Perintöjahti-pakohuonepelin lanseeraus la 6.7.2024
Perintöjahti-pakohuonepelin lanseeraustilaisuus
la 6.7.2024 klo 10-17
Tervetuloa nuorten luomaan pakohuonepeliin jahtaamaan perintöä! Pelaajat pääsevät kokemaan, kuinka pulma pulmalta alkaa muodostua kuva siitä, mitä isoisän asunnossa onkaan meneillään.
Peli sijaitsee Puhoksen Perinnenavetalla osoitteessa Majatalontie 1, Kitee.
Tilaisuus on osa Puhoksen Perinnepäivien ohjelmatarjontaa. Tarkemmat tapahtumatiedot: puhoksenperinnepäivät.fi
Pakohuonepeliin osallistuminen tapahtumassa on maksutonta.
Julisteen on tehnyt Sofia Pietarinen (Artstation: sofiapie).
Nuorisoseurojen markkinateltalla voi käydä tutustumassa lisää Livohka-hankkeen sekä Nuorisoseurojen toimintaan. Teltta löytyy tapahtuman piha-alueelta.
Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti
Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.
Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä.
Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.
Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.
Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.
Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto
Lisätiedot
Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180
Hurtan pakohuone -pelin lanseeraus ke 19.6.
Tervetuloa kokemaan ensipuraisu Lieksan palon jälkeiseen maailmaan nuorten luomassa pakohuonepelissä! Pelaajat pääsevät selvittämään Simo Hurtalle kuuluneeseen liekkien nuolemaan taloon tämän pahamaineisen veronkerääjän salaisuutta.
Peli sijaitsee Valpas – Nuorten työpajalla osoitteessa Pielisentie 17, Lieksa.
Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu.
Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta
Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta
Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus
Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.
Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.
Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.
Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri. Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.
Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.
Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.
Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.
Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.
Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.
Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.
Teija Homanen
Sihteeri
Vehmasmäen nuorisoseura
Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Lisätiedot
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Uusi pelitoiminta tuo nuoria yhteen Pohjois-Karjalassa
Pohjoiskarjalaisille nuorille järjestetään tammikuusta 2024 alkaen viikoittaista ryhmätoimintaa, jossa he pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan esimerkiksi pakohuone-, lauta- tai korttipelejä.
Toiminnasta vastaa uusi Livohka-hanke, joka on kulttuurista nuorisotyötä tekevän Suomen Nuorisoseurojen Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama. Hankkeen toiminta keskittyy etenkin heikommassa asemassa oleville 15–20-vuotiaille nuorille suunnattuihin peliryhmiin.
Peliryhmissä nuoret pääsevät tutustumaan toisiinsa ja toimimaan yhdessä pelien kautta. Toiminnan tavoitteena on luoda pelejä, jotka tuovat nuoret yhteen. ”Kaikenlaiset nuoret ovat tervetulleita mukaan. Pelien tekeminen on tiimityötä, jossa osallistuminen on mahdollista monessa eri roolissa. Vaikka pelejä tehtäisiin kunnianhimoisesti, on tärkeintä yhteisöllinen yhdessä tekeminen, jossa ilo ja hyväksyminen kukkii”, kertoo hankkeen toinen projektityöntekijä Tero Sarkkinen.
Ryhmät aloittavat toimintansa ensin kevätkaudella Joensuussa, Kontiolahdella, Kiteellä ja Lieksassa. Syksyllä toiminta jalkautuu Liperiin, Nurmekseen ja Ilomantsiin. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus (ESR+) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto.
Ryhmätoimintaan osallistuvien nuorten tukena on varsinaisten ohjaajien Jenni Hyttisen ja Tero Sarkkisen lisäksi nuoria mentoreita. Mentoreiden roolina on toimia apu- ja vertaisohjaajina. ”Livohkassa parasta on saada nuoret aktiivisiksi ja tekemään yhteistyötä”, kertoo mentoriporukkaan kuuluva Eino Sarkkinen.
Mukaan lähteneet mentorinuoret ovat päässeet osallistumaan koulutusjaksolle, jonka aikana on opeteltu viestijänä, vertaisohjaajana, peliasiantuntijana ja innostajana toimimista. Tulevaa tehtävää mentorina odotetaan innolla. ”Innostus toimintaan on herännyt ja meillä on mielestäni tosi hieno tiimi”, sanoo mentori Oiva Kontkanen.
Lisätietoja:
Henna Liiri-Turunen, projektipäällikkö
henna.liiri-turunen@nuorisoseurat.fi
puh. 044 207 3072
Jenni Hyttinen, projektityöntekijä
jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi
puh. 044 341 3604