Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseuran aktiivitoimijat työskentelevät pyyteettömästi seuran ja seurantalon ylläpidon hyväksi. Seurassa on ennakkoluulottomasti pilotoitu lasten kesätoimintaa Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön avustuksella. Seuran aktiivinen toiminta mahdollistaa useita työpaikkoja paikallisille nuorille. Lisäksi seura tarjoaa vuosittain palkkatukipaikkoja työllisyyden edistämiseksi.
Tunnustus jaettiin 17.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Kiteellä. Tunnustuksen olivat vastaanottamassa Katri Hämäläinen ja Olesia Savolainen (kuvassa) Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseurasta.
Tunnustuksen myönsi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala.
Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen!
Vielä ehdit vastata Suomen Nuorisoseurojen harrastajille suunnattuun kyselyyn, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kulttuurin harrastamisella on. Kysely sulkeutuu 25.4.2024, joten vastaathan pian!
Kyselyyn vastataan nimettömästi, eikä tuloksia voida jäljittää yksittäisiin vastaajiin. Kyselyn tuloksien avulla saamme tärkeää tietoa harrastamisen vaikutuksista. Nyt, jos koskaan, on tärkeää näyttää, että toiminnallamme on merkitystä.
Kyselyssä ovat mukana Kansalaisfoorumi, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuori Kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto, Suomen Harrastajateatteriliitto sekä Suomen Puhallinorkesteriliitto.
Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikenikäisiltä harrastajilta. Kyselylomakkeet on jaettu iän mukaan kahteen: alle 15-vuotiaille ja yli 15-vuotiaille on omat linkit.
Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.
Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.
Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.
Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.
Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.
Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Euroopan nuorisoviikolla 12.-19.4. syvennytään EU:n nuorille tarjoamiin mahdollisuuksiin työpajojen merkeissä. Euroopan nuorisoviikko on Euroopan komission joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma, jolla edistetään nuorten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta eri puolilla Eurooppaa.
Nuorisoseuroissa on vahvaa kokemusta EU-hankkeiden, kuten nuorisovaihtojen ja nuorten osallistamisprojektien toteuttamisesta. EU:lta saadun tuen avulla nuoret ovat mm. matkustaneet ulkomaille, toteuttaneet omia haaveitaan ja saaneet arvokasta kokemusta vaikuttamisesta.
Työpajoissa haluamme innostaa muita ideoimaan omia EU-projektejaan. Työpajoissa esitellään Nuorisoseuroilla tehtyjä projekteja ja kerrotaan käytännönläheisesti mahdollisuuksista, joita EU tarjoaa nuorille.
Työpajat on suunnattu niin nuorille kuin nuorten parissa työskenteleville. Tervetuloa!
Lisätiedot työpajoista löytyvät nuorisoviikon tapahtumakartasta.
Euroopan nuorisoviikon tavoitteena on tuoda EU lähelle nuoria tapahtumien ja viestinnän avulla. Viikko lisää tietoisuutta nuorten osallistumisesta päätöksentekoon, edistää nuorten ja poliittisten päättäjien välistä vuoropuhelua ja esittelee nuorten eurooppalaisten kykyjä ja hankkeita. Sen aikana nostetaan esiin yhteisiä eurooppalaisia teemoja, kuten yhdenvertaisuutta, mielenterveyttä ja hyvinvointia, tiedonsaantia sekä rakentavaa vuoropuhelua.
Tänä vuonna Euroopan nuorisoviikko pidetään kaksi kuukautta ennen Euroopan parlamentin vaaleja, joten demokratia ja EU-vaalit ovat myös nuorisoviikon pääaiheita.
Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.
Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.
Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.
”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.
”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen.
Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus.
Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset.
Annina Laaksonen, pääsihteeri
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
puh. 040 726 7450
Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus jaettiin 3.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Liperissä. Tunnustus myönnettiin Motoran nuorille ohjaajille.
Nuorisoseura Motoran nuoret ohjaajat ovat Motoran hengen luojia! He ovat nuorempien esikuvia ja innoittajia. Nuoret ohjaavat ryhmiään suurella sydämellä, esimerkillisesti, heittäytyen ja omaa aikaa säästämättä. Myös yleisö nauttii, kun ohjaajat esiintyvät pienten tanssijoiden kanssa. Uusia ohjaajia on ilo kouluttaa, kun uudet nuoret pyrkivät innokkaasti pääsemään Motoran nuorten ohjaajien iloiseen ja kannustavaan joukkoon.
Tunnustusta oli vastaanottamassa Unni Tiihonen (kuvassa).
Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen!