Kategoria: Palkinnot

  • Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Hilja-Maaria Linko ja Enna Rantala

    Vuoden 2025 nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Hilja-Maaria Linko Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Enna Rantala Nuorisoseura Tuuliasta. Suomen Nuorisoseurat jakaa valtakunnallisen tunnustuksen alle 29-vuotiaalle, joka on osallistunut aktiivisesti ja sitoutuneesti toimintaan paikallisesti tai valtakunnallisesti.

    Hilja-Maaria on kasvanut nuorisoseuran seinien sisällä

    Hilja-Maaria Linko. Kuva Samuli Koivusalo.

    16-vuotias Hilja-Maaria on ollut mukana Ylihärmän Nuorisoseuran toiminnassa jo vuodesta 2016. Hän näyttelee seuran tuottamissa koko perheen näytelmissä, johtaa sometiimiä ja toimii seuran nuorisotoimikunnassa sekä apuohjaajana tulevana kesänä.

    ”Palaan joka kesä nuorisoseuralle, koska siellä on niin tiivis yhteishenki. Pääsee koko kesäksi parhaiden kavereiden kanssa heilumaan seuralle, vetämään leikkejä sekä olemaan pienemmille se vanhempi, jolle voi tulla juttelemaan”, Hilja-Maaria kertoo.

    Ylihärmän Nuorisoseuran näyttelijöistä valtaosa on lapsia ja nuoria.  ”Hilja-Maaria on mestari luomaan porukkaan hyvää yhteishenkeä ja huomioimaan muita. Varsinkin kaikista nuorimpien (4-8 v.) näyttelijöiden kanssa Hilja-Maaria tulee mahtavasti toimeen ja antaa hyvää esimerkkiä toisten auttamisesta lavalla ja sen takana”, seurasta kuvaillaan.

    Nuorisoseuralla on Hilja-Maarialle iso merkitys. ”Se on jotenkin hienoa, miten olen kokenut siellä ensimmäiset ihastumiset, onnistumiset ja saanut ensimmäiset aplodit. Nyt puolestaan näkee, kuinka lapset kokevat nuo asiat samalla tavalla. Sitä vain katsoo vierestä eikä voi olla hymyilemättä. Tulee sellainen “ympyrä sulkeutuu” -olo. Olen saanut elinikäisiä ystäviä ja kasvanut seuran seinien sisällä”, hän avaa.

    Nuorisoseuratoiminta on antanut Ennalle vaikuttamisen mahdollisuuksia

    20-vuotiaalla Ennalla on pitkä kokemus nuorisoseuroista niin harrastajana, talkoolaisena kuin luottamustehtävissä. ”Olen ollut nuorisoseuratoiminnassa ihan pienestä asti vanhempien jalanjäljissä”, hän kertoo.

    Enna Rantala.

    Tällä hetkellä Enna on viiden eri nuorisoseuran jäsen toimien neljässä niistä luottamistehtävissä. Sen lisäksi hän on Lounais-Suomen alueen valtuutettu Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa. ”Luottamustehtävissä kiinnostaa asioihin vaikuttaminen. Parasta toiminnassa on yhteishenki ja mukavat ihmiset.”

    Ennaa kuvaillaan inspiroivaksi esimerkiksi. ”Ennalla on palo aina oppia uutta ja kehittyä sekä kehittää toimintaa niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Hän rohkaisee harrastajia osallistumaan myös hallinnollisiin hommiin. Ennan arvot ovat linjassa nuorisoseurojen kanssa, eikä hän epäröi jakaa ideoitaan.”

  • Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajia ovat Tanja Hietakangas, Katariina Mäki-Välkkilä ja Lauri Suomela

    Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajia ovat Tanja Hietakangas, Katariina Mäki-Välkkilä ja Lauri Suomela

    Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä jatkossakin. Hyvä ohjaaja innostaa, inspiroi ja opettaa. Vuoden 2025 ohjaajiksi on valittu Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta.

    Tanja Hietakangas innostaa ja kannustaa teatteriharrastajia Klaukkalan Nuorisoseurassa 

    Tanja Hietakangas. Kuva Laura Anttila.

    Klaukkalan Nuorisoseuran ohjaaja Tanja Hietakangas on monipuolinen teatterintekijä, joka tunnetaan positiivisesta ja kannustavasta otteestaan. Hän auttaa harrastajanäyttelijöitä löytämään omat vahvuutensa ja tukee heidän kehitystään niin lavalla kuin roolihahmojen luomisessa. Useimmat esityksensä Tanja on myös itse käsikirjoittanut, tuoden lavalle monipuolisia näytelmiä eri-ikäisten näyttelijöiden kanssa. 

    Syksyllä 2023 Tanja otti uuden askeleen perustamalla Teatteri Roinelan ensimmäisen perheryhmän, jossa aikuiset ja lapset pääsevät yhdessä harjoittelemaan teatterin perustaitoja ja sukeltamaan improvisaation maailmaan. Harrastajat kuvailevat Tanjaa rennoksi, luovaksi ja taitavaksi ohjaajaksi, jonka kanssa työskentely on innostavaa. Teatteri Roinela on onnekas saadessaan hyötyä Tanjan rakkaudesta teatteriin ja hänen kyvystään yhdistää erilaiset ihmiset yhteisiin luoviin projekteihin. 

    Katariina Mäki-Välkkilä luo kansantanssin iloa ja yhteisöllisyyttä Jyväskylässä  

    Katariina Mäki-Välkkilä. Kuva Mari Varonen.

    Katariina Mäki-Välkkilä on kansantanssin huippuammattilainen, jonka innostava ja lämmin opetustyyli on sykähdyttänyt tanssijoita jo vuosikymmenten ajan. Jyväskyläläisen ISOn Tanhuujien pitkäaikaisena opettajana ja koreografina hän on tuonut tanssin iloa kaikenikäisille tarjoten yksilöllistä opetusta ja luoden upeita esityksiä. Tänä vuonna hänen ryhmissään ovat tanssineet niin lapset, aikuiset kuin varttuneemmatkin harrastajat. 

    Mäki-Välkkilä tunnetaan pedagogisesta osaamisestaan, luovuudestaan ja energisyydestään, joka ulottuu aina esitysten suunnittelusta kansantanssijamien järjestämiseen. Hänen oppilaansa kuvaavat tunteja viikon kohokohdiksi, joissa yhdistyvät onnistumisen ilo, huumori ja turvallinen ilmapiiri. Mäki-Välkkilän työ luo ympärilleen iloa, yhteisöllisyyttä ja tanssin riemua. 

    Lauri Suomela on pyyteetön ohjaaja ja nuorisotyön tukipilari Mallusjoella 

    Lauri Suomela.

    Lauri Suomela on jo usean vuoden ajan ohjannut lasten ja nuorten sählykerhoa Mallusjoen Nuorisoseurassa täydestä sydämestään. Hänelle on tärkeää tarjota syrjäseudun lapsille ja nuorille mahdollisuus matalan kynnyksen harrastamiseen. Kärsivällisyytensä, huumorintajunsa ja reilun asenteensa ansiosta Lauri on lasten ja nuorten keskuudessa erittäin pidetty ohjaaja. 

    Seuran pitkäaikaisena jäsenenä ja aktiivisena talkoolaisena Lauri on ollut mukana ylläpitämässä ja kehittämässä Mallusjoen Nuorisoseuran toimintaa. Hänen pyyteetön työnsä on edistänyt erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia, ja hänen huumorintajunsa ja tunnollisuutensa ovat tehneet hänestä korvaamattoman osan nuorisoseuran yhteisöä. 

    Lisätietoja

    Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
    Suomen Nuorisoseurat
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957 

  • Vuoden tanssiteko 2024 on Helenen galleria

    Vuoden tanssiteko 2024 on Helenen galleria

    Suomen Nuorisoseurojen myöntämä Vuoden tanssiteko -palkinto myönnettiin Helenen galleria -näyttämöteokselle Folklandian Eläköön Folk! Gaalassa 10.1.

    Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan tanssiteos Helenen galleria on Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda.  

    Teos kuvaa hyvinkääläistä elämänmenoa vuosien 1902-1925 välillä. Muun muassa maalausten Halkopoika (1911), Hiihtäjätär (1909), Ompelijatar (1905), Marianne Ruovedeltä (1924) ja Pukukuva (1908-1909) kautta tuodaan esiin yhteiskunnan ajankuvaa ja yksittäisten hyvinkääläisten tarinoita. Keskeisiä tapahtumia koetaan Helenen kotipiirin lisäksi rautatieasemalla, villatehtaalla ja parantolassa, kun Helenen mallit tuovat oman elämänsä mukaan istahtaessaan malleiksi.  

    Helenen galleria on kunnianhimoinen ja moniulotteinen teos, joka yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Teoksen eri-ikäiset esiintyjät edustavat kattavasti kansantanssin ja -musiikin moninaisuutta, aina lapsista konkareihin ja harrastajista ammattilaisiin. Kokonaisuudesta on punottu mielenkiintoinen teos, joka luo myönteistä julkikuvaa kansantanssille ja -musiikille myös uuden yleisön keskuudessa.  

    Palkinto myönnettiin kahdennentoista kerran

    Vuoden tanssiteko -palkinnon voi saada henkilö, yhteisö tai tapahtuma, joka on tehnyt vuoden aikana jotakin merkittävää kansantanssin tunnettavuuden kannalta ja / tai edistänyt toiminnallaan kansantanssin leviämistä. 

    Tanssiteko voi olla rohkea avaus, joka on aiheuttanut keskustelua. Se voi olla ennakkoluuloton, uusi toiminnan muoto tai asia, joka on saanut ihmiset tanssimaan. 

    Vuoden 2013 tanssiteko – Tauno Häkkinen 
    Vuoden 2014 tanssiteko – OWLA-tanssiseikkailu 
    Vuoden 2015 tanssiteko – Janne ja Aino – Balladi erään säveltäjän elämästä 
    Vuoden 2016 tanssiteko – Pispalan Sottiisin Riemua! -pääjuhla 
    Vuoden 2017 tanssiteko – Miestanssipidot 
    Vuoden 2018 tanssiteko – Tanssiteos Rauha 
    Vuoden 2019 tanssiteko – POIES ITSEKÄS ITE – Sata vuotta lujaa ystävyyttä, Karjalan Nuoret 
    Vuoden 2020 tanssiteko – Rami Melingin FolkJam -tunnit 
    Vuoden 2021 tanssiteko – Riina Hosio teoksesta Verensulkusanoja 
    Vuoden 2022 tanssiteko – Viimeinen sapiens – tanssiteos 
    Vuoden 2023 tanssiteko – Käärmeenpääntallaajat näyttämöteos 

    Lisätietoja

    Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumien johtaja
    Suomen Nuorisoseurat
    jukka.heinämäki@nuorisoseurat.fi, puh. 050 526 8957

  • Tässä ovat Vuoden Nuorisoseura 2025 -tunnustuksen finalistit

    Tässä ovat Vuoden Nuorisoseura 2025 -tunnustuksen finalistit

    Vuoden Nuorisoseura 2025 -finalistit ovat selvillä!

    Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

    Finalistit ovat

    Nuorisoseura Harmonikka, Saimaa

    ”Harmonikka tavoittaa suhteessa alueen väkipohjaan valtavan harrastajoukon ja on saanut Lappeenrannan pohjoisosassa aikaan kansantanssivillityksen. Korvenkylässä harrastetaan miltei 10 ryhmässä kansantanssia, mukaanlukien Tempo Tenaviin- ja FolkJam -toiminta. Alkeita opetetaan myös aikuisille. Ryhmä toimii vapaaehtoispohjalta ja seuran jäsenet tekevät sen lisäksi paljon talkoita muualla.

    Harmonikassa jokainen harrastaja kohdataan omista lähtökohdistaan käsin. Harrastaminen ei ole vain kansantanssia, vaan lisäksi seura järjestää mm. Luova lava -leirejä sekä osallistuu aktiivisesti järjestön eri tapahtumiin.”

    Nuorisoseura Harmonikan harrastajia ja ohjaajia. Kuva Jani Hotakainen.

    Pukkilan Nuorisoseura, Uusimaa

    ”Pukkilan Nuorisoseura täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Seurassa on ollut toimintaa koko tämän taipaleen ajan ja se on vuosikymmenten ajan ollut monipuolista ja osallistavaa. On ollut niin kuoroa, liikuntaa, näytelmiä, kansantanssia kuin bingoakin. Nykytoimintaan kuuluu läheisesti kesäteatteri, nuorisotilatoiminta, yhteiset retket sekä tapahtumat muiden toimijoiden kanssa. Liikuntaa harrastetaan seurassa monipuolisesti (mm. lentopallo, uinti, pingis ja perheliikunta).

    Nuorisoseurassamme yhteisöllisyys näkyy eri ikäisten yhdessä tekemisenä ja harrastamisena. Niin kokouksiin kuin talkoisiin osallistuu väkeä vauvasta vaariin. Toiminnassamme luodaan yhteisiä kokemuksia ja iloisia elämyksiä kaikille kuntalaisillemme läheisessä ja sujuvassa yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Olemme järjestäneet esim. Laskiaistapahtuman, Elävän joulukalenterin, Kuutamotapahtuman ja seksuaalikasvatusillan. Nuorisoseura on alkuun paneva roottori monessa yhteisessä tapahtumassa.

    Yhteisöllisyyttä kylään ja kuntaan tuo keskellä kirkonkylää seisova nuorisoseurantalomme Toimela, jonne monet eri toimijat kokoontuvat harrastamaan ja kohtaamaan. Nuorisoseurassa tehdään pyyteetöntä talkootyötä toiminnan ja rakkaan nuorisoseuratalomme eteen. Kesäteatteritoimintamme on kesän yhdessä tekemistä parhaimmillaan – se vaatii niin parkkiohjaajia, lipunmyyjiä, kahvinkeittäjiä kuin ahkeran näytelmäporukankin. Meillä on tosi hauskaa yhdessä!”

    Pukkilan Nuorisoseuran aktiiveja seurantalo Toimelan edessä.

    Jyväskylän seudun Nuorisoseura

    ”Jyväskylän seudun Nuorisoseura toimii ihmisten yhdistäjänä, kohtaamispaikkana kaikenikäisille. Toiminta perustuu aktiivisten toimijoiden luovuuteen, yhdessä tekemiseen, avoimuuteen uusille ideoille, yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä siihen, että toimijoilla on tunne mahdollisuudesta vaikuttaa.

    Aktiivinen seurantalo Keljon Tapiola tarjoaa paikan monipuolisille tapahtumille, juhlille, päivätansseille ja bingolle. Kuka vain voi osallistua ja tulla tekemään tapahtumia yhdessä. Nuorisoseurastamme on lähtöisin myös monenlaisia muita projekteja, esimerkiksi täysin nuorten idean pohjalta ponnistanut podcast PorinaPodi.

    Seurassamme toimivien ohjaajien ansiosta nuorisoseurantalolla kerhot pyörivät kaikenikäisille, ja lapset saavat toteuttaa itseään ja osallistua monitaidetoimintaan. Ohjaajien on mahdollista vaikuttaa toimintaansa ja heitä kuullaan ja autetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme yhdessä tekevä, toimintaa toteuttava luova seura, jossa kaikilla on mahdollisuus ilmaista, tehdä ja vaikuttaa.”

    Jyväskylä seudun Nuorisoseuran ohjaajia.

    Tahdittomat, Häme

    ”Tahdittomat on jo pitkään tehnyt aktiivista työtä kansantanssin harrastamisen eteen erityisesti lasten ja nuorten parissa. Tänä vuonna he ovat tehneet uusia aluevaltauksia perustamalla kansanmusaryhmän ja matalan kynnyksen höntsatanhut. Heidän viestinnässään näkyy hienosti Nuorisoseurojen jutut, esimerkiksi Nuorisoseuraviikko oli huomioitu tarjoamalla avoimia harjoitusmahdollisuuksia. Heiltä oli myös edustus pohjoismaisessa Nordlek-tapahtumassa ja ryhmät näkyvät hyvin myös paikallisissa tilaisuuksissa.

    Mukaan pääsee matalalla kynnyksellä ja ryhmissä toimitaan hyvällä meiningillä.”

    Nuorisoseura Tahdittoman harrastajia ja aktiiveja. Kuva Sini Mäenpää.

    Kannusta suosikkiasi sosiaalisessa mediassa

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee finalisteista voittajan, joka palkitaan Vuoden Nuorisoseura-tunnustuksella Nuorisoseurapäivän juhlassa maaliskuussa 2025. 

    Omaa suosikkiasi voit kannustaa Facebook- tai Instagram-tileillämme kertomalla kommenteissa, miksi juuri se seura ansaitsisi tunnustuksen. Viemme terveiset eteenpäin hallitukselle. 

  • Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Löytyyko Vuoden vastuullisuusteko teidän seurastanne? Ehdota palkittavaa!

    Onko seurassanne panostettu tänä vuonna kierrätykseen tai tarjottu entistä enemmän lähiruokaa? Etsimme ehdotuksia Vuoden 2024 vastuullisuusteosta!

    Suomen Nuorisoseurat jakaa vuosittain Vuoden vastuullisuusteko -tunnuksen, jolla juhlistetaan ympäristöön, yhteisöön tai laajemmin yhteiskuntaan liittyviä tekoja. Teko voi olla pienikin, mutta sillä on selkeä ja aiempaa kestävämpi muutos toimintaan. Palkinto myönnetään teosta, joten toteuttaja voi olla nuorisoseura, yksittäinen harrastusryhmä tai vaikka vapaaehtoisporukka. 

    Vuoden 2023 tunnustus myönnettiin Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelmalle.

    Mikä on vastuullisuusteko?

    Vuoden vastuullisuusteoksi voi ehdottaa monenlaisia tekoja, jotka jollain tavalla edistävät vastuullisempaa ja kestävämpää nuorisoseuratoimintaa. Teko voi liittyä esimerkiksi ympäristöön, esteettömyyteen, saavutettavuuteen, turvallisuuteen tai ekologisuuteen.

    Vastuullisuusteko voi olla esimerkiksi:

    • Energiatehokkuuden huomioiminen nuorisoseurantalon remontissa.
    • Kierrätysmateriaalien käyttö harrastusryhmän esiintymisasuissa.
    • Lähi- tai kasvisruoan tarjoaminen nuorisoseuran tapahtumassa.
    • Kimppakyytien järjestäminen harrastusryhmän esityksiin tai harjoituksiin.
    • Turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotto nuorisoseuran toiminnassa tai harrastusryhmässä.
    • Kulttuuriperinnön säilyttäminen esimerksi perinnetaitoihin liittyvän tapahtuman muodossa.
    • Nuorisoseurantalon esteettömyyden parantaminen pyörätuolirampin, invavessan tai ohjeistuksen muodossa.
    • Alueen tai nuorisoseurantalon kierrätysmahdollisuuksien parantaminen.
    • Harrastusryhmän tarjoaminen erityisryhmille.
    • Paperitulosteista luopuminen tai niiden vähentäminen.
    • Vanhojen materiaalien uudellenkäyttö uuden ostamisen sijaan.

    Esimerkkejä erilaisista vastuullisuusteoista voi katsoa Nuorisoseurojen kestävän kehityksen materiaaleista. Monessa nuorisoseurassa tehdään jo paljon vastuullisia valintoja, mutta niitä ei aina tule ajatelleeksi. Kestävän kehityksen materiaalit auttavat hoksaamaan erilaisia tekoja.

    Jätä ehdotus 31.12.2024 mennessä

    Ehdotuksia vuoden 2024 aikana toteutetuista vastuullisuusteoista voi jättää verkkolomakkeen kautta: Vuoden 2024 vastuullisuusteko

    Viimeinen ehdotuspäivä on 31.12.2024. Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavasta teosta ja tunnustus jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa maaliskuussa 2025.

  • Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot 

    Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot 

    Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.  

    Kansantanssiharrastuksesta työ

    28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa. 

    Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa. 

    “Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo. 

    Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys

    22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.  

    “Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.  

    Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa. 

    “Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa. 

    Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita 

    Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.   

    Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003). 

    Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).  

    “Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.  

  • Kenestä Vuoden nuorisoseuralainen? Ehdota tunnustusten saajia

    Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!

    Palkintokategorioita on kahdeksan: 

    • Vuoden Nuorisoseura 
    • Vuoden nuorisoseuralainen 
    • Vuoden nuori nuorisoseuralainen
    • Vuoden ohjaajat 
    • Vuoden Hermanni/Hermanska 
    • Vuoden tanssiteko 
    • Vuoden teatteriteko 
    • Vuoden vastuullisuusteko

    Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.

    Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.

    Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa

    Edellisvuosien palkitut

    Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.

    Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura

    Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi

    Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä

    Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko

    Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos

    Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

    Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

  • Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi 

    Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä. 

    Béla Gazdag, Hollola 
    Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa. 

    Ilkka Köngäs, Rovaniemi 
    Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi. 

    Tuija-Liisa Leino, Lemi 
    Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa. 

    Kirsti Valli, Ilmajoki 
    Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja. 

    Uudet kansantanssimestarit Tuija-Liisa Leino, Kirsti Valli, Ilkka Könkään puolesta palkinnon vastaanottanut Mikko Köngäs sekä Béla Gazdag. Kuva Ville Kurki.

    Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus. 

    Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli. 

    Lisätiedot

    Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
    puh. 050 526 8957

  • Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

    Vuoden ohjaaja Pohjois-Savossa on Sini Peltola Vehmasmäen Nuorisoseurasta 

    Alla Teija Homasen tekemä henkilöhaastattelu Sini Peltolasta

    Sini Peltola, harrastuksena nuorisoseuralaisuus 

    Sini Peltola valittiin Suomen Nuorisoseurojen vuoden ohjaajaksi Pohjois-Savossa 2024. Kun kysyin häneltä, miltä tunnustus tuntui, hän sanoi, että uskomattomalta ja ihanalta. Päällimmäisenä ajatuksena on ollut ollut kiitollisuus siitä, että on saanut tehdä kaikkia niitä asioita, joista tunnustus nyt tuli. Hän myös tuntee ylpeyttä itsestään ja kaikesta siitä, mitä on hän seuran eteen tehnyt ja saanut myös aikaan.  

    Teatterilla on ollut suuri merkitys, se on kasvattanut ja Sini sanoo, että oma identiteettikin on muotoutunut pitkälti teatterin avulla ja sen ympärille. Sinille nuorisoseura on paikka, jossa on hyvä olla, jossa viihdytään, jossa luodaan yhteyksiä ja saadaan uusia ystäviä. Kun kysyin Siniltä, onko hänellä lainkaan elämää nuorisoseuran ulkopuolella, koska hän on niin monessa mukana ja suuressa roolissa. Sini nauraa, ettei oikein taida olla. Kun hän ei ole Valoharjulla, nuorisoseurantalolla, tekemässä teatteria, bingoa tai istumassa johtokunnassa, hän suunnittelee kaikkea niihin liittyvää.  

    Sini on nuorisoseuralainen, järjestöihminen, henkeen ja vereen. Onneksi ystävät ymmärtävät Sinin sitoutumisen järjestötyöhön ja ovat tyytyväisiä ajasta, jota saadaan järjestymään. Nyt kun Lastenteatteri Tammenrannan Peter Panin viimeinen esitys oli, Sinillä on pitkästä aikaa keskiviikot ja sunnuntait vapaata tehdä muutakin. Ohjaaminen on aikaa vievää, kesällä alkaa ajatukset suuntautua taas teatterin pariin, aletaan suunnitella uutta kautta, käsikirjoittaa ja suunnitella.  

    Nyt kun Sini luovuttaa Lastenteatteri Tammenrannan ohjaajan tuolin viiden vuoden jälkeen apuohjaaja Aapo Hiltusella, ei hän suinkaan malta jäädä teatterin parista kokonaan pois. Hän aloittaa syksyllä uuden projektin. Vehmasmäen Nuorisoseurassa käynnistetään ensimmäistä kertaa nuorten teatteri.  Ajatuksena on että nuorisoteatteri olisi itseohjautuvaa sen jälkeen, kun käsikirjoitus on tehty. Nuorten Teatterissa hän ei ole yksin, vaan vetää sitä lastenteatterissa apuohjaajana olleen Roosa Kvickin kanssa tasavertaisina kollegoina.  

    Sinin äiti , Vehmasmäen Nuorisoseuran puheenjohtaja Tarja Peltola, on ollut todella suuressa roolissa nuorisoseurassa. Kysyin Siniltä, miten hän koki pienenä äidin roolin ja työpanoksen järjestökentässä. Sini vastasi, että vaikka äiti oli poissa paljon, ei hän kokenut, että seura olisi vienyt perheeltä, vaan päinvastoin antoi sille. He tekivät paljon asioita yhdessä Valoharjulla. Koska he tekivät kivoja asioita yhdessä, on Sinikin nyt nuorisoseuralainen. Yhdessä tekeminen kasvattaa yhteisöllisyyteen.  

    Mitä Vehmasmäen Nuorisoseurantalo, Valoharju, merkitsee sinulle Sini, kysyin ja hän vastaa liikuttuneena, että se on kuin toinen koti. Hän on ollut siellä paljon ja pitkän ajan elämästään, hän on käynyt siellä esikoulun ja hän meni sinne jo päiväkodista harrastamaan. Se on turvallinen ja ihana paikka, teatteri on kuin perhettä ja Valoharju on sen perheen koti.   

    Sini kuvailee nuorisoseura-aktiivia sellaiseksi henkilöksi, joka on tärkein osa nuorisoseuraa. Sellainen ihminen, joka on mukana arjessa ja nuorisoseuran jutuissa, auttaa edistämään nuorisoseuran toimintaa. Hänellä on joustavuutta ja luovaa ajattelua ja kykyä siihen. Hän on myös idearikas ja pitää ihmisistä ja on tiimityökykyinen. Aivan kuten Sini.   

    Kysyn Siniltä, joka on jo monessa mukana, että onko jotain roolia, missä hän vielä haluaisi olla nuorisoseurassa. Hän miettii ja sanoo, että hän haluaisi olla entistä enemmän tapahtumien ja kokoontumisten järjestäjä, taho, joka saa ihmiset ja koko kylän kokoontumaan yhteen, tekemään yhdessä asioita. Sini haluaa myös vaikuttaa laajemmin, ehkä jopa valtakunnallisesti, tuoda kokemuksensa ja osaamisensa laajemmalti nuorisoseurojen käyttöön, auttaa kehittämään asioita eteenpäin. Sinin opinnot yhteisöpedagogiksi antavat myös tietotaitoa näihin asioihin.  

    Sini haluaa kannustaa kaikkia vielä harkitsevia mukaan aktiiviseen nuorisoseuratoimintaan, kokeilemaan ainakin. Nuorisoseurassa voi tehdä niitä asioita, joita haluaa ja juuri sen verran mikä on mahdollista. Roolinsa voi valita itse, pääsee tekemään kivoja asioita, joista tulee harrastus, joka taas antaa ystäviä. Kannatta kokeilla ja pikkuhiljaa ottaa sellaista roolia toiminnassa, mikä sopii itselle parhaiten.   

    Sinistä, Lastenteatteri Tammenrannan kasvatista kasvoi teatterin kasvattaja. Yli kymmenen vuotta sitten hän sanoi kolme helppoa vuorosanaa, nyt hänen viidennen ohjausvuotensa lopussa hänet palkitaan Pohjois-Savon vuoden ohjaajana. Lastenteatteri Tammenranta, kuten Sinikin ovat kehittyneet tänä aikana todella paljon. Katsojamäärät kasvaneet yli tuhanteen ja harrastajaksi haluavat on enemmän kuin voidaan ottaa. Sini on ollut teatterin äiti, ohjaaja, joka on saanut näyttämön kodiksi monenlaisilla ja monen kokoisille tekijöille, joiden kehitystä ja kasvamista yleisö on saanut ihailla vuodesta toiseen. Sini on vienyt Lastenteatteri Tammenrannan huipulle ja siellä on paras paikka luovuttaa viestikapula seuraajalle.   

    Teija Homanen 
    Sihteeri 
    Vehmasmäen nuorisoseura 

  • Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

    Vuoden Nuorisoseuralaisia Pohjois-Savossa 2024 ovat Mervi ja Jussi Kuosmanen Palonurmen Nuorisoseurasta 

    Palonurmen Nuorisoseura on malliesimerkki siitä, mitä syntyy kun työtä tehdään vuodesta toiseen sydämellä ja työtunteja laskematta. Seura on ollut koko maakunnan, miksei valtakunnankin, parhaimmistoa jo vuosikymmeniä. Toiminta on monipuolista ja kyläläisten toiveiden mukaista teatterista jääratakilpailuihin. Pelkkä seurahan ei tietenkään ole mitään ilman aktiivisia ihmisiä, niitä kyläläisiä jotka tekevät tämän kaiken hyvän näkyväksi. Suuri talkoojoukko tarvitsee vetäjikseen myös niitä, jotka kantavat sen isoimman vastuun ja pitävät huolta siitä perinnöstä mitä on jo yli vuosisadan ajan rakennettu. Mervi ja Jussi Kuosmanen ovat jo vuosia johtaneet Palonurmen Nuorisoseuran toimintaa ja pitäneet seurasta hyvää huolta. Suuri kiitos tästä vapaaehtoistyöstä.