Pelisuunnittelu Livohkassa harjoittelijan silmin

Pelisuunnittelu on monelle vieras asia. Kun puhutaan pelisuunnittelusta, yleensä ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, on tietokoneella pelin koodaus.

Näin ei kuitenkaan ole Livohkassa: siellä suunnitellaan esim. lauta- ja pakohuonepelejä nuorten voimin. Minä itse olen ollut Livohkassa mukana viiden eri pelisuunnitteluprosessin kanssa. Prosessi vaatii erilaisia taitoja ja luovuutta, ja minusta on ollut mahtavaa päästä näkemään sitä, kun nuoret hyödyntävät omia taitojaan.

Pelisuunnittelu on pitkä prosessi. Kaikki mahdollinen täytyy miettiä etukäteen; pelin kesto, tavoite, konsepti, tarvittavat materiaalit, ja niin edespäin. Siksi onkin hyvä, että Livohkassa hyödynnetään kaikkien taitoja. Jokainen voi omalla panoksellaan osallistua prosessiin sen verran kuin jaksaa. Jos ei jaksa, niin voi myös tulla vaan hörppimään kahvia ja juttelemaan mukavia.

Pelisuunnittelussa keskeisin osa on ryhmässä työskentely. Jotta tiedettäisiin, paljonko resursseja tarvitaan esimerkiksi pakohuonepeliin, täytyy ensin suunnitella muu tarpeellinen, esimerkiksi se, että ollaanko pakohuoneeseen rakentamassa vaikka huonekaluja tai ylimääräisiä seiniä. Livohkassa ryhmätyöskentely pelaakin hyvin ja viestintäkin pelaa. Tästä päästäänkin aasinsiltana viestintään.

Viestintä pelaa Livohkassa hienosti. Ohjeet ovat aina selkeät, ja sekä osallistujat että ohjaajat viestivät esimerkiksi WhatsAppin kautta keskenään erittäin hyvin. Viestintä onkin tärkeää pelisuunnittelun kannalta; kommunikaatio eri osa-alueiden kesken nopeuttaa prosessia huomattavissa määrin.

Kokonaisuutena pelisuunnittelu on samaan aikaan monimutkaista kuin myös erittäin yksinkertaista. Livohkassa siitä on tehty helppoa ja kivaa! Ja hankkeen projektityöntekijät tukevat pelien tekemisessä.

Artikkelin on kirjoittanut Pohjois-Karjalan aluetoimiston ja Livohka-hankkeen harjoittelija Jesse omiin kokemuksiinsa pohjautuen.