Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi
Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.
Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.
Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa.
– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.
Lisätietoja
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.
Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.
Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.
Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.
Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.
Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.
Menestyksekäs nuorten vaikuttamisen toiminta jatkuu Pohjois-Karjalassa
Nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista jatketaan Pohjois-Karjalassa yhä laajenevalla toiminta-alueella. Jatkorahoituksen saanut Osallistavaa vaikuttamista -nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen heidän omista lähtökohdistaan käsin.
Vuonna 2023 alkanut toiminta laajenee uuden rahoituksen turvin Joensuun Hammaslahteen, Tuupovaaraan sekä Enoon. Lisäksi Keski-Karjalan alueella alkanutta toimintaa jatketaan. Uusina paikallisina seurakumppaneina toimivat Hammaslahden nuorisoseura, Koveron nuorisoseura ja Nuorten Kasvu.
”Olemme koko hallituksen kesken innoissamme siitä, millaisia uusia mahdollisuuksia toiminta tarjoaa. Henkilökohtaisesti toivon hankkeen tuovan myös harjoittelupaikkoja Riverian nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoille”, Nuorten kasvun puheenjohtaja ja Riverian lehtori Pekka Parviainen kertoo.
Toiminta alkaa helmikuussa
Toiminta käynnistyy uusilla alueilla helmikuun aikana, jolloin nuorten kanssa lähdetään unelmoimaan ja piirtämään aikajanaa tulevan vuoden toiminnalle. Mukaan ovat tervetulleita 13-17 -vuotiaat nuoret. Osallistuminen ei vaadi nuorisoseuran jäsenyyttä tai sitoutumista toimintaan koko vuodeksi.
Hankkeen ensimmäisen vuoden suurin onnistuminen oli nuorten toivoman paintball-sisäradan toteuttaminen Rääkkylään. Projektikoordinaattori Sini Korhonen on iloinen voidessaan jatkaa nuorten kanssa heille tärkeiden aiheiden äärellä.
”Viime vuonna saatiin paintball uuteen nousuun, joten jännityksellä odotan mihin asti nuorten kanssa päästään tänä vuonna! Etenkin Rääkkylä osoitti, kuinka osallisuuden merkitys nuorten yhteiskunnallisena aktivoitumisena näkyy aikuisille usein vasta jälkikäteen ja tämänlaisia kehityskulkuja toivon myös tälle vuodelle.”
Kantavana ajatuksena osallisuuden kokemukset
Hankkeen tavoitteena on nuorten osallisuuden ja vaikuttamistaitojen vahvistaminen paikallisella tasolla. Toiminnan kantavana ajatuksena on osallisuuden kokemusten mahdollistaminen. Aikuisten roolia nuorten kannustajina, sparraajina ja tukijoina vahvistetaan toteuttamalla osallisuuskoulutuksia yhteistyössä Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation kanssa.
Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke on Suomen Nuorisoseurat ry:n Pohjois-Karjalan aluetoimiston toteuttama ja hallinnoima alueellisen nuorisotyön ja -toiminnan kehittämishanke, jota rahoittaa Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Lisätietoja
Sini Korhonen
Projektikoordinaattori
sini.korhonen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 342 2054
vaikuttajapolut.nuorisoseurat.fi
Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan
Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.
Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään käsittelee vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?
Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.
H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.
Mukaan Luova lava -leirien järjestäjäksi?
Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.
Jos kiinnotuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi
Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!
Suomen Nuorisoseurat hakee Erasmus+ -ohjelmasta pienimuotoista kumppanuushanketta ajalle 2024-2025, jossa painopisteenä on kansainvälisen ja monikulttuurisen paikallisen seuratoiminnan pilotointi. Haemme 3-5 seurakumppania paikallisten pilottien toteuttamiseksi hankkeessa.
Hanketta on alustettu kehittämispäällikön, hanke- ja kumppanuuspäällikön sekä meneillään olevan pienimuotoisen kumppanuushankkeen projektikoordinaattorin toimesta ja nyt etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyöstä mukaan lähtevät seurat saavat korvauksen nuorisoseurantalon käyttämisestä sekä yhdessä suunniteltua kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa talolle. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa kumppaneille mitään.
Pienimuotoisten kumppanuushankkeiden tulee vastata seuraaviin Erasmus+ painopisteisiin:
- tukevat sellaisten kohderyhmien osallistamista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
- tukevat aktiivista Euroopan kansalaisuutta
- tuovat eurooppalaisen ulottuvuuden paikalliselle tasolle
- lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia
- ruokkivat yhteenkuuluvuutta, muutosjoustavuutta ja kykyä sietää kriisejä
- luovat yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta
- ottaa huomioon vihreät käytännöt hankkeen toiminnassa
- ottaa huomioon virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuudet
- osallistumisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen, yhteiskunnalliseen toimintaan, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen mahdollistaminen
- aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen
- laadun, innovaatioiden ja nuorisotyön tunnustamisen vahvistaminen
- nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen
- politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.
Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi projektikoordinaattori, joka yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa suunnittelee seurojen tarpeista lähtevää toimintaa ja toteuttaa pilotteja yhdessä paikallisseurojen kanssa.
Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan pilotteja toteutetaan hankkeessa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa 1-3 kappaletta. Pilottien toimintaa ei hakuvaiheessa rajata, mutta vinkkejä voidaan hakea seuran olemassa olevasta toiminnasta ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen seurojen toimintaan myös monikulttuurisista taustoista tuleville henkilöille. Toteutusmuodot ja -tavat sovitaan yhdessä hankkeen aikana. Toiminta käynnistetään alueella yhdessä toimijoiden ja osallistujien kesken käytävällä dialogilla.
Milloin
Suunniteltu hankeaika on 2024-2025, jonka aikana kunkin seuran kanssa toteutetaan 1-3 pilottia. Tarkempi aikataulutus tehdään hankkeen alkuvaiheessa.
Miksi?
Hankkeen kautta järjestettävällä toiminnalla voidaan tarjota uusia toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia kohderyhmiä jäseniksi ja aktiivisiksi toimijoiksi paikallisseuroihin. Lisäksi hankkeen myötä syntyy uudenlaisia verkostoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, pilottiseurat verkostoituvat myös kansainvälisesti.
Mitä paikallisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan?
Hakuvaiheessa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Sopimus määrittelee, että yksittäiselle seuralle ei tule taloudellisia velvoitteita hankkeesta. Jos hankerahoitusta ei saada, sopimus raukeaa. Käytännössä yhteistyösopimus tarkoittaa sitoutumista yhdessä kehitettävään toimintaan; ideointiin yhdessä jäsenten/lähiyhteisön kanssa, viestintää sekä toimipaikan löytämistä pilottitoiminnoille. Uskomme kuitenkin, että osallisuutta korostaen alusta asti yhdessä suunniteltu toiminta sitouttaa mukaan toimintaan; hankkeen pilotit suunnitellaan yhdessä mukana olevien seurojen kanssa. Hankkeen teeman luonteen vuoksi edellytämme kiinnostusta monikulttuurisen seuratoiminnan kehittämiseen! Olisi hienoa, jos kumppanilla olisi seurantalo käytettävissä toimintaa varten.
Mitä yhteistyökumppaneille tarjotaan?
Yhteistyökumppanit saavat kokemuksia kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, joka voi toimia näille kohderyhmille jäsenyyteen ja vapaaehtoistoimintaan sitoutumisen innostajana. Seuran omistamien tilojen käytöstä maksetaan erikseen korvaus.
Miten edetään
Seurojen halukkuus yhteistyökumppanuuteen tulee jättää 21.2. mennessä
Aikataulu hankehakemuksen jättämiselle on napakka – hankehaku päättyy 5.3.2024.
Äänestä Vuoden 2024 Nuorisoseuraa
Vuoden Nuorisoseura 2024 -finalistit ovat selvillä!
Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.
Tunnustuksesta kisaavat tällä kertaa:
- Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura, Keski-Pohjanmaa
- Valkolan Nuorisoseura, Keski-Suomi
- Asemäentien Nuorisoseura, Saimaa
- Mahlun Nuorisoseura, Keski-Suomi
Äänestä suosikkiasi Facebookissa
Nuorisoseurojen kannatusäänestys on käynnissä Facebook-sivuillamme 25.1.2024 asti. Suosikkiseuraa äänestetään reagoimalla julkaisuun emojilla ja perusteluita voi jättää kommentoimalla.
Voittajan valitsee Nuorisoseurojen hallitus. Tunnustuksen saaja julkaistaan kaikille avoimessa Nuorisoseurapäivän juhlassa lauantaina 23.3.2024 Mallusjoen Nuorisoseuralla.
Uusi osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä julkaistu
Nuorten osallistavan tapahtumatuotannon tueksi kehitetty Dynamo -menetelmä on julkaistu. Menetelmässä käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä. Sen avulla nuorten kehittämiä tapahtumia on mahdollista saada jokaiselle paikkakunnalle.
Nuorten paikalliset tapahtumat näkyviin
Dynamo -menetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä nuoret omalla paikkakunnallaan haluavat. Millaisen tapahtuman nuoret haluavat tehdä ja millaiseen tapahtumaan paikkakunnan nuoret haluavat osallistua?
Toiminnan ydin on nuorten ryhmä, joka lähtee kehittämään kaltaiselleen, hyvin moninaiselle, kohderyhmälle uutta tapahtumaa. Menetelmää testattiin Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa, jonka aikana nuoret toteuttivat mm. katukulttuuriin keskittyvän PMK Track Festin Pieksämäelle ja päihteettömän Summer Vibes Clubin Mikkeliin.
Dynamo -menetelmä jakaantuu yhdeksään osa-alueeseen, joissa käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä.
Menetelmä opastaa myös ryhmän ohjaajaa osallistavan otteen ylläpitämisessä, jotta ryhmästä voi muodostua kiinteä, luottamuksellinen tapahtumatuotannon yksikkö. Prosessissa käsitellään nuoren ryhmään kiinnittäminen, ryhmään tuleminen, ryhmään jääminen sekä ryhmän jälkeinen aika.
Menetelmän kehitystyötä jatketaan uudessa Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa -hankkeessa. Euroopan Unionin osarahoittama hankkeen kumppaneina ovat mm. Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju. Yksi tavoitteista on tehdä Dynamo -menetelmään perehdyttävä koulutuksen pilotointi keväälle 2025.
Lisätiedot
Nazia Asif, Dynamo -hankkeen projektipäällikkö
nazia.asif@nuorisoseurat.fi
puh. 044 491 4943
Nuorisoseurat -verkkolehti 4/2023 on julkaistu
Nuorisoseurojen oman verkkolehden vuoden viimeinen numero on julkaistu osoitteessa www.nuorisoseurat-lehti.fi.
Lehti on taas pullollaan nuorisoseurakuulumisia:
- Menestystarina Rääkkylän paintball-sisäradasta, joka toteutettiin nuorten aloitteesta.
- Hallituksemme puheenjohtaja Elina Weckström käy läpi ensimmäistä puheenjohtajavuottaan.
- Osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä tuo nuorten tapahtumat eri paikkakunnille.
- 9000 kävijän vuosittainen Hakkapeliitta-tapahtuma on Tammelan Nuorisoseura Auran suurin voimanponnistus.
Lisäksi mukana on tietoa ensi vuoden tapahtumista Folklandiasta ja Pispalan Sottiisista, ajankohtaisia henkilöstöuutisia sekä paljon muuta!
Lehdestä on tuttuun tapaan tehty myös PDF-versio, jonka voi tulostaa esimerkiksi seurantalolla kävijöiden iloksi. Hyviä lukuhetkiä!
Nuorisoseuralaisuus 2020-luvulla
Nuorisoseuroissa eri puolilla Suomea on pidetty tämän vuoden aikana arvodialogeja, joissa on keskusteltu siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on tänä päivänä. Keskustelujen anti on nyt koottu yhteen ja jukaistu arvodialogikoonnissa.
Idea arvodialogeihin syntyi järjestön vuoden 2023 toimintasuunnitelmaa valmistellessa. Halusimme käydä laajaa keskustelua siitä, mitä nuorisoseuralaisuus on 2020-luvulla. Onko meillä yhteinen käsitys siitä, mitä se mahtaa tarkoittaa eri ikäisille harrastajille ja paikallisten nuorisoseurojen aktiiveille?
Asiaa päätettiin lähteä tutkimaan Erätauko-menetelmän avulla. Kevätkauden 2023 dialogit järjestettiin Etelä-Suomen aluefoorumissa, Lounais-Suomen aluefoorumissa sekä Kainuun aluefoorumissa. Syyskaudella 2023 dialogeja pidettiin syyskuussa valtakunnallisilla H-kiltapäivillä Mikkelissä, lokakuussa Lapin ja Keski-Pohjanmaan aluefoorumeissa sekä marraskuussa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan aluefoorumeissa. Yhteensä dialogeihin osallistui noin 170 keskustelijaa.
Dialogimenetelmästä pidettiin kovasti ja osa keskustelijoista jopa nosti esiin, että varhaiset nuorisoseurat 1800-luvun lopulla toimivat niin, että yhteiskunnallisista asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä.
Mitä dialogeista nousi esiin?
Dialogeista nousi vahvasti esiin yhteisöllisyys, joka näkyy mm. oman nuorisoseuraperheen muodostumisena ja toiminnassa vallitsevana me-henkenä. Yhteisöllisyyden fyysisenä paikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalo on edelleen monelle nuorisoseuratoiminnan ydin, joka kokoaa paikkakunnan ihmiset yhteen.
Keskusteluissa nostettiin esiin myös perinteisten arvojen ja tapojen siirtäminen eteenpäin, yhdessä oppiminen sekä halu vaikuttaa yhteiskuntaan. Keskustelijat näkivät merkittävänä, että nuorisoseuroilla on vahva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikuttamisessa niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Dialogien perusteella voidaan todeta, että nuorisoseuralaisuus on yhteisöön kuulumista, jossa on matala kynnys ja korkea katto, jossa ideat lentävät ja arkielämän roolit jäävät oven taakse. Se on ylisukupolvista yhteistyötä, ajassa elävää kulttuuriperinnön ja perinteiden vaalimista. Se on sitä, että kaveria ei jätetä. Se on kaverin pyytämistä mukaan, näkyväksi tulemista ja arjen kiireiden hetkellistä unohtamista. Se on harrastamista, se on lukemattomia talkootunteja. Se on yhteisen paremman tulevaisuuden tekemistä yhdessä.
Nuorisoseurat muistavat edesmenneitä presidenttejä
Suomen Nuorisoseurat yhteistyökumppaneineen vastaavat joka vuosi itsenäisyyspäivän aattona toteutettavasta edesmenneiden Suomen tasavallan presidenttien hautojen valaisusta Nivalassa, Luumäellä ja Helsingin Hietaniemessä. Hautavalaistuksen toteutukseen osallistuu laaja joukko yritys- ja yhteisötukijoita. Tuotto ohjataan nuorisoseuratoimintaan.
Nuorisoseurat vastaa myös Hietaniemen sankarihautojen kynttilöiden sytytyksestä jouluaattona. Tämäkin on yritysyhteistyökumppaneiden mahdollistama, ja tuotto ohjautuu nuorisoseuratoimintaan.
Presidenttien hautojen valaiseminen 5.12.2023
Helsinki / Hietaniemi
Kynttilöiden sytytys klo 17 alkaen presidentti Martti Ahtisaaren, Mauno Koiviston, Urho Kekkosen, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, Juho Kusti Paasikiven, Lauri Kristian Relanderin, Risto Rytin ja Kaarlo Juho Ståhlbergin haudoille.
Sytytyksestä vastaa Hollolan Nuorisoseura.
Yhteyshenkilö: Aimo Hentinen puh. 040 558 9755, aimo.hentinen@phnet.fi
Luumäki
Kynttilöiden sytytys klo 17 presidentti P.E. Svinhufvudin haudalle.
Sytytyksestä vastaa partiolippukunta Taavetin Korpihaukat.
Nivala
Kynttilöiden sytytys klo 18 presidentti Kyösti Kallion haudalle. Kyntilöitä sytytetään itsenäisyyden vuosien verran. Ennen presidentin haudan valaisua kynttilät sytytetään sankarihaudoille.
Valaisusta vastaa Nivalan partiolaiset.