Blog

Kaikki alkoi nuorisoseuran näyttämöltä – auta pitämään ovet auki seuraaville

20.5.2025

Olen kotoisin pienestä kylästä, jossa nuorisoseuran talo oli ja on edelleen tapahtumien keskus. Kylän kuusijuhlat järjestettiin syyslukukauden päätteeksi aina nuorisoseuralla. Ekaluokkalaiselle sali tuntui maailman suurimmalta ja lava hurjan korkealta.

Ensimmäisen kerran minua kysyttiin mukaan näytelmään, kun olin kymmenen ikäinen. En varmaan olisi mennyt, jos ei olisi kysytty. Mukana oli yläasteikäisiä nuoria ja tuntui, että he olivat ainakin melkein aikuisia. Vaikka olinkin porukan nuorin, olin silti samalla viivalla. Hassua, koska koulussa kaveripiiri rakentui luontevasti samanikäisten luokkalaisten kesken.

Joonas esiintymässä ala-asteen joulujuhlassa vuonna 1994.

Koulun joulujuhlissa oli vain loisteputkivalot, mutta nyt käytettiin oikeita teatterivaloja. Niitä ei ollut käytetty pitkään aikaan ja kun valot olivat pitkään päällä, täytti näyttämön palaneen pölyn haju. Siihen hajuun liittyy vielä nykyäänkin jännitys: pian yleisö tulee. Pian saamme esittää näytelmän muille!

Toista nuorten ryhmää ei tullut, mutta minua kysyttiin mukaan aikuisten näytelmään kuiskaajaksi. Olin salaa hirveän ylpeä tehtävästäni, kun ohjaaja esitteli minut työryhmälle: “Joonas auttaa teitä, jos unohdatte replat!” Ajattele nyt: aikuiset luottavat minuun, että minä tiedän. Että minä osaan auttaa!

Ne muistot ovat kantaneet pitkälle.

Sieltä nuorisoseuran lavalta, teatterivalojen tuoksusta ja aikuisten luottamuksesta on alkanut polku, joka toi minut lopulta tähän. Nyt istun Suomen Nuorisoseurojen 1. varapuheenjohtajana. Tuntuu uskomattomalta olla mukana vaikuttamassa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori pääsisi kokemaan samanlaista yhteisöllisyyttä, löytämisen iloa ja itsensä ylittämistä kuin minä koin.

Ja ympyrä tuntuu sulkeutuvan tavalla, jota en lapsena olisi osannut edes kuvitella. Nyt on minun tyttäreni vuoro kokea nuorisoseuran taikaa. Hän on aktiivinen näytelmäharrastaja Ylihärmän nuorisoseurassa. Kuuntelen ylpeänä hänen juttujaan harjoituksista, rooleista ja kavereista. Näen hänessä sen saman kipinän, sen saman innostuksen, jonka itse koin vuosikymmeniä sitten. Se on jotain arvokasta, jotain, joka siirtyy sukupolvelta toiselle, jos sille vain annetaan mahdollisuus.

Joonas tyttärensä kanssa Pispalan Sottiisissa. Kuva Ville Kurki.

Nuorisoseurat ovat edelleen, ja ehkä jopa entistäkin tärkeämpiä paikkoja. Ne ovat turvasatamia, yhteisöjä, joissa saa olla oma itsensä, kokeilla ja oppia uutta. Ne ovat paikkoja, jotka innostavat, kasvattavat ja antavat eväitä elämään. Ne ovat niitä teatterivalojen tuoksuisia iltoja, joissa jännitys ja yhdessä tekemisen riemu täyttävät tilan juuri ennen esitystä.

Jotta nämä tarinat, nämä kokemukset ja nämä yhteisöt elävät ja voivat hyvin myös tulevaisuudessa, ne tarvitsevat tukeamme. Tarvitaan aikuisia, jotka mahdollistavat, ja tarvitaan resursseja toiminnan ylläpitämiseen.

Sinäkin voit olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten unelmia, harrastuksia ja yhteisöllisyyttä.

Lahjoittamalla Nuorisoseuroille autat pitämään ovia auki – niitä samoja ovia, joista itsekin astuin sisään pikkupoikana, ja joista nyt tyttäreni astuu. Anna mahdollisuus uusille tarinoille, uusille teatterivalojen tuoksuisille muistoille.

Joonas Autio, Suomen Nuorisoseurojen hallituksen 1. varapuheenjohtaja

Lahjoita yrityksenä

Lahjoita yksityishenkilönä
Tanhulähettiläät Pispalan Sottiisiin 2026 on valittu

17.5.2025

Pispalan Sottiisia tanssitaan ja soitetaan jälleen Tampereella 10.-14.6.2026. Pohjoismaiden merkittävin kansantanssifestivaali värittää kaupungin kadut, puistot ja konserttitilat yli 1000 kotimaisen ja kansainvälisen tanssijan ja soittajan voimin.

Tulevalla festivaalilla jatketaan vuonna 2024 käynnistettyä osallistavan ohjelmatoiminnan mallia, jossa kansantanssin toimijoista valitut tanhulähettiläät toimivat ohjelmatyön tukijoina koordinoimalla tapahtuman teemallisia ja alueellisia ohjelmasisältöjä.

Tanhulähettiläitä haettiin maaliskuussa ja saatujen hakemusten perusteella tanhulähettiläiksi on valittu Emma Laitinen, Maiju Laurila, Eveliina Pilke, Mitja Pilke, Siiri Suoniemi, Sofia Timonen, Elena Vuoksiola, sekä Jutta Wrangén.

Tanhulähettiläät muodostavat myös tapahtuman taiteellisen työryhmän, joka käynnistää toimintansa kuluvan kevään aikana yhteistyössä Pispalan Sottiisin taiteellisen johtajan Petri Kauppisen kanssa.
Nuorisoseurat tarjoaa Joensuun keskustasta työpistettä vuokralle

14.5.2025

Nuorisoseurojen toimistolla (os. Siltakatu 14 B 18, 80100 Joensuu) on tarjolla vuokralle työpiste. Työpisteen vuokra (250 e / kk) sisältää veden, sähkön, internet-yhteyden, siivouksen ja mahdollisuuden kopiokoneen/tulostimen kohtuulliseen käyttöön. Toimistolla on wc- ja keittiötilat yhteiskäytössä. Huomioithan, että toimistomme on avokonttori, jossa huoneiden läpi kuljetaan. Tarvittaessa toimistolla olevia kalusteita voi myös hyödyntää tai alivuokralainen voi tuoda omansa. Vuokrasopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi.

Mikäli olet kiinnostunut työpisteestä, otathan yhteyttä Henna Liiri p. 044 207 3072 / henna.liiri@nuorisoseurat.fi. Annamme mielellämme lisätietoja ja tilaa pääsee myös katsomaan!
Nuorisoseurojen vuosi 2024: Yli 27 000 harrastajaa, lähes 287 000 nuorta mukana

14.5.2025

Vuosi 2024 oli Nuorisoseuroille jälleen täynnä toimintaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Luvut puhuvat puolestaan: yli 27 000 henkilöä harrasti 920 eri harrastusryhmässä. Toiminnan mahdollisti 522 aktiivista nuorisoseuraa eri puolilla Suomea.

Myös tapahtumat vetivät väkeä. Paikallisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin osallistui vuoden aikana yhteensä 662 483 henkilöä. Nuorten osuus kaikkeen toimintaan osallistuvista on vaikuttava: lähes 287 000 nuorta oli mukana nuorisoseuratoiminnassa.

Nuorisoseurojen selkäranka on vapaaehtoistyö. Vuonna 2024 talkootunteja kertyi huikeat 343 927 – määrä, joka kuvastaa yhteisöllisyyden voimaa ja omistautumista.

Lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoiselle ja nuorisoseuralaiselle, jotka tekevät tästä mahdollisen. Teidän panoksenne ansiosta Nuorisoseurat on elinvoimainen, turvallinen ja innostava paikka harrastaa, kasvaa ja kohdata.
Kuopion Valoharjun kulttuurihistoriallinen arvo on säilynyt korjaustuen ansiosta

16.4.2025

Tuoreen vaikuttavuustutkimuksen mukaan seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on mahdollistanut hyvin tämän paikallisen kulttuuriperinnön säilymisen. Seurantaloilla on monitahoinen merkitys paikallisyhteisössään ja sitä kautta laajasti yhteiskunnassa.

Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat merkittävä osa kulttuuriperintöä ja paikallisyhteisöjen elinvoimaa. Vaasan yliopiston tutkimusjohtajan Petri Uusikylän ja rakennusperintöasiantuntija Mikko Härön tekemä seurantalojen korjausavustuksen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että valtion korjausavustuksilla on ollut merkittävä rooli rakennusten säilyttämisessä ja niiden monipuolisen käytön mahdollistamisessa.

Vehmasmäen Nuorisoseuran omistama Valoharju Kuopiossa on hyvä esimerkki korjausavustuksen merkityksestä paikallisyhteisölle tärkeän talon kulttuurihistoriallisten arvon säilymiselle.

Talo on vilkkaassa käytössä. Valoharjun viikko-ohjelmassa on kehonhuoltoa, jumppaa, joogaa, teatteria sekä lapsille että aikuisille ja bingoa.

Korjauksia perinteisellä tekniikalla

Valoharjun peltikatto on korjattu perinteisellä tekniikalla, mikä on säilyttänyt rakennuksen alkuperäisen ilmeen ja historialliset arvot. Taloon avustuksella tehdyn maalämpöremontin myötä lämmityskulut ovat pienentyneet huomattavasti ja maalämpö on parantanut asumismukavuutta. Sisäremontti lisäsi viihtyvyyttä ja paransi puhtaanapitoa.

“Uuden katon myötä talo on suojassa kosteudelta ja ulkoisesti entistä ryhdikkäämpi”, Tarja Peltola kertoo.

Seurantalot ovat kylien ja kaupunginosien keskuksia ja monesti niiden ainoita paikkoja, joissa ihmiset kokoontuvat ja rakentavat sosiaalisia verkostojaan. Seurantalot tarjoavat puitteet aktiiviselle toiminnalle ja siten luovat edellytyksiä alueelliselle kehitykselle.

Seurantalojen avustusjärjestelmä sai viime vuonna Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisessä palkinto-ohjelmassa.

Pienilläkin avustuksilla on tutkimuksen mukaan iso merkitys

Seurantalojen korjausavustusjärjestelmä havaittiin tuoreessa vaikuttavuustutkimuksessa toimivaksi ja tehokkaaksi.

“Tyypillisesti suhteellisen pienilläkin avustuksilla on saatu merkittäviä vaikutuksia, kun korjaukset ovat olleet oikein ajoitettuja, hyvin kohdennettuja ja korjauksiin on liittynyt neuvontaa”, tutkimusjohtaja Petri Uusikylä kertoo.

Tutkimuksen mukaan korjausavustukset eivät ainoastaan tue rakennusperinnön säilyttämistä, vaan niillä on myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Välillisesti avustukset muun muassa vahvistavat paikallisyhteisöjä, edistävät kulttuuritoimintaa ja luovat työtä erityisesti pienille rakennusalan toimijoille.

Tutkijoiden mukaan on kiinnostavaa ja poikkeuksellista, kuinka monella tasolla avustusjärjestelmällä on vaikuttavuutta. Paikallisesti se heijastuu yksittäisen talon ja omistajayhteisön toiminnassa. Lisäksi se tukee keskeisiä kansallisia ja eurooppalaisia tavoitteita, kuten vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta, demokratiaa ja turvallisuutta.

Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: bit.ly/seurantalotutkimus2025

Seurantalojen korjausavustus

Seurantalojen korjausavustus on harkinnanvarainen avustus, jota on myönnetty vuodesta 1978 alkaen. Suomen Kotiseutuliitto jakaa avustukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta. Korjausavustuksen käyttöä ja kehittämistä koordinoi erillinen Seurantaloasiain neuvottelukunta.

Seurantalojen korjausavustukset myönnetään talojen korjauksiin sekä esimerkiksi energiatehokkuuden ja käytettävyyden parantamiseen.

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, petri.uusikyla@uwasa.fi

Vehmasmäen Nuorisoseura, puheenjohtaja Tarja Peltola, puh. 0400 676878, tarja_peltola@hotmail.com

Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, puh. 041 310 6197, teppo.ylitalo@kotiseutuliitto.fi
Vapaaehtoinen, vastaa kyselyyn!

15.4.2025

Toimitko Nuorisoseuran sihteerinä, somevastaavana, seurantalon talkoolaisena tai vapaaehtoisena ohjaajana? Kartoitamme vapaaehtoistoiminnan tilaa Nuorisoseuroissa – vastaa kyselyyn!

Vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen on yksi järjestön tehtävistä. Kehitystyö lähtee liikkeelle nyt toteutettavalla vapaaehtoistoiminnan tilaa ja vapaaehtoisina toimivien kehittämisajatuksia kartoittavalla kyselyllä.

Kyselyn kautta saamme vertailuaineistoa vuoden 2018 laajaan vapaaehtoistoimintaa nuorisoseurajärjestössä kartoittaneeseen selvitykseen sekä tietoa kehityskuluista ja tukitarpeista tässä ajassa.

Verkkokyselyyn pyydämme vastauksia eri tehtävissä toimivilta vapaaehtoisilta – olit sitten seurasi kuski, siivoaja, ohjaaja tai luottamushenkilö – toivomme juuri sinun tarttuvan tähän.

Vastaa kyselyyn tästä

Kyselyyn vastaaminen tapahtuu anonyymisti ja vie noin 10-15 min aikaa. Kysely on auki elokuuhun saakka.

Lisätiedot

Henna Liiri, johtaja alueellinen työ
henna.liiri@nuorisoseurat.fi, puh. 044 207 3072
Erkki Henriksson Klaukkalasta on valittu Vuoden Hermanniksi

14.4.2025

Erkki Henriksson on palkittu Vuoden Hermanni -tunnustuksella lauantaina 12.4. valtakunnallisilla H-kiltapäivillä. Suomen Nuorisoseurat jakaa tunnustuksen henkilölle, joka on edistänyt merkittävällä tavalla nuorisoseuratoimintaa omalla alueellaan tai laajemmin.

Yli 50 vuotta nuorisoseuratoiminnassa mukana olleena Erkin panos erityisesti Klaukkalan Nuorisoseurassa on merkittävä. Hän on ahkeralla vapaaehtoistyöllään saanut aikoinaan seuran harrastus- ja tapahtumatoiminnan nousuun ja toiminut pariin otteeseen puheenjohtajana. Nykyisin hän tukee seuran uusia aktiiveja, toimii toiminnantarkastajana sekä kuuluu senioriklubiin.

Vuosien varrella Erkki on toiminut myös Suomen Nuorisoseurojen valtuustossa, puheenjohtajana Hämeen Nuorisoseuran Liiton puheenjohtajana sekä aktiivina Kalevan Nuorten Uudenmaan piirissä ja Nuorisoseurojen Uudenmaan liitossa.

Aktiivisesta työstään Nuorisoseurojen eteen Erkki on aiemmin palkittu Nuorisoseurojen kultaisella ansiomerkillä ja hän on Klaukkalan Nuorisoseuran Kunniajäsen.

”Erkki saapuu aina kutsuttaessa paikalle ja häneltä saa apua etenkin seuran virallisissa asioissa. Hän näyttää omalla esimerkillään, kuinka ylisukupolvinen järjestötyö parhaillaan toimii; ei seisomalla nuorten ideoiden edessä, vaan tukien ja toimien taustajoukkoina”, Klaukkalan Nuorisoseurasta kuvaillaan.

Hermanni ja Hermanska ovat ansioituneille nuorisoseuralaisille myönnettäviä arvonimiä, joita on myönnetty vuodesta 1966 alkaen. Nuorisoseurajärjestön ensimmäiseksi Hermanniksi kutsuttiin tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja Hermanskaksi rouva Sylvi Kekkonen. Vuoden Hermannin tai Hermanskan Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsee vuosittain arvonimen saaneista henkilöistä.
Kansantanssin voima näkyi Tanssimylly-katselmuksessa

6.4.2025

Ennätykselliset 44 kansantanssiryhmää osallistui nuorten ja aikuisten Tanssimylly-katselmukseen. Ryhmiä oli mukana aina Rovaniemeltä Helsinkiin ja Joensuusta Turkuun. Katselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali TRADIa Tampereella 4.-6.4.

Tanssimyllyn tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna kansanmusiikin ja kansantanssin ammattilaiset Antti Järvelä, Petri Kauppinen, Paula Kettu, Minna-Reetta Kokkaliari, Emilia Lajunen, Katariina Mäki-Välkkilä, Riia Niemelä, Samuli Nordberg, Liina Oksanen, J-P Piirainen, Markku Ryynänen ja Siina Toimela.

Katselmuksessa nähtiin laadukasta ja tasokasta kansantanssia. Tanssijoiden lavaläsnäolo oli varmaa ja luonnollista, ja esityksistä välittyi iloa, lämpöä ja rempseyttä. Yleisön näkökulmasta ne olivat levollisia ja miellyttäviä seurata.

“Kansantanssi osoitti edelleen voimansa vastapainona nykykulttuurin lyhytkestoisuudelle ja tiktok-hengelle – sen kautta voi luoda tilaa, aikaa ja läsnäoloa”, raati summasi katselmuksen antia.

Sarjanimeämiset

Tanssimyllyyn osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta nimeämisen mestaruussarjaan, valioplussarjaan, valiosarjaan, taitoplussarjaan, taitosarjaan, perusplussarjaan tai perussarjaan neljässä eri ikäsarjassa: 15-20-vuotiaat, yleinen sarja, yli 35-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat.

15-20-vuotiaat

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry
Musiikin ja tanssin yhteinen riemu välittyi yleisöön!
Taitoplussarja

Hippa, Nuorisoseura Vilikas
Tarkkaa tekniikkaa ja virkeitä vanhuksia!

Motoran Säpäkät, Nuorisoseura Motora
Nuoren porukan näyttämöllistä rauhaa ja läsnäoloa!
Mestaruussarja

Railo, Oulunsalon Nuorisoseura
Kunnianhimoinen tutkimusmatka laulun ja liikkeen yhdistämiseen.
Valiosarja

Siepakat Juniorit, Siepakat
Teoksessa oli näkyvillä juuret nykykansanmusiikkiin ja elävään perintöön.
Valioplussarja

Siepat, Siepakat
Vahvojen pohkeiden hyppytaiturit
Taitoplussarja

Yleinen sarja

Elokset, Siepakat
Teoksessa oltiin harmonisen ryhmälaadun lähteellä
Taitosarja

Flikat, Taivalkosken Nuorisoseura
Juurevaa ja draamallista musiikin ja tanssin tulkintaa.
Valiosarja

Huurteiset, Lahden Tanhuujat
Esityksessä oli hieno tanssin ja soiton riemu ja imu!
Valioplussarja

Hämmäys, Sottiisi Fun Club
Vahvasta pertsasta ponnistaa tyylikäs vapaa!
Perussarja

Juntu, ISOn Tanhuujat ry
Ylitsekuohuvaa akatemiatanhua. Ei se oo niin vakavaa, ei se oo vakavaa ollenkaan.
Taitosarja

Karppi, Oulunsalon Nuorisoseura
Esityksen teema kulki kirkkaana esityksen läpi.
Taitosarja

Katrilli, Nuorisoseura Katrilli
Tyylikäs näyttämöllinen ylöspano.
Taitoplussarja

Kepposet, Oulunsalon Nuorisoseura
Ryhmä on arvokkaalla liikkeen laatujen tutkimisen polulla.
Taitoplussarja

Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Kokonaisvaltaisen eläimellistä energiaa. Kunnia puluille!
Valioplussarja

Kimurantti, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vangitsevat taitavaa nykyarkkaaisuutta.
Mestaruussarja

Koplaus, Nuoriseseura Vilikas
Onnistunutta tarinaa ja tunnelmaa.

Kuohu, Klaukkalan Nuorisoseura
Määrätietoista ja dynaamista yhteyttä.
Taitosarja

Mattien ja Maijojen Harha, Matit ja Maijat
Anteeksipyytelemätöntä ja monitasoista ilmaisua!
Mestaruussarja

Motoran Riehakat, Nuorisoseura Motora
Karjalaisen iloittelun juhlaa.

Motoran Vinhakat, Nuorisoseura Motora
Lennokkaita hyppyjä ja ihanaa yleisön haastamista. Karaktääriosaajat!

Ottoset, Kaustisen Nuorisoseura
Vahva perinteistä ponnistava tanssiteatterillinen ilmaisu!
Valiosarja

Polokkarit, Oulunsuun Nuorisoseura
Me ollaan me. Lämmintä ja vapautunutta Kansantanssia isolla Koolla.
Taitoplussarja

Pähiät, Oulunsuun Nuorisoseura
Viimeistelty ryhmän omaa identiteettiä kattava kokonaisuus.
Mestaruussarja

Roigu, Pääkaupungin Karjalaiset Nuoret
Tiellä tasaisuudesta tähtiin.
Taitoplussarja

Sarastus, Oulaisten Nuorisoseura
Kansantanssin moninaisuuden ylistys.

Sevoittarii, Aitomäen nuorisoseura ry
Paritanssin helppoutta ja ronskia kotiseutuylpeyttä.
Perusplussarja

Siepakat Edustus, Siepakat
Jäntevä ja tasaisen voimakas karjalainen tykki.
Valiosarja

Vinkkarit, Tampereen Nuorisoseura
Aito yhteinen tuntu ja perinnetanssin pehmeys!
Taitosarja

Yli 35-vuotiaat

Hipasu, Nuorisoseura Vilikas
Pirullisen eeppistä yhteistoimintaa!
Valiosarja

Iloset, Siepakat
Nuorekkaasti ja tuoreesti kohti tulevaa!
Taitosarja

K’eiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vahva me-henki ja varma tekeminen ottaa kaikki mukaan!
Taitoplussarja

Kansantanssiyhtye PRO, Turun Kansantanssin Ystävät
Vahvaa omaleimaista osaamista ja luontevaa läsnäoloa lavalla. Sitoutunut, saumaton ja omistautunut musiikin ja tanssin yhteistyö. Rohkeaa, vakaata ja laajaa tanssiosaamista ja tulkintaa.

Karjalan Nuorten Tärsky, Nuorisoseura Karjalan Nuoret
Hurmoksellista, vahvaa ja monipuolista liikkeen ilotulitusta!
Valioplussarja

Kirjavat, Nuorisoseura Rajan Nuoret
Vahvaa osaamista ja maagista läsnäoloa!
Valioplussarja

Motoran Lepposat, Nuorisoseura Motora
Piristävän raikas huumorin ja ilmaisun tuulahdus!
Taitosarja

Motoran Lupsakat, Nuorisoseura Motora
Visuaalisesti vahvaa ja lumoavaa tarinankerrontaa!
Taitosarja

Ritinä, Oulunsalon Nuorisoseura
Vaivatonta ilottelua ja askelen keveyttä!
Valioplussarja

Rutistus, Helsingin Kansantanssin Ystävät
Leikkisästi yhdessä rennolla otteella!
Taitoplussarja

Särmä, Lahden Tanhuujat
Heiluvat helmat hurmaavat läsnäololla ja taitavalla tanssilla!
Valioplussarja

Yli 55-vuotiaat

Fossiilit, Siepakat
Rauhaa, lempeyttä ja yhdessä tekemisen iloa!
Taitosarja

Karjalan Nuorten Kärri, Nuorisoseura Karjalan Nuoret
Arvokasta juhlintaa pirskahdellen!
Valioplussarja

Pirttiset, Oulunsuun nuorisoseura
Yhdessä jatsaten, toinen toisistaan huolehtien!

Riijarit, Lahden Tanhuujat
Valloittavaa lämpöä ja vahvaa tanssia lavan täydeltä!
Valioplussarja

Kunniamaininnat

Katrilli, Nuorisoseura Katrilli – Tanssillisesti ja musiikillisesti hieno menuettisovitus.

Kimara, Nuorisoseura Rajan Nuoret – Raikas, omaperäinen ja visuaalisesti eheä kokonaisuus.

Sarastus, Oulaisten Nuorisoseura – Ylisukupolvinen lähestymistapa tanssiharrastukseen.

Siepakat, Julius Sarajärvi – monitaiteellinen osaaja sävellys, sovitus, soitto, tanssi, laulu

Mattien ja Maijojen Harha, Matit ja Maijat – Jenna-Riikka Mäkinen, koreografinen ja ohjauksellinen työ

Pähiät, Oulunsuun Nuorisoseura, Elena Vuoksiola – Ohjauksellinen taidonnäyttö massan koreografisesta käytöstä

Nuorisoseura Motora, Motoran Säpäkät, Rälläkkä-yhtye – Musiikin sovituksesta

Karjalan Nuorten Roihu, Nuorisoseura Karjalan Nuoret ry – Tanssijoiden ja bändin yhteistyö

Särmä, Lahden Tanhuujat – Intensiivinen ja vangitseva teoksen aloitus

Iloset, Siepakat – Riemukas out off the box -välike

Hehku, Siepakat – Uutteraa osallistumista ja tukea tanssiryhmien esityksissä kaikissa sarjoissa, erityismaininta vispilän soittajalle!

Janeta Österberg, Rutistus, Helsingin Kansantanssin ystävät – Janeta suorastaan loisti lavaläsnäolollaan

Hipasun musiikki, Hipasu, Nuorisoseura Vilikas – Muusikoiden roolin onnistunut toteutus

Motoran Lepposat, Nuorisoseura Motora – Sauvojen sinfonian rautainen ja vangitseva aloitus ja oivaltava rekvisiitan käyttö

Lisätiedot

Teija Nikkari, suunnittelija, tanssi ja tanssin tapahtumat
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939
Milloin olet kokenut harrastamisylpeyttä?

3.4.2025

Nuorisoseuroissa haluamme, että jokainen voi tuntea ylpeyttä harrastamisestaan, sillä jokainen harrastus on samanarvoinen ja yhtä tärkeä. Sen kunniaksi olemme työstämässä kampanjaa harrastamisylpeyteen liittyen yhdessä nuorten viestintätoimikunnan kanssa.

Tällä hetkellä keräämme kokemuksia harrastamisylpeydestä. Harrastamisylpeys on se tunne, kun olet onnellinen tai tyytyväinen harrastamisestasi. Sen tuntee esimerkiksi, kun koreagrafia menee nappiin, joku kehuu itse tekemääsi vaatetta tai muistat kaikki vuorosanat ulkoa.

Osallistu kampanjan tekoon kertomalla missä tilanteessa olet tuntenut harrastamisylpeyttä: vastaa yhden kysymyksen kyselyyn

Kyselyyn tulleita vastauksia käytetään anonyymisti kampanjan sisällöissä ja ydinviesteissä.
Terveisiä Osallistavaa vaikuttamista -hankkeen parista

31.3.2025

Hei vaan kaikille!
Osallistavaa vaikuttamista- hankkeen äärellä häärää nykyään Kia Kastinen. Olen nuorisoseuratoimija ja -vaikuttaja Joensuusta ja odotan innolla, että saan työskennellä hankkeen parissa tämän vuoden ajan.

Lyhyesti hankkeesta
Osallistavaa vaikuttamista – Nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hanke on nuorisotyön kehittämishanke, joka vahvistaa alueella toimivien nuorten vaikuttamisosaamista sekä itselleen mielekkään toiminnan toteuttamista paikallisesti. Hankkeen tavoitteena on saada luotua nuorille osallisuuden, mukaan ottamisen ja vaikuttamisen kokemuksia. Hanke myös edistää alueen yhdistystoiminnan moninaisuutta ja tekee näkyväksi yhdistyksissä tehtävää kasvatustyötä.

Hankkeessa nuorten kanssa vahvistetaan heidän vaikuttamistaitojaan ja osaamistaan kuten esiintymistaidot, dialogisuus, arvostava vuorovaikutus, viestintätaidot, moninaisuustaidot ja kansalaistaidot. Lisäksi vahvistetaan oman asuinalueen toiminnan arvostamista ja siihen vaikuttamista. Hanketta rahoittaa Itä-Suomen aluehallintovirasto.

Työpöydällä tällä hetkellä
Vuonna 2025 yksi hankkeen toiminnoista on nuorisovaihto Saksan Weimariin heinäkuussa. Vaihto on jatkoa viime vuonna toteutuneeseen nuorisovaihtoon, joka järjestettiin Rääkkylässä. Nuorisovaihtoon onkin vastavuoroisesti lähdössä nuoria ja ohjaajia Rääkkylästä.

Vaihdon teemana tänä vuonna on pelaaminen ja luonto. Millaisia olemme somessa verrattuna kasvotusten? Tavoitteena on tutkia ja keskustella online-offline -kulttuurista, kuinka meille voi muodostua täysin eri persoona ollessamme netissä. Saksan Weimar tarjoaa myös kaunista luontoa ja mielenkiintoista historiaa. Tavoitteena on löytää yhteys luontoon hyvinvoinnin välineenä ja ymmärtää historian merkitys.

Muun muassa tällaista tällä hetkellä työpöydällä.
Tapaamisiin hankkeen merkeissä!

Kia Kastinen
Projektityöntekijä, Osallistavaa vaikuttamista -hanke
044 341 3604, kia.kastinen(a)nuorisoseurat.fi