Nuorisoseurojen yhteinen juhlaviikko tulee – tervetuloa mukaan!

Tänä vuonna 18.-24.3.2024 vietettävä Nuorisoseuraviikko kutsuu jokaisen nuorisoseuralaisen juhlistamaan nuorisoseurojen moninaisuutta. Viikon aikana nähdään nuorisoseuralaisuuden riemua, palkintohumua ja yhteisöllistä nuorisoseuratoimintaa, kun eri puolilla Suomea järjestetään tapahtumia ja jaetaan tietoa nuorisoseuroista.

Tästä artikkelista löydät vinkkejä siihen, miten voit osallistua Nuorisoseuraviikon viettoon. Olit sitten pitkän linjan nuorisoseuralainen tai vain nuorisoseurojen fani, olet tervetullut juhlistamaan viikkoa!

Osallistu Nuorisoseuraviikon tapahtumiin

Helpoin tapa osallistua Nuorisoseuraviikkoon on lähteä paikallisen seuran tapahtumaan! Viikon aikana nuorisoseurat ympäri Suomen järjestävät tapahtumia, joista löytyy parhaiten tietoa seurojen omista kanavista. Tapahtumia listataan myös Nuorisoseuraviikon sivulle ja niistä tiedotetaan Suomen Nuorisoseurojen somekanavilla.

Viikon lopuksi lauantaina 23.3. klo 12 alkaen vietetään kaikille avointa Nuorisoseurapäivän juhlaa Mallusjoen Nuorisoseuralla, jossa on tiedossa esityksiä ja valtakunnallisten tunnustusten jakotilaisuus. Juhlassa palkitaan Vuoden nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen ja Vuoden nuori nuorisoseuralainen. Lisätietoja Nuorisoseurapäivän juhlasta tulee Mallusjoen verkkosivuille ja Facebook-sivulle.

Järjestä oma tapahtuma tai tempaus

Nuorisoseuraviikko ja Nuorisoseurapäivä ovat täydellisiä tilaisuuksia esitellä toimintaa tapahtumien kautta. Järjestäisikö seuranne kenties avoimet ovet seurantalolla, harrastusryhmän kokeilukerran, konsertin, kevättanssit tai alueen yhteiset kakkukahvit?

Tapahtumien tueksi Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löytyy kolme erilaista tulostettavaa bingopohjaa, joiden avulla voi järjestää hieman erilaisen bingon.

Ilmoittamalla tapahtumasi meille, jaamme siitä tietoa Suomen Nuorisoseurojen kanavissa: Ilmoita tapahtuma

Jaa nuorisoseuralaisuuden iloa somessa

Nuorisoseuraviikko näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Lähde mukaan iloitsemalla nuorisoseuralaisuudesta, jakamalla muistoja, rikkomalla ennakkoluuloja tai esittelemällä seuranne toimintaa – tapoja on monia!

Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löydät kaikille avoimia valmiita somemateriaaleja, joita voi vapaasti hyödyntää viikon aikana. Materiaaleista löytyy:

  • Valmiita sometekstejä. 
  • Valmiita somekuvia.
  • Somekuvapohja, johon voi lisätä oman kuvan Canvassa.
  • Nuorisoseuralaisuus-, nuorisoseura- ja seurantalo bingot someen sopivissa kuvako’oissa.

Muista somettaessa hashtagit: #nuorisoseurat #nuorisoseuraviikko #tekemisenriemua. Merkitse myös @nuorisoseurat postauksiin, niin jaamme niitä eteenpäin!

Osallisuuden pauloissa

Osallisuus on yksi nuorisoseurajärjestön arvoista. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan. Myös Livohka -hanke kytkeytyy vahvasti osallisuuteen, ja viikolla 6 koko hanketiimi pääsi taas entistä vahvemmin käsiksi teemaan THL:n Osallisuusviikon ja Suomen Nuorisoseurojen Portugalissa vietettyjen työntekijäpäivien myötä.  

“Välillä täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle.” Kun ottaa etäisyyttä omaan työskentely-ympäristöön ja käy keskusteluja toisen maan kulttuurin ympäröimänä, alkaa nähdä arkiset asiatkin uudella tavalla. Maisemanvaihdos on mahdollisuus oppia uutta sekä katsella omaa “kuplaa” ulkopuolelta. Mitä voisimme tehdä toisin? Missä voisimme kehittyä? Mitä teemme itseasiassa ihan hirmuisen hienosti ja vaikuttavasti? Muun muassa tämän kaltaista ajattelun ja oman toiminnan ravistelua saimme kokea Portugalissa Nuorisoseurojen työntekijäpäivillä. Innostavana kotiin tuomisena saimme muun muassa uusia inspiroivia ideoita osallisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja näkyväksi tekemiseen esimerkiksi erilaisten visualisointien kautta. 

Miten osallisuus näkyy Livohkan toiminnassa?  

Livohka -hankkeen peliprojekteissa nuoret ovat kaiken keskiössä: he pääsevät toteuttamaan toiveidensa peliä ja päättämään lähes kaikesta itse – välipalatarjoiluja myöten. Hankkeen työntekijät toimivat kannustajina ja mahdollistajina. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityiseen arvoon nämä asiat nousevat silloin, kun ihminen on esimerkiksi tavalla tai toisella muita heikommassa asemassa. Osallisuus voi olla merkittävä osa yksilön omaa toimijuutta, sekä kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta.

Osallisuuden merkityksellisyys on nuoria seuratessa käsinkosketeltavaa. Hymyt, innokkuus, omien mahdollisuuksien näkeminen omassa elämässä, oma-aloitteisuus, huulenheitto ja katseen suuntaaminen tulevaan viestivät paitsi myönteisistä muutoksista myös osallisuuden toteutumisesta. Eipä siis ihme, että osallisuuden kokemus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Emme malta odottaa, miten mahtavien elämysten äärelle varmasti vielä pääsemme Livohkan nuorten kanssa! 

Livohka -hanke (09/2023-01/2025) lisää pohjoiskarjalaisten nuorten osallisuuden toteutumista ja osaamisen kehittymistä paikallisesti hyödyntämällä pelillisyyttä ja nuorten toteuttamia projekteja. Hanketta toteuttaa Suomen Nuorisoseurat ry.

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

Kansainvälinen nuorisovaihto tuo Mikkeliin portugalilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia nuoria

Suomen Nuorisoseurat ry järjestää kansainvälisen nuorisovaihdon Suomen Nuoriso-opisto Paukkulassa Mikkelissä 26.2.-2.3. Nuorten osallisuutta luovin menetelmin käsittelevä, EU:n nuoriso-ohjelma Erasmus+:n rahoituksella toteutettava tapahtuma tuo Mikkeliin portugalilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia nuoria suomalaisten lisäksi. Suurin osa kansainvälisten ryhmien 15-20-vuotiaista nuorista ei ole koskaan aikaisemmin käynyt Suomessa. Osallistujia on yhteensä 50.

”On mahtavaa, miten paljon Suomi varsinkin talvisaikaan kiinnostaa”, kertoo Mariia Pelttari, yksi tapahtuman suomalaisista ohjaajista.

Pelttari lähti vaihdon ohjaajaksi, koska on aiemmin päässyt osallistumaan kansainväliseen nuorisovaihtoon Tanskassa Nuorisoseurojen kautta. Hän halusi omalla panoksellaan mahdollistaa nuorempien nuorten kansainvälisiä kokemuksia, koska ne voivat olla todella maailmaa avartavia.

”Viikon aikana ehtii tutustua tosi vahvasti erilaisiin kulttuureihin ja samalla oppia jotain uutta myös omasta suhteestaan omaan kotimaahan tai jopa Eurooppaan”, Pelttari sanoo.

Mukana paikallispoliittikkoja

Portugalilaisen ryhmän mukana Mikkeliin saapuu myös kaksi paikallispolitiikkoa, jotka haluavat tutustua kansainvälisen vaihdon lisäksi suomalaiseen nuorisopolitiikkaan. Heille on järjestetty tapaaminen mikkeliläisen kaupunginvaltuutettu Jatta Juholan (sd.) kanssa sekä tutustumista Mikkelin kaupungin nuorisotoimeen, Mikkelin Ohjaamoon sekä ESR+ -rahoitteiseen, Nuorisoseurojen Etelä-Savon alueella vetämään Nuorten Dynamo -hankkeeseen, joka kehittää osallistavaa tapahtumatuotantoa nuorten kanssa.

Mikkeli tutuksi kaupunkisuunnituksen avulla

Vaihdon ohjelmassa tutustutaan osallisuusteemoihin luovien menetelmien kuten teatterin kautta. Viikon aikana nähdään myös Mikkeliä: keskiviikkona nuorille on luvassa kaupunkisuunnistus, jossa on mukana paikallisia yrittäjiä. Yksi suunnistuksen rasteista on Toripulu -kahvilan luona, jossa yrittäjä Ville Asikainen kertoo nuorille Mikkelin historiasta sekä vastaanottaa yhden suunnistuksen tehtävistä.

”On kunnia-asia olla mukana tuomassa Mikkeliä maailmankartalle. Ehkäpä kansainväliset nuoret tulevat seuraavan kerran Mikkeliin koko perheen kanssa”, toteaa Asikainen.

Torstaina nuoret vierailevat Sodan ja Rauhan keskus Muistissa. Perjantaina ohjelmassa on nuorten omien EU-hankkeiden ideoimista. Inspiraatiota tulevat antamaan Mikkelin seudun nuorisoseuran nuoret omasta Euroopan Solidaarisuusjoukot -hankkeestaan nimeltä ”Taiteellisen mielen osoitus”, joka on monelle tuttu Mikkelin kirjastossa nähdyn näyttelyn kautta. Ajatuksena on, että omaa lähiyhteisöä voi kehittää kansainvälisellä rahoituksella ja saada sitä kautta myös Euroopan unionia lähemmäs yksilöä. 

Lisätietoja

Minna Pasi, harrastus- ja seuratoiminnan suunnittelija
minna.pasi@nuorisoseurat.fi, puh. 040 566 0288

Hae avustusta säätiöltä pohjoiskarjalaiseen nuorisoseuratoimintaan 15.3. mennessä

Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön vuosittainen avustushaku on taas auki 15.3.2024 saakka. Säätiö avustaa maakunnassa toimivia nuorisoseuroja pienillä toiminta-avustuksilla (100-500 euroa). Myönnettävistä avustuksista päättää säätiön vuosikokous. Edellisen vuoden avustukset tulee olla tilitettynä ennen uuden avustuksen hakemista.

Säätiön kotisivut uudistuvat ja löytyvät täältä >>

Lisätietoja:
säätiön asiamies Henna Liiri-Turunen p. 044 207 3072

Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

Kansantanssin ohjaajakoulutuksesta valmistui yhdeksän uutta ohjaajaa

Tänä viikonloppuna saatiin Lapualla päätökseen kansantanssin valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen perusopinnot, josta valmistui yhdeksän uutta kansantanssin ohjaajaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

Osallistujat tulivat hyvin eri puolilta Suomea, muun muassa Lappeenrannasta ja Sodankylästä. Koulutuksen aikana vallitsi toisiaan kannustava ja tsemppaava tunnelma ja opiskelijat kokivat saaneensa paljon uusia työkaluja ja ideoita oman ohjaajuutensa kehittämiseen jatkossa.

Kouluttajina toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Lotta Terävä (tanssinopettaja AMK). Koulutus alkoi vuoden 2023 puolella ja se järjestettiin Kaustisella ja Lapualla. Kurssitodistuksen lisäksi uusille ohjaajille myönnettiin digitaalinen Kansantanssin ohjaaja-osaamismerkki.

Kansantanssin ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.

Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäopintoja järjestetään tarpeen mukaan erilaisina teemakursseina ja niihin voi osallistua kurssi kerrallaan. Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Teemakursseja voi myös tilata alueille, seuroihin tai ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä erilaisiin oppimistarpeisiin.

Koulutuksen järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kansantanssijärjestöjen kanssa.

Kysy lisää kansantanssin ohjaajakoulutuksesta, osaamismerkeistä ja teemakursseista Teija Nikkarilta teija.nikkari@nuorisoseurat.fi / p. 0447443939.

Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

…opiskelemaan pyrkiessä?

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

…opiskelun aikana?

Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

…työtehtäviin pyrkiessä?

Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.

Rauni Riikosen muistoa kunnioittaen

Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan piirin pitkäaikainen toiminnanohjaaja ja Motoran perustaja Rauni Riikonen on kuollut 10.1.2024 Kontiolahdella 99-vuotiaana.

Rauni Riikonen toimi yhdessä miehensä Sakarin kanssa aktiivisena nuorisoseuratoiminnan moottorina, kansantanssin kouluttajana ja ohjaajana. He perustivat kansantanssiryhmä Motoran vuonna 1968, ja vastasivat myös lukuisten lasten ja nuorten tanhuryhmien ohjauksesta ja toiminnasta Pohjois-Karjalassa.

Muistoa kunnioittaen ja läheisten suruun osaa ottaen.

Uusi pelitoiminta tuo nuoria yhteen Pohjois-Karjalassa

Livohka-hankkeen 15–25-vuotiaille suunnatut peliryhmät aloittelevat uutta toimintaa Kiteellä, Joensuussa, Kontiolahdella ja Lieksassa. Mukaan ehtii vielä mainiosti hyppäämään! 

Pelimaailmassa vain mielikuvitus on rajana: miltä kuulostaa esimerkiksi oman pakohuone- tai seikkailupelin tekeminen tai täysin ennennäkemättömän pelin ideointi? Pelien kehittämisen ohessa toiminnassa huolehditaan aina siitä, ettei nälkä pääse yllättämään – myös rento hengailu porukalla on sallittua. 

Peliprosessissa nuoret pääsevät toteuttamaan itseään eri tavoin ja mukaan tarvitaan kaikenlaista osaamista aina käsikirjoittajasta pulmienkeksijään ja graafikosta nikkaroijaan; toistaiseksi vastaan ei ole tullut taitoa, josta ei tässä harrastuksessa voisi tavalla tai toisella olla hyötyä. Ennakko-osaaminen pelien toteuttamisesta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan liikkeelle lähdetään yhdessä pohtimisen, kokeilemisen ja oivaltamisen kautta.  

Livohkan ohjaajien Jennin ja Teron lisäksi peliryhmissä kulkevat mukana mentorit, jotka toimivat ryhmissä tsemppaajina ja auttavat pelien rakentamisessa. Mentorit työstävät parhaillaan myös omaa pakohuonepeliään, jossa ideana on päästä rehtorin kansliaan korottamaan arvosanoja ja poistamaan huonoja merkintöjä Wilmasta ilman kiinnijäämistä. Kaikkien kevään pelien tekeminen huipentuu lanseeraustilaisuuksiin, joissa nuorten omaa peliä pääsevät testaamaan muutkin. 

Mukaan pääset saapumalla vain paikalle tai laittamalla viestiä ohjaajille. Joko pelataan? 

Peliryhmien ohjaajat 

Jenni p/wa 044 341 3604 
jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi 

Tero p/wa 044 339 8693 
tero.sarkkinen@nuorisoseurat.fi 

Peliryhmät kokoontuvat kevätkaudella 2024 seuraavasti: 

maanantaisin klo 17–19 nuorisotila Linkki, Kitee 
tiistaisin klo 13–15 Sirkkalan liikkumiskeskuksen black box, Joensuu 
tiistaisin klo 17–19 Lehmon nuokkari, Kontiolahti 
keskiviikkoisin klo 17–19 kokoushuone Simpauttaja, Lieksa 

1 2 3 10