Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön vuosittainen avustushaku on taas auki 15.3.2024 saakka. Säätiö avustaa maakunnassa toimivia nuorisoseuroja pienillä toiminta-avustuksilla (100-500 euroa). Myönnettävistä avustuksista päättää säätiön vuosikokous. Edellisen vuoden avustukset tulee olla tilitettynä ennen uuden avustuksen hakemista.
Säätiön kotisivut uudistuvat ja löytyvät täältä >>
Lisätietoja:
säätiön asiamies Henna Liiri-Turunen p. 044 207 3072
MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.
Hyvän mielen työpaikka® -merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.
Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.
Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.
Tänä viikonloppuna saatiin Lapualla päätökseen kansantanssin valtakunnallisen ohjaajakoulutuksen perusopinnot, josta valmistui yhdeksän uutta kansantanssin ohjaajaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.
Osallistujat tulivat hyvin eri puolilta Suomea, muun muassa Lappeenrannasta ja Sodankylästä. Koulutuksen aikana vallitsi toisiaan kannustava ja tsemppaava tunnelma ja opiskelijat kokivat saaneensa paljon uusia työkaluja ja ideoita oman ohjaajuutensa kehittämiseen jatkossa.
Kouluttajina toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Lotta Terävä (tanssinopettaja AMK). Koulutus alkoi vuoden 2023 puolella ja se järjestettiin Kaustisella ja Lapualla. Kurssitodistuksen lisäksi uusille ohjaajille myönnettiin digitaalinen Kansantanssin ohjaaja-osaamismerkki.
Kansantanssin ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
Koulutus koostuu perusopinnoista ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Lisäopintoja järjestetään tarpeen mukaan erilaisina teemakursseina ja niihin voi osallistua kurssi kerrallaan. Jokaisesta suoritetusta valinnaisesta lisäopinnosta saa kurssitodistuksen. Teemakursseja voi myös tilata alueille, seuroihin tai ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä erilaisiin oppimistarpeisiin.
Koulutuksen järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä kansantanssijärjestöjen kanssa.
Kysy lisää kansantanssin ohjaajakoulutuksesta, osaamismerkeistä ja teemakursseista Teija Nikkarilta teija.nikkari@nuorisoseurat.fi / p. 0447443939.
Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.
Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.
Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.
Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.
Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.
Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.
Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.
Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.
Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan piirin pitkäaikainen toiminnanohjaaja ja Motoran perustaja Rauni Riikonen on kuollut 10.1.2024 Kontiolahdella 99-vuotiaana.
Rauni Riikonen toimi yhdessä miehensä Sakarin kanssa aktiivisena nuorisoseuratoiminnan moottorina, kansantanssin kouluttajana ja ohjaajana. He perustivat kansantanssiryhmä Motoran vuonna 1968, ja vastasivat myös lukuisten lasten ja nuorten tanhuryhmien ohjauksesta ja toiminnasta Pohjois-Karjalassa.
Muistoa kunnioittaen ja läheisten suruun osaa ottaen.
Livohka-hankkeen 15–25-vuotiaille suunnatut peliryhmät aloittelevat uutta toimintaa Kiteellä, Joensuussa, Kontiolahdella ja Lieksassa. Mukaan ehtii vielä mainiosti hyppäämään!
Pelimaailmassa vain mielikuvitus on rajana: miltä kuulostaa esimerkiksi oman pakohuone- tai seikkailupelin tekeminen tai täysin ennennäkemättömän pelin ideointi? Pelien kehittämisen ohessa toiminnassa huolehditaan aina siitä, ettei nälkä pääse yllättämään – myös rento hengailu porukalla on sallittua.
Peliprosessissa nuoret pääsevät toteuttamaan itseään eri tavoin ja mukaan tarvitaan kaikenlaista osaamista aina käsikirjoittajasta pulmienkeksijään ja graafikosta nikkaroijaan; toistaiseksi vastaan ei ole tullut taitoa, josta ei tässä harrastuksessa voisi tavalla tai toisella olla hyötyä. Ennakko-osaaminen pelien toteuttamisesta ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan liikkeelle lähdetään yhdessä pohtimisen, kokeilemisen ja oivaltamisen kautta.
Livohkan ohjaajien Jennin ja Teron lisäksi peliryhmissä kulkevat mukana mentorit, jotka toimivat ryhmissä tsemppaajina ja auttavat pelien rakentamisessa. Mentorit työstävät parhaillaan myös omaa pakohuonepeliään, jossa ideana on päästä rehtorin kansliaan korottamaan arvosanoja ja poistamaan huonoja merkintöjä Wilmasta ilman kiinnijäämistä. Kaikkien kevään pelien tekeminen huipentuu lanseeraustilaisuuksiin, joissa nuorten omaa peliä pääsevät testaamaan muutkin.
Mukaan pääset saapumalla vain paikalle tai laittamalla viestiä ohjaajille. Joko pelataan?
Peliryhmien ohjaajat
Jenni p/wa 044 341 3604
jenni.hyttinen@nuorisoseurat.fi
Tero p/wa 044 339 8693
tero.sarkkinen@nuorisoseurat.fi
Peliryhmät kokoontuvat kevätkaudella 2024 seuraavasti:
maanantaisin klo 17–19 nuorisotila Linkki, Kitee
tiistaisin klo 13–15 Sirkkalan liikkumiskeskuksen black box, Joensuu
tiistaisin klo 17–19 Lehmon nuokkari, Kontiolahti
keskiviikkoisin klo 17–19 kokoushuone Simpauttaja, Lieksa
Pohjois-Karjalan nuorisoseurojen jäsenlehti Seuralainen on julkaistu. Se pitää sisällään koosteen maakunnan tapahtumista ja kuulumisista vuodelta 2023. Monenlaisia tapahtumia ja iloisia onnistumisia onkin nuorisoseurojen viime vuoteen mahtunut! Lue tästä Seuralainen 2023 tai kotisivuiltamme Jäsenpalvelut-osiosta.
Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.
Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.
Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:
Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.
Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450
Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588
Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.
Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.
Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa.
– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.
Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.
Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.
Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.
Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.
Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.
Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.