Kategoria: Järjestö

  • Ramppikuume palaa Mikkeliin – valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Paukkulan kampuksella huhtikuussa 2025 

    Valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma Ramppikuume on kerännyt nuoret teatterintekijät yhteen jo vuodesta 1997. Ensi keväänä tapahtuma järjestetään Mikkelissä, kun Suomen teatteria harrastava nuoriso kokoontuu Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan kampukselle 25.–27.4.2025. 

    Pitkään Kankaanpäässä järjestetty tapahtuma on aikaisemmin vieraillut Paukkulassa 2010-luvun alussa, ja ensi keväänä nuorten teatteriharrastajien suosikkitapahtuma palaa takaisin Mikkeliin uusien tarinoiden ja elämysten kera. 

    Tulevana vuonna tapahtuma laajenee jälleen uusiin ulottuvuuksiin ja Mikkelistä odotetaan tapahtumalle inspiroivaa ja yhteisöllistä ympäristöä. 

    Tapahtumajärjestelyt laajalla yhteistyöllä 

    Vuoden 2025 tapahtuman järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.  

    ”Ramppikuume on ainutlaatuinen tapahtuma, joka tuo yhteen nuoret teatterin harrastajat ja ohjaajat ympäri Suomen. Tapahtuman ytimessä on vahva yhteisöllisyys ja luovuuden juhla, joka synnyttää unohtumattomia kokemuksia niin osallistujille kuin yleisöllekin. Ramppikuume ei ole vain katselmus, vaan myös paikka verkostoitumiselle, oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. On hienoa, että voimme tuoda tämän tapahtuman jälleen Mikkeliin, jossa kulttuuri ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla”, iloitsee Suomen Nuorisoseurojen tapahtumien vastuualueen johtaja Pasi Saarinen. 

    Paukkulan kampus tarjoaa erinomaiset puitteet Ramppikuumeen kaltaiselle tapahtumalle ja sen toivotaan vahvistavan myös Mikkelin kaupungin vetovoimaisuutta. 

    ”Koulutuksen järjestämisen rinnalla Suomen Nuoriso-opisto tukee Mikkelin seudun elinvoimaisuutta järjestämällä lisäarvoa tuottavia palveluja alueen yritysten, järjestöjen ja perheiden tarpeisiin. Suomen Nuoriso-opistolla on vahva, yli sadan vuoden perinne teatterialan koulutuksessa ja olemme hyvin innostuneita Ramppikuumeen palaamisesta Paukkulaan”, kertoo Suomen Nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo. 

    Haku katselmukseen on auki

    Haku tapahtuman katselmukseen on auki ja hakea voi 15.2.2025 saakka lomakkeen kautta: Hae esityskatselmukseen

    Hakukelpoisia ovat kaikki 13-20 -vuotiaiden teatteriryhmät joka puolelta Suomea. Esitysten maksimikesto on yksi tunti.

    Tapahtumaan voi osallistua myös ilman esitystä. Siihen ilmoittautuminen aukeaa maaliskuussa 2025. 

    Lisätiedot 

    Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja
    Suomen Nuorisoseurat 
    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi, puh. 050 408 0366 

  • Kiitos vapaaehtoiset!

    Kiitos vapaaehtoiset!

    Tänään 5.12. vietettävän Vapaaehtoisten päivän kunniaksi haluamme kiittää jokaista Nuorisoseuroissa toimivaa vapaaehtoista! Tekemänne työ muun muassa harrastusryhmien ohjaajina, hallitusten jäseninä, somettajina ja tapahtumien järjestäjinä on korvaamattoman arvokasta. Sen avulla pystymme ylläpitämään tärkeitä kohtaamispaikkoja eri puolilla Suomea, mahdollistamaan kaikenikäisille laadukkaita harrastuksia ja kasvattamaan uuden sukupolven nuorisoseuralaisia.

    Sini Lindströmille vapaaehtoisuus on iso osa elämää

    Yksi vapaaehtoisistamme on Sini Lindström, joka on toiminut erilaisissa vapaaehtoistehtävissä jo vuosien ajan. Kysyimme häneltä, mikä vapaaehtoisuudessa viehättää ja mitä vapaaehtoisuus on hänelle antanut.

    ”Vapaaehtoistyöurani on alkanut omassa nuorisoseurassa tyttäreni huoltajana, sitten löysin itseni seuran johtokunnasta ja sieltä etenin keskusseuran johtokuntaan. Nykyään toimin keskusseura Saimaan Nuorisoseurojen puheenjohtajana ja Suomen Nuorisoseurojen valtuuston varajäsenenä.

    Puheenjohtajan tehtävät pitävät sisällään niin seuran asioiden hoitamista (kokoukset, palaverit, rekrytointi jne.), seuran edustamista mm. eri seurojen tapahtumissa, seurakäyntejä mahdollisuuksien mukaan, työntekijöiden kanssa tulevan miettimistä ja vapaaehtoisena olemista keskusseuran erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumista miuta ei saa pois, koska niissä pääsee olemaan vapaaehtoisena niin keittiössä kuin majoitusvalvonnassa ja nykyään jo ohjaajana, sillä Knoppi Pro -koulutuskin on käytynä tänä syksynä.” 

    Mikä vapaaehtoistehtävä on suosikkisi?

    ”Todella vaikea kysymys, sillä kaikki on kivaa, mutta tapahtumassa mukana oleminen ja siellä tekeminen on parasta. Nähdä osallistujien onnistumiset. Varsinkin jos tapahtumaa on päässyt suunnittelemaan ja pääsee näkemään, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Olen ollutkin mukana jo useimmissa Kalenat-tapahtumissa ja seuraava on jo nurkan takana ensi kesänä.”

    Sini Lindström vapaaehtoistehtävissä vuoden 2023 Kalenoissa. Kuva: Jukka Heinämäki

    Mitä vapaaehtoisuus on antanut sinulla?

    ”PALJON! Uusia ystäviä/ tuttuja nyt jo ympäri Suomea.  Olen oppinut järjestötyöstä valtavasti, vaikkakin vielä on paljon opittavaa. Mahdollisuuden erilaisiin koulutuksiin mm. Knoppi. Saa näyttää osaamistaan ja opetella uusia asioita, mutta ehkä kaikista parhainta on, kun tunnet itsesi hyväksytyksi juuri sellaisena kuin olet ja työtäsi vapaaehtoisena arvostetaan isolla A:lla.”

    Osaamismerkit tunnustavat vapaaehtoisuudessa opittuja taitoja

    Vapaaehtoistehtävissä kertyy paljon erilaista osaamista, josta on hyötyä myös opinnoissa ja työelämässä. Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta tästä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa.

    Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 osaamismerkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.

    Tutustu osaamismerkkeihin

    Lue miten osaamismerkkejä voi hyödyntää eri tilanteissa

  • Kynttilät syttyvät Suomen presidenttien haudoilla

    Kynttilät syttyvät itsenäisyyspäivän aattona Helsingin Hietaniemessä, Luumäellä ja Nivalassa Suomen presidenttien haudoilla. Suomen vanhin nuorisoalan toimija eli nuorisoseuraliike haluaa osoittaa kiitollisuutta Suomen itsenäisyyttä ja yhteistä kansakunnan rakentamista kohtaan. Samalla muistutetaan nuorempien sukupolvien jatkuvasta jälleenrakennustehtävästä ja nuorisotyön merkityksestä maamme tulevaisuuden hyväksi.

    Tänä vuonna juhlan teemana on Pehr Evind (P. E.) Svinhufvud, jonka kuolemasta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931–1937. Kansa tunsi presidentin tuttavallisesti ”Ukko-Pekkana” ja arvosti kovasti tätä itsenäisyyden alkuvaiheiden kansallissankaria. Svinhufvud on haudattu Luumäelle.

    Kynttilöiden sytyttäminen presidenttien haudoille symboloi sukupolvien välistä yhteyttä ja yhdenvertaisuutta. Nuoret ovat mukana rakentamassa ja kehittämässä Suomea ja sen tulevaisuutta sekä maamme ja täällä asuvien ihmisten hyvinvointia.

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.

    Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

    ”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.

    Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:

    Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24)
    Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi)
    Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)

    Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).

    Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.

    Lisätietoja:

    pääsihteeri Sanna Airaksinen (040 350 8913 / sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi)

  • Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

    Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

    Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

    Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

    Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

    Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

    Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

    Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

    Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

    Lataa materiaalit alta:

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

    Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

    Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

  • Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.

    Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä

    Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.

    ”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”

    Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua

    Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.

    ”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”

    Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista

    Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.

    Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.

    Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen

    Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.

    Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.

  • Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista

    Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
     
    Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.

    Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja

    Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.

    Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).

    Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:

    • Opetuksen.
    • Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
    • Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.

    Ilmoittaudu 3.11. mennessä

    Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.

    Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.

    Lisätiedot

    Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
    teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939

    Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi. 

  • Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri

    Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri

    Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän aloittaa työssään 23.10.2024.

    Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.

    ”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.

    Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström toivottaa Sannan lämpimästi tervetulleeksi järjestöön. ”Olemme todella iloisia saadessamme Sannan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi. Sannalla on juuri sellaista johtamisen ja edunvalvonnan osaamista, jota nuorisoseurajärjestössä tällä hetkellä tarvitsemme. Lisäksi meidät vakuutti hänen kansalaistoiminnalle sykkivä sydämensä. Tervetuloa joukkoomme Sanna. Samalla haluamme kiittää vt. pääsihteeri Henna Liiriä erinomaisesti hoidetusta väliaikaisen pääsihteerin tehtävän hoitamisesta.”

    Lisätiedot

    Elina Weckström, hallituksen puheenjohtaja
    elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
    puh. 050 3065588

    Henna Liiri, vt. pääsihteeri
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi
    puh. 044 207 3072

  • Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa 

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.  

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.  

    ”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa  

    Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa. 

    Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea. 

    ”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo. 

    Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.