Tekijä: Essi Roisko

  • Ohjaajainhuone tarjoaa vertaistukea ja pysähtymisen paikan – syksyn tapaamiset 16.9. ja 20.11.

    Ohjaajainhuone tarjoaa vertaistukea ja pysähtymisen paikan – syksyn tapaamiset 16.9. ja 20.11.

    Nuorisoseurojen ohjaajille suunnattu valtakunnallinen ja virtuaalinen Ohjaajainhuone jatkuu jälleen syksyllä. Kyseessä on luottamuksellinen Teams-tapaaminen, joka tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia, esittää kysymyksiä ja kuulla, miten muut harrastusohjaajat eri puolilta Suomea ratkaisevat arjen haasteita.

    Seuraavat Ohjaajainhuoneet järjestetään:

    Ilmoittauduthan viimeistään kaksi päivää ennen tapaamista. Ilmoittautuneille lähetetään Ohjaajainhuoneen Teams-linkki tapahtumapäivää edeltävänä päivänä.

    Ohjaajainhuoneet ovat osa nuorisoseurojen ohjaajahuoltoa – säännöllistä tukea ja tilaa pysähtyä oman ohjaajuuden äärelle. Tapaamiset on suunnattu kaikille nuorisoseurojen ohjaajille lajista tai kokemustasosta riippumatta. Keskusteluissa on mukana niin kokeneita konkariohjaajia kuin uraansa aloittelevia toimijoita.

    Teemat nousevat osallistujien omista kokemuksista ja tarpeista. Aiemmissa tapaamisissa on keskusteltu muun muassa haastavista tilanteista ohjaustilanteissa, ohjaajan roolista ja vastuista, vuorovaikutuksesta vanhempien kanssa sekä yhteistyöstä taustatahojen ja seurojen hallinnon kanssa. Keskustelun rakenne luodaan osallistujien jakamien case-esimerkkien ja kysymysten ympärille, ja sitä fasilitoidaan käyttäen menti.com -sivustoa.

    Mikäli et pääse paikalle, mutta haluat nostaa esiin kysymyksen tai toivot tukea johonkin tilanteeseen, voit jättää sähköpostiosoitteesi ja viestisi ilmoittautumislomakkeella. Tapaamisen jälkeen kaikille yhteystietonsa jättäneille lähetetään kooste keskustelun keskeisistä sisällöistä. Kooste laaditaan yleisluontoisesti niin, ettei yksittäinen osallistuja, nuorisoseura tai tilanne ole tunnistettavissa.

    Ohjaajainhuoneet fasilitoi Suomen Nuorisoseurojen Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö, pedagogi ja teatteriohjaaja Marja Pylkäs.

    Ohjaajainhuone on tila, jossa ohjaaja saa olla kuulolla ja tulla kuulluksi. Tervetuloa mukaan rakentamaan yhteistä ohjaajayhteisöä!

  • Nuorisoseurat juhlistaa Pride-kuukautta

    Nuorisoseurat juhlistaa Pride-kuukautta

    Hyvä Pride-kuukautta! Nuorisoseurat on kaikille sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, fyysisistä ominaisuuksista tai etnisyydestä huolimatta. Meillä saat olla sinä juuri sellaisena, kuin olet.

    Tule kansamme juhlistamaan tasa-arvoa ja yhdevertaisuutta joko osallistumalla Helsinki Pride -kulkueeseen tai hyödyntämällä valmiita somemateriaaleja.

    Tule marssimaan Helsinki Pride -kulkueeseen

    Nuorisoseurat on mukana marssimassa Helsinki Pride -kulkueessa lauantaina 28.6. – tervetuloa mukaan! Nuorisoseurojen porukkaan ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset nuorisoseuralaiset sekä nuorisoseuroista kiinnostuneet. 

    Nuorisoseuroilla ei ole omaa kävelyblokkia kulkueessa, vaan liitymme kulkueeseen blokkien jälkeen.

    Kulkue lähtee liikkeelle Senaatintorilta klo 12, mutta nuorisoseuralaisten kokoontuminen alkaa torilla klo 11. Yhteyshenkilönä ja porukan kokoajana toimii viestinnän suunnittelijamme Essi Roisko (essi.roisko@nuorisoseurat.fi, puh. 044 739 0621). Tunnistat meidät sateenkaaren värisestä Nuorisoseurojen logosta.

    Asu vapaa ja omat kyltit, liput ja soittimet enemmän kuin sallittuja! Essi pukeutuu kansallispukuun, joten voit hyvin laittaa omasi päälle tai lainata kaverilta.

    Näytetään yhdessä kuinka Nuorisoseurat on kaikille! Tapahtuma Facebookissa

    Kulkueen viralliset ohjeistukset löytyvät Helsinki Priden sivuilta.

    Hyödynnä valmiit Pride-materiaalit somessa

    Pride-kuukausi on loistava tilaisuus viestiä oman nuorisoseuran arvoista. Paikallisten nuorisoseurojen käyttöön on tehty valmiita Pride-teemaisia somekuvia ja -tekstejä, joita saa vapaasti hyödyntää. Lataa materiaalit

  • Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinto mikkeliläiselle Vekkuliteatterille

    Suomen Nuorisoseurat on myöntänyt kulttuurisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon Vekkuliteatteri ry:lle. Palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä ja pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten kulttuurisen harrastamisen edistämiseksi.

    Mikkeliläinen Vekkuliteatteri täyttää vuonna 2025 kunnioitettavat 40 vuotta ja on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut lasten ja nuorten harrastajateatteri. Vuosittain teatterin toimintaan osallistuu 30–50 nuorta, ja vuosikymmenten aikana sen riveissä on kasvanut jo lähes tuhat lasta ja nuorta. Teatteri toimii yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Vekkulan ja Mikkelin kansalaisopiston kanssa tarjoten taiteen perusopetuksen mukaista koulutusta.

    Vekkuliteatterin vaikutus ulottuu yksittäisten harrastajien kokemuksista koko Etelä-Savon alueelle. Teatteri on ollut tärkeä kulttuurikasvattaja ja turvallinen kasvuympäristö useille sukupolville. Moni sen entinen harrastaja on päätynyt myös taiteen ammattilaiseksi. Toiminta vahvistaa itsetuntoa, luottamusta omiin kykyihin sekä yhteisöllisyyttä – arvoja, jotka ovat keskeisiä kulttuurisessa nuorisotyössä.

    Teatterin pitkäaikainen ohjaaja ja perustajajäsen Tarja Pyhähuhta, joka toimii edelleen yhdistyksen puheenjohtajana, on ollut keskeinen hahmo maakunnan kulttuurisen nuorisotyön kentällä. Hänen ohjauksessaan teatteri on kehittynyt aidosti lasten ja nuorten näköiseksi yhteisöksi, jossa opitaan ilmaisemaan itseään ja toimimaan yhdessä.

    Vekkuliteatteri on tehnyt laajaa yhteistyötä myös muiden oppilaitosten ja alan ammattilaisten kanssa, mahdollistaen kokonaisvaltaisen oppimisen kokemuksen lavastuksesta ja puvustuksesta musiikkiin ja näyttämöilmaisuun. Opetukseen osallistuu lapsia ja nuoria myös lähikunnista, kuten Mäntyharjusta, Haukivuorelta, Pertunmaalta, Hirvensalmelta ja Kangasniemeltä.

    Suomen Nuorisoseurat myöntää Kulttuurisen nuorisotyön palkinnon vuosittain. Palkinto voidaan myöntää mille tahansa kulttuurisen nuorisotyön toimijalle, ilmiölle tai tapahtumalle. Palkinto perustettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna. Palkinnon arvo on 2000 euroa.

  • TeatteriTapauksen ohjelmisto julkaistu

    TeatteriTapauksen ohjelmisto julkaistu

    Seinäjoella lauantaina 6.9. järjestettävän TeatteriTapauksen ohjelmisto on julkaistu ja liput esityksiin ovat myynnissä. Päivän aikana nähdään kolme esitystä. Ohjelmistossa ovat mukana Tampereelta Tukkateatterin Best Friends Forever, Vantaalta Tikkurilan Teatterin Rajatorppa sekä Ylihärmän Nuorisoseuran Puuställin häät.

    Tapahtumaan haettiin alkuvuodesta kolmea, maksimissaan 60 minuutin mittaista esitystä. TeatteriTapauksen lähtökohtana on herätellä Suomen teatteritarjontaan koko illan näytelmien rinnalle tunnin esityksen formaatti, jonka avulla myös hakeutuminen kansainvälisille festivaaleille mahdollistuu useammalle. Esitysten lisäksi on tarjolla oheisohjelmaa ja yhteinen teatterin täyteinen illanvietto.

    Tapahtumaan ovat tervetulleet kaikki harrastajateatterin ystävät, esityksellä tai ilman. TeatteriTapaus järjestetään Seinäjoen nuorisokeskuksella ja liput esityksiin myydään netticketissä.

    ”Kansainvälisillä festivaaleilla esitysten kesto on maksimissaan yhden tunnin, eikä Suomessa ole kovin aktiivista lyhytnäytelmäkulttuuria. TeatteriTapaus vastaa siis suoraan tähän tarpeeseen ja antaa näin lyhytnäytelmille oman areenan. Harrastajateatterikesän ollessa remontin takia tauolla, on myös mukavaa palata takaisin Seinäjoelle kymmenen vuoden tauon jälkeen!”, sanoo Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtaja Sanna Saarela.

    Tapahtuman järjestävät Suomen Harrastajateatteriliitto ja Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseuran sekä Seinäjoen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa.

    Lisätiedot

    Sanna Saarela, toiminnanjohtaja
    Suomen Harrastajateatteriliitto
    sanna@harrastajateatteri.fi, puh. 050 092 8984

  • Lähes 400 nuorta tanssijaa kokoontuu Kalenoihin 

    Lähes 400 nuorta tanssijaa kokoontuu Kalenoihin 

    Lappeenrannassa 12.–15.6. järjestettävään lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin on ilmoittautunut lähes 400 tanssijaa eri puolilta Suomea. Tapahtuma kokoaa kansantanssiryhmät tanssimaan yhdessä ja viettämään iloista kesäkuista viikonvaihdetta Saimaan rannalle. 

    Kalenoiden keskiössä on yhdessä tekeminen ja kokeminen, joka näkyy parhaiten pääjuhlassa sunnuntaina 15.6. Juhlassa kymmenet eri kansantanssiryhmät tulevat yhteen esittämään tanssinopettajien Susanna Kivisen ja Maiju Laurilan koreografioiman yhteisohjelman. Teemana on tänä vuonna Saimaa ja siellä liikkuvat neljä venekuntaa: Sumuisten vesien retkikunta, Kesäisen auringon kalastelijat, Viileän veden veneilijät ja Järvirosvot. 

    Pääjuhlan lisäksi lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan työpajoihin, joissa tutustutaan taiteen eri lajeihin. Tarjolla on niin nukketeatteria, sirkusta, showtanssia kuin tunneilmaisuakin.  

    Kalenat tarjoaa myös yleisölle mahdollisuuden nauttia tapahtuman tunnelmasta. Kaikille avoimet avajaiset järjestetään torstaina 12.6. Satamatorilla, minkä lisäksi perjantai- ja lauantai-iltoina on kansantanssikonsertit Satamatorilla ja Lappeenranta-salilla. Pääjuhla on myös avoin yleisölle. 

    Tapahtuman toteuttamisesta vastaa Saimaan Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuorisoseurojen ja Lappeenrannan kaupungin kanssa. 

    Lisätiedot  

    Toiminnanjohtaja Tuija-Liisa Leino  
    Saimaan Nuorisoseurat  
    p. 040 537 2363, tuija-liisa.leino@nuorisoseurat.fi  

  • Kaikki alkoi nuorisoseuran näyttämöltä – auta pitämään ovet auki seuraaville

    Kaikki alkoi nuorisoseuran näyttämöltä – auta pitämään ovet auki seuraaville

    Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa nuorisoseuran talo oli ja on edelleen tapahtumien keskus. Kylän kuusijuhlat järjestettiin syyslukukauden päätteeksi aina nuorisoseuralla. Ekaluokkalaiselle sali tuntui maailman suurimmalta ja lava hurjan korkealta.

    Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan näytelmään, kun olin kymmenen ikäinen. En varmaan olisi mennyt, jos ei olisi kysytty. Mukana oli yläasteikäisiä nuoria ja tuntui, että he olivat ainakin melkein aikuisia. Vaikka olinkin porukan nuorin, olin silti samalla viivalla. Hassua, koska koulussa kaveripiiri rakentui luontevasti samanikäisten luokkalaisten kesken.

    Joonas esiintymässä ala-asteen joulujuhlassa vuonna 1994.

    Koulun joulujuhlissa oli vain loisteputkivalot, mutta nyt käytettiin oikeita teatterivaloja. Niitä ei ollut käytetty pitkään aikaan ja kun valot olivat pitkään päällä, täytti näyttämön palaneen pölyn haju. Siihen hajuun liittyy vielä nykyäänkin jännitys: pian yleisö tulee. Pian saamme esittää näytelmän muille!

    Toista nuorten ryhmää ei tullut, mutta minua kysyttiin mukaan aikuisten näytelmään kuiskaajaksi. Olin salaa hirveän ylpeä tehtävästäni, kun ohjaaja esitteli minut työryhmälle: “Joonas auttaa teitä, jos unohdatte replat!” Ajattele nyt: aikuiset luottavat minuun, että minä tiedän. Että minä osaan auttaa!

    Ne muistot ovat kantaneet pitkälle.

    Sieltä nuorisoseuran lavalta, teatterivalojen tuoksusta ja aikuisten luottamuksesta on alkanut polku, joka toi minut lopulta tähän. Nyt istun Suomen Nuorisoseurojen 1. varapuheenjohtajana. Tuntuu uskomattomalta olla mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsisi kokemaan samanlaista yhteisöllisyyttä, löytämisen iloa ja itsensä ylittämistä kuin minä koin.

    Ja ympyrä tuntuu sulkeutuvan tavalla, jota en lapsena olisi osannut edes kuvitella. Nyt on minun tyttäreni vuoro kokea nuorisoseuran taikaa. Hän on aktiivinen näytelmäharrastaja Ylihärmän nuorisoseurassa. Kuuntelen ylpeänä hänen juttujaan harjoituksista, rooleista ja kavereista. Näen hänessä sen saman kipinän, sen saman innostuksen, jonka itse koin vuosikymmeniä sitten. Se on jotain arvokasta, jotain, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, jos sille vain annetaan mahdollisuus.

    Joonas tyttärensä kanssa Pispalan Sottiisissa. Kuva Ville Kurki.

    Nuorisoseurat ovat edelleen, ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpiä paikkoja. Ne ovat turvasatamia, yhteisöjä, joissa saa olla oma itsensä, kokeilla ja oppia uutta. Ne ovat paikkoja, jotka innostavat, kasvattavat ja antavat eväitä elämään. Ne ovat niitä teatterivalojen tuoksuisia iltoja, joissa jännitys ja yhdessä tekemisen riemu täyttävät tilan juuri ennen esitystä.

    Jotta nämä tarinat, nämä kokemukset ja nämä yhteisöt elävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat tukeamme. Tarvitaan aikuisia, jotka mahdollistavat, ja tarvitaan resursseja toiminnan ylläpitämiseen.

    Sinäkin voit olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten unelmia, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.

    Lahjoittamalla Nuorisoseuroille autat pitämään ovia auki – niitä samoja ovia, joista itsekin astuin sisään pikkupoikana, ja joista nyt tyttäreni astuu. Anna mahdollisuus uusille tarinoille, uusille teatterivalojen tuoksuisille muistoille.

    Joonas Autio, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja

  • Tanhulähettiläät Pispalan Sottiisiin 2026 on valittu 

    Tanhulähettiläät Pispalan Sottiisiin 2026 on valittu 

    Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.  

    Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.  

    Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.  

    Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa. 

  • Nuorisoseurojen vuosi 2024: Yli 27 000 harrastajaa, lähes 287 000 nuorta mukana

    Nuorisoseurojen vuosi 2024: Yli 27 000 harrastajaa, lähes 287 000 nuorta mukana

    Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.

    Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.

    Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.

    Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.

  • Kuopion Valoharjun kulttuurihistoriallinen arvo on säilynyt korjaustuen ansiosta

    Kuopion Valoharjun kulttuurihistoriallinen arvo on säilynyt korjaustuen ansiosta

    Tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on mahdollistanut hyvin tämän paikallisen kulttuuriperinnön säilymisen. Seurantaloilla on monitahoinen merkitys paikallisyhteisössään ja sitä kautta laajasti yhteiskunnassa.

    Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että valtion korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.

    Vehmasmäen Nuorisoseuran omistama Valoharju Kuopiossa on hyvä esimerkki korjausavustuksen merkityksestä paikallisyhteisölle tärkeän talon kulttuurihistoriallisten arvon säilymiselle.

    Talo on vilkkaassa käytössä. Valoharjun viikko-ohjelmassa on kehonhuoltoa, jumppaa, joogaa, teatteria sekä lapsille että aikuisille ja bingoa.

    Korjauksia perinteisellä tekniikalla

    Valoharjun peltikatto on korjattu perinteisellä tekniikalla, mikä on säilyttänyt rakennuksen alkuperäisen ilmeen ja historialliset arvot.  Taloon avustuksella tehdyn maalämpöremontin myötä lämmityskulut ovat pienentyneet huomattavasti ja maalämpö on parantanut asumismukavuutta. Sisäremontti lisäsi viihtyvyyttä ja paransi puhtaanapitoa.

    “Uuden katon myötä talo on suojassa kosteudelta ja ulkoisesti entistä ryhdikkäämpi”, Tarja Peltola kertoo.

    Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.

    Seurantalojen avustusjärjestelmä sai viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisessä palkinto-ohjelmassa.

    Pienilläkin avustuksilla on tutkimuksen mukaan iso merkitys

    Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä havaittiin tuoreessa vaikuttavuustutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi.

    “Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.

    Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.

    Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.

    Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025

    Seurantalojen korjausavustus

    Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.

    Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.

    Lisätiedot

    Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, petri.uusikyla@uwasa.fi    

    Vehmasmäen Nuorisoseura, puheenjohtaja Tarja Peltola, puh. 0400 676878, tarja_peltola@hotmail.com

    Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, puh. 041 310 6197, teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi

  • Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

    Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn! 

    Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

    Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

    Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.  

    Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka. 

    Lisätiedot

    Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
    henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072