Kategoria: Palkinnot

  • Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

    Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

    Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta

    Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus 

    Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.  

    Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.  

    Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.  

    Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri.  Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.  

    Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.  

    Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.   

    Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.   

    Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.  

    Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.   

    Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.   

    Teija Homanen 
    Sihteeri 
    Vehmasmäen nuorisoseura 

  • Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

    Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

    Palonurmen Nuorisoseura on malliesimerkki siitä, mitä syntyy kun työtä tehdään vuodesta toiseen sydämellä ja työtunteja laskematta. Seura on ollut koko maakunnan, miksei valtakunnankin, parhaimmistoa jo vuosikymmeniä. Toiminta on monipuolista ja kyläläisten toiveiden mukaista teatterista jääratakilpailuihin. Pelkkä seurahan ei tietenkään ole mitään ilman aktiivisia ihmisiä, niitä kyläläisiä jotka tekevät tämän kaiken hyvän näkyväksi. Suuri talkoojoukko tarvitsee vetäjikseen myös niitä, jotka kantavat sen isoimman vastuun ja pitävät huolta siitä perinnöstä mitä on jo yli vuosisadan ajan rakennettu. Mervi ja Jussi Kuosmanen ovat jo vuosia johtaneet Palonurmen Nuorisoseuran toimintaa ja pitäneet seurasta hyvää huolta. Suuri kiitos tästä vapaaehtoistyöstä.   

  • Länsi-Vesannon Nuorisoseura on vuoden nuorisoseura Pohjois-Savossa

    Länsi-Vesannon Nuorisoseura on vuoden nuorisoseura Pohjois-Savossa

    Vesannon takana, Vesijärvien välittömässä läheisyydessä, on nuorisoseura ja nuorisoseurantalo jossa ei ole jääty odottelemaan vaan on kääritty hihat ja ryhdytty toimimaan. Aktiivista toimintaa on toki ollut jo 112 vuotta mutta nyt, muutaman kerran paikalla käyneenä, se tekeminen tuntuu vähintäänkin vuoden nuorisoseuratunnustuksen arvoiselta. Toiminta on kulttuurista- ja ylisukupolvista nuorisoseuratyötä parhaimmillaan.

    Seuran vuosijuhlassa oli tupa täynnä ja ohjelma monipuolista mm. vanhoja levyjä, rivitanssia, juhlapuhekin tietysti. Ohjelmaosuuden päätti maaginen ammattitaikuri jonka jälkeen lavalle nousi orkesteri (vai olikohan niitä kaksi?) tanssittamaan salintäyteistä nuorisoseuraväkeä. Kaikki esiintyjät olivat totta kai omalta kylältä, sinne syntyneitä tai sinne muuttaneita, nuorisoseuransa kasvattamia. Voiko sitä hienompaan juhlaan järjestötervehdystä viedä, ei voi!

    Onneksi näitä hienoja nuorisoseuroja (ja niitä juhlia) on ollut ja on olemassa ihan koko maassa, mutta tällä kertaa Länsi-Vesannon nuorisoseura on Pohjois-Savon kinkerpiirissä se paras. Onnea ja kiitos.

    Jussi Salmi

  • Pohjois-Karjalan vuoden tunnustukset 2023

    Pohjois-Karjalan vuoden tunnustukset 2023

    Pohjois-Karjalan vuoden 2023 tunnustukset on julkaistu.

    Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseuralainen 2023: Esa Mustonen (Höljäkän Nuorisoseura)

    Esa on pikkupojasta lähtien ollut mukana nuorisoseuran toiminnassa ja osallistunut aktiivisesti nuorisoseuran ja Höljäkän kylän kehittämiseen. Hän on toiminut Höljäkän Nuorisoseuran johtokunnan jäsenenä useiden vuosien ajan. Esa huolehtii päävastuullisesti nuorisoseurantalolla järjestettävien tilaisuuksien ruoanlaitosta ja tarjoiluista omaa ammattitaitoaan hyödyntäen; oli sitten kyse talkoiden kahvituksesta, hirvipeijaisista, muista juhlatilaisuuksista tai yksityistilaisuuksista. Hän talkoilee pyyteettömästi tekemättä itsestään sen suurempaa numeroa. Ruonlaiton lisäksi hän huolehtii myös nuorisoseurantalon siisteydestä ja järjestyksestä.

    Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseura 2023: Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura

    Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseuran aktiivitoimijat työskentelevät pyyteettömästi seuran ja seurantalon ylläpidon hyväksi. Seurassa on ennakkoluulottomasti pilotoitu lasten kesätoimintaa Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön avustuksella. Seuran aktiivinen toiminta mahdollistaa useita työpaikkoja paikallisille nuorille. Lisäksi seura tarjoaa vuosittain palkkatukipaikkoja työllisyyden edistämiseksi.

    Pohjois-Karjalan Vuoden Ohjaaja 2023: Motoran nuoret ohjaajat

    Nuorisoseura Motoran nuoret ohjaajat ovat Motoran hengen luojia! He ovat nuorempien esikuvia ja innoittajia. Nuoret ohjaavat ryhmiään suurella sydämellä, esimerkillisesti, heittäytyen ja omaa aikaa säästämättä.  Myös yleisö nauttii, kun ohjaajat esiintyvät pienten tanssijoiden kanssa. Uusia ohjaajia on ilo kouluttaa, kun uudet nuoret pyrkivät innokkaasti pääsemään Motoran nuorten ohjaajien iloiseen ja kannustavaan joukkoon.

    Tunnustukset myönsi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala.

    Lämpimät onnittelut kaikille ja intoa tulevaisuuteen nuorisoseuratoiminnan parissa!

  • Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

    Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

    Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä. 

    Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa. 

    Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.  

    Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät: 

    • Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu  
    • Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu  
    • Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere  
    • Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä  
    • Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura  
    • Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
    • Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere 

    ”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.  

    Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.

  • Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

    Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

    Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.

    Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.

    Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.

    ”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.

    Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.

    ”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”,  Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.

    Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

    Lisätiedot

    Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
    pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
    puh. 050 408 0366

  • Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseura 2023 on Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura

    Pohjois-Karjalan Vuoden Nuorisoseura 2023 on Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseura

    Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseuran aktiivitoimijat työskentelevät pyyteettömästi seuran ja seurantalon ylläpidon hyväksi. Seurassa on ennakkoluulottomasti pilotoitu lasten kesätoimintaa Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön avustuksella. Seuran aktiivinen toiminta mahdollistaa useita työpaikkoja paikallisille nuorille. Lisäksi seura tarjoaa vuosittain palkkatukipaikkoja työllisyyden edistämiseksi.

    Tunnustus jaettiin 17.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Kiteellä. Tunnustuksen olivat vastaanottamassa Katri Hämäläinen ja Olesia Savolainen (kuvassa) Akkalan-Jouhkolan Nuorisoseurasta.

    Tunnustuksen myönsi Nuorisoseurat Pohjois-Karjala.

    Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen! 

  • Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

    Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

    Marja-Liisa Rantala on palkittu Vuoden Hermanska -tunnustuksella lauantaina 13.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

    Marja-Liisa, tai tuttavallisemmin Maisa, on ollut aktiivinen nuorisoseuralainen vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän lähti mukaan Kangasalalla toimivan Nuorisoseura Teatteri Tuulian rahastonhoitajaksi. Maisa toimii tehtävässä edelleen, minkä lisäksi hän on Kangasalan Nuorisoseuran hallituksen jäsen ja Hämeen H-killan taloudenhoitaja. Vuosien varrella hän on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtuutettuna ja varavaltuutettuna sekä keskusseura Hämeen Nuorisoseurain Liiton puheenjohtajana. Hän on työskennellyt keskusseurassa myös Leipää ja kulttuuria sekä Kisällistä osaajaksi –projekteissa.

    Luottamustehtävien lisäksi Maisa on tottunut talkoilija, joka tarttuu rempseästi hommaan kuin hommaan. Hän on vuosia hoitanut kahvituksia alusta loppuun erilaisissa tapahtumissa, minkä lisäksi hän on aktiivinen bingoemäntä. Maisa on tuttu kasvo myös kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisissa, jossa hän on ollut vapaaehtoistehtävissä ja toiminut järjestelytoimikunnassa vuodesta 2007 lähtien.

    Vuonna 2020 Maisalle myönnettiin Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki hänen 70-vuotispäivänsä kunniaksi. Merkki myönnetään aivan erityisistä järjestöllisistä ansioista maakunnallisella tai valtakunnallisella tasolla tehdystä työstä.

    Maisaa kehutaan aktiiviseksi nuorisoseuralaiseksi, joka tuntee yhdistystoiminnan säännöt ja kannustaa toisia toimeen.

    Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.

  • Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus  Motoran nuorille ohjaajille

    Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus Motoran nuorille ohjaajille

    Pohjois-Karjalan Vuoden ohjaaja 2023 -tunnustus jaettiin 3.4.2024 Nuorisoseurafoorumissa Liperissä. Tunnustus myönnettiin Motoran nuorille ohjaajille.

    Nuorisoseura Motoran nuoret ohjaajat ovat Motoran hengen luojia! He ovat nuorempien esikuvia ja innoittajia. Nuoret ohjaavat ryhmiään suurella sydämellä, esimerkillisesti, heittäytyen ja omaa aikaa säästämättä.  Myös yleisö nauttii, kun ohjaajat esiintyvät pienten tanssijoiden kanssa. Uusia ohjaajia on ilo kouluttaa, kun uudet nuoret pyrkivät innokkaasti pääsemään Motoran nuorten ohjaajien iloiseen ja kannustavaan joukkoon.

    Tunnustusta oli vastaanottamassa Unni Tiihonen (kuvassa).

    Lämpimät onnittelut ja intoa tulevaisuuteen!

  • Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi

    Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi

    Ensimmäistä kertaa jaettu Vuoden nuori nuorisoseuralainen -tunnustus annettiin kahdelle henkilölle: Katherine Ulichille ja Emma Vuohtoniemelle. Tunnustus jaetaan alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti. Katherina ja Emma palkittiin Nuorisoseurapäivän juhlassa 23.3.

    Katherinen positiivinen asenne näkyy kaikessa, mitä hän tekee

    Katherine on aktiivinen nuorisoseuralainen, joka on harrastanut intohimoisesti kansantanssia jo 14 vuoden ajan. Harrastus alkoi 2-vuotiaana sodankyläläisessä Jutaringissä ja jatkuu tällä hetkellä rovaniemeläisessä Siepakoissa. Harva viettää aktiivisesti ja yhtäjakoisesti saman harrastuksen parissa yhtä pitkän ajan.

    Katherine on jakanut huikeaa tanssiosaamistaan esimerkiksi talkoolaisena kansantanssitapahtuma Kalenoissa sekä Mikkelissä kesällä 2023 pidetyn nuorisovaihdon aikana. Vaihdon aikana hän ohjasi ja opetti kansantanssia ja kertoi nuorisoseuralaisuudesta. Esimerkillään hän näytti, mitä kaikkea hienoa se käytännössä on.

    Katherine on käyttänyt lappilaisuuttaan voimavarana, ja aina pitänyt Lappia ja aitoa lappilaista elämänasennetta esillä. Hän ei ole antanut pitkien etäisyyksien tai vähäisten harrastajamäärien haitata nuorisoseuralaisuuttaan eikä kansantanssijuuttaan.

    Katherine toimii Nuorisoseuroissa aktiivisesti myös muussa toiminnassa. Hän on ollut mukana Nuoret Vaikuttajat -ohjelmassa osallistujana vuoden 2022 alusta. Katherine on osoittanut erinomaista osallisuutta, sitoutumista ja aktiivisuutta toimintaa kohtaan. Hän edistää ryhmähenkeä ja on mukana täydellä, kultaisella sydämellään.

    Katherine on toiminut myös chat-moderaattorina ja keskustelufasilitaattorina kultturialan tapahtumissa osoittaen erinomaista kulttuurituntemusta- ja osallistumista. Hän on haastattellut alan ammattilaisia kulttuuri- ja taideharrastamisen vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin, ideoinut keskusteluja, rekrytoinut keskustelijoita ja ideoinut kysymyksiä. Hänen ansiostaan kulttuurista nuorisotyötä tekevien ammattilaisten tietämys kasvoi ja kulttuurisen nuorisotyön tunnettavuus ja merkitys laajeni.

    Katherinella on ollut korvaamattoman suuri vaikutus nuorisoseuralaisuuteen ja siihen, miten se näyttäytyy positiivisena voimavarana. Hän on löytänyt nuorisoseuralaisuuden ytimen, ja se näkyy hänen päivittäisessä toiminnassaan muun muassa yhteisöllisyyden rakentamisena, osallisuuden lisäämisenä sekä periksiantamattomana tekemisen riemuna.

    Kansantanssia harrastava ja ohjaava Emma on elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä

    Emman tarina kansantanssin parissa alkoi noin 2-vuotiaana Nuorisoseura nuoren Iisalmen vanhempi-lapsiryhmässä. Siitä asti hän ollut nuorisoseuroissa tanssijana, apuohjaajana ja ohjaajana. Tällä hetkellä hän tanssii iisalmelaisessa kansantanssiryhmä Viirkantissa ja ohjaa Siilinjärven kansantanssijoissa.

    Emma on yksin elvyttänyt lasten kansantanssiharrastuksen Siilinjärvellä ja tuonut sitä esille myös SiiliFolk -festivaaleilla. Viime kesänä Emma veti tanssipajoja, esiintyi itse ja ohjasi tanssiryhmää tapahtumassa. Hän on ohjaajana myös vienyt ryhmän Siilinjärveltä lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenoihin ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

    Innostus kansantanssin ohjaamiseen on tullut esimerkin kautta. ”Aina apuohjaajan töitä tehdessäni ihailin omaa ohjaajaani Päiviä. Halusin viedä hänen oppejaan eteenpäin sekä kasvaa samanlaiseksi kannustavaksi ja turvalliseksi ohjaajaksi ja aikuiseksi, joka hän minulle on”, Emma kertoo.

    Ohjaajana toimimisessa Emmalle mieluisinta on kansantanssin ilon levittäminen ja kehityksen näkeminen lapsissa. Hän haluaa myös näyttää lapsille ja nuorille, miten siistiä kansantanssin harrastaminen on. Emman kehutaan olevan mahtava ohjaaja ja esimerkki lapsille.

    ”Olemme aloittaneet ihan alusta kehon kannatuksen, tanssitekniikan ja ilmaisun kanssa. On palkitsevaa huomata, kun ne alkavat löytyä – niin minulle, kuin lapsillekin. Esimerkkiä tästä kehityksestä voi nähdä kesäkuussa Pispalan Sottiisin Tanssirallissa Kansuleiden esittämänä!”

    Rakkaus tanhuun ja nuorisoseuratoiminnan yhteisöllisyys pitää Emman edelleen mukana toiminnassa. ”Olen saanut uusia elämänmittaisia ystäviä tanssiharrastuksen ja ohjaajuuden myötä”, Emma kertoo.