttävä koulutuksen pilotointi keväälle 2025.
Lisätiedot
Nazia Asif, Dynamo -hankkeen projektipäällikkö
nazia.asif@nuorisoseurat.fi
puh. 044 491 4943
Nuorisoseurat -verkkolehti 4/2023 on julkaistu
Nuorisoseurojen oman verkkolehden vuoden viimeinen numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi.
Lehti on taas pullollaan nuorisoseurakuulumisia:
- Menestystarina Rääkkylän paintball-sisäradasta, joka toteutettiin nuorten aloitteesta.
- Hallituksemme puheenjohtaja Elina Weckström käy läpi ensimmäistä puheenjohtajavuottaan.
- Osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä tuo nuorten tapahtumat eri paikkakunnille.
- 9000 kävijän vuosittainen Hakkapeliitta-tapahtuma on Tammelan Nuorisoseura Auran suurin voimanponnistus.
Lisäksi mukana on tietoa ensi vuoden tapahtumista Folklandiasta ja Pispalan Sottiisista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia sekä paljon muuta!
Lehdestä on tuttuun tapaan tehty myös PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi. Hyviä lukuhetkiä!
Nuorisoseuralaisuus 2020-luvulla
Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea on pidetty tämän vuoden aikana arvodialogeja, joissa on keskusteltu siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on tänä päivänä. Keskustelujen anti on nyt koottu yhteen ja jukaistu arvodialogikoonnissa.
Idea arvodialogeihin syntyi järjestön vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa valmistellessa. Halusimme käydä laajaa keskustelua siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla. Onko meillä yhteinen käsitys siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa eri ikäisille harrastajille ja paikallisten nuorisoseurojen aktiiveille?
Asiaa päätettiin lähteä tutkimaan Erätauko-menetelmän avulla. Kevätkauden 2023 dialogit järjestettiin Etelä-Suomen aluefoorumissa, Lounais-Suomen aluefoorumissa sekä Kainuun aluefoorumissa. Syyskaudella 2023 dialogeja pidettiin syyskuussa valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Mikkelissä, lokakuussa Lapin ja Keski-Pohjanmaan aluefoorumeissa sekä marraskuussa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan aluefoorumeissa. Yhteensä dialogeihin osallistui noin 170 keskustelijaa.
Dialogimenetelmästä pidettiin kovasti ja osa keskustelijoista jopa nosti esiin, että varhaiset nuorisoseurat 1800-luvun lopulla toimivat niin, että yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä.
Mitä dialogeista nousi esiin?
Dialogeista nousi vahvasti esiin yhteisöllisyys, joka näkyy mm. oman nuorisoseuraperheen muodostumisena ja toiminnassa vallitsevana me-henkenä. Yhteisöllisyyden fyysisenä paikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalo on edelleen monelle nuorisoseuratoiminnan ydin, joka kokoaa paikkakunnan ihmiset yhteen.
Keskusteluissa nostettiin esiin myös perinteisten arvojen ja tapojen siirtäminen eteenpäin, yhdessä oppiminen sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelijat näkivät merkittävänä, että nuorisoseuroilla on vahva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Dialogien perusteella voidaan todeta, että nuorisoseuralaisuus on yhteisöön kuulumista, jossa on matala kynnys ja korkea katto, jossa ideat lentävät ja arkielämän roolit jäävät oven taakse. Se on ylisukupolvista yhteistyötä, ajassa elävää kulttuuriperinnön ja perinteiden vaalimista. Se on sitä, että kaveria ei jätetä. Se on kaverin pyytämistä mukaan, näkyväksi tulemista ja arjen kiireiden hetkellistä unohtamista. Se on harrastamista, se on lukemattomia talkootunteja. Se on yhteisen paremman tulevaisuuden tekemistä yhdessä.
Nuorisoseurat muistavat edesmenneitä presidenttejä
Suomen Nuorisoseurat yhteistyökumppaneineen vastaavat joka vuosi itsenäisyyspäivän aattona toteutettavasta edesmenneiden Suomen tasavallan presidenttien hautojen valaisusta Nivalassa, Luumäellä ja Helsingin Hietaniemessä. Hautavalaistuksen toteutukseen osallistuu laaja joukko yritys- ja yhteisötukijoita. Tuotto ohjataan nuorisoseuratoimintaan.
Nuorisoseurat vastaa myös Hietaniemen sankarihautojen kynttilöiden sytytyksestä jouluaattona. Tämäkin on yritysyhteistyökumppaneiden mahdollistama, ja tuotto ohjautuu nuorisoseuratoimintaan.
Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2023
Helsinki / Hietaniemi
Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille.
Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi
Luumäki
Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle.
Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat.
Nivala
Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Kyntilöitä sytytetään itsenäisyyden vuosien verran. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille.
Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.
Uusi pelitoiminta tuo nuoria yhteen Pohjois-Karjalassa
Pohjoiskarjalaisille nuorille järjestetään tammikuusta 2024 alkaen viikoittaista ryhmätoimintaa, jossa he pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi pakohuone-, lauta- tai korttipelejä.
Toiminnasta vastaa uusi Livohka-hanke, joka on kulttuurista nuorisotyötä tekevän Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama. Hankkeen toiminta keskittyy etenkin heikommassa asemassa oleville 15–20-vuotiaille nuorille suunnattuihin peliryhmiin.
Peliryhmissä nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa ja toimimaan yhdessä pelien kautta. Toiminnan tavoitteena on luoda pelejä, jotka tuovat nuoret yhteen. ”Kaikenlaiset nuoret ovat tervetulleita mukaan. Pelien tekeminen on tiimityötä, jossa osallistuminen on mahdollista monessa eri roolissa. Vaikka pelejä tehtäisiin kunnianhimoisesti, on tärkeintä yhteisöllinen yhdessä tekeminen, jossa ilo ja hyväksyminen kukkii”, kertoo hankkeen toinen projektityöntekijä Tero Sarkkinen.
Ryhmät aloittavat toimintansa ensin kevätkaudella Joensuussa, Kontiolahdella, Kiteellä ja Lieksassa. Syksyllä toiminta jalkautuu Liperiin, Nurmekseen ja Ilomantsiin. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus (ESR+) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Ryhmätoimintaan osallistuvien nuorten tukena on varsinaisten ohjaajien Jenni Hyttisen ja Tero Sarkkisen lisäksi nuoria mentoreita. Mentoreiden roolina on toimia apu- ja vertaisohjaajina. ”Livohkassa parasta on saada nuoret aktiivisiksi ja tekemään yhteistyötä”, kertoo mentoriporukkaan kuuluva Eino Sarkkinen.
Mukaan lähteneet mentorinuoret ovat päässeet osallistumaan koulutusjaksolle, jonka aikana on opeteltu viestijänä, vertaisohjaajana, peliasiantuntijana ja innostajana toimimista. Tulevaa tehtävää mentorina odotetaan innolla. ”Innostus toimintaan on herännyt ja meillä on mielestäni tosi hieno tiimi”, sanoo mentori Oiva Kontkanen.
Lisätietoja:
Henna Liiri-Turunen, projektipäällikkö
henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi
puh. 044 207 3072
Jenni Hyttinen, projektityöntekijä
jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi
puh. 044 341 3604