LAHJOITA
Kuvapankki
Seuralainen
Nuorisoseurarekisteri
Puoti
Työkalupakki
Tapahtumakalenteri
menu-icon

Blog

  • Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Elina Weckström jatkaa hallituksen puheenjohtajana, valtuuston syyskokous pidettiin Mikkelissä

    Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuuston kokous pidettiin Mikkelissä hybridikokouksena Suomen Nuoriso-opistolla 23.-24.11.2024. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja tehtiin luottamushenkilövalintoja. Syyskokous oli uuden valtuuston ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja Hannu Harmaalan ja varapuheenjohtaja Sanni Antinniemen johdolla.

    Liiton hallituksen puheenjohtajana kaudella 2025-2026 jatkaa Elina Weckström Klaukkalan Nuorisoseurasta Uudeltamaalta.

    ”Järjestö on perustettu yhteiskunnallisesti kriittisinä aikoina – ajat ovat muuttuneet, mutta kriittisiä ne ovat nytkin. Suomalainen yhteiskunta ja nuorisotyö tarvitsee meitä. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden!”, kannustaa Weckström.

    Hallituksen jäsenien valinnasta kokous pääsi äänestämään. Hallituksen jäseniksi valittiin:

    Joonas Autio, Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseura, Etelä-Pohjanmaa (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Riikka Kumpula, Jutarinki, Lappi (alle 29 v., jatkava, hallituksessa 23-24)
    Elli Myöhänen, Siepakat, Lappi (jatkava, hallituksessa 23-24)
    Ira Korkala, Kaustisen NS, Keski-Pohjanmaa (uusi)
    Varajäseneksi Sohvi Vanhatalo, Mikkelin seudun NS, Saimaa (uusi, alle 29 v.)

    Hallituksessa jatkavat Maaria Koivula-Talkkari (Kauhava), Jyri Siimes (Tampere), Elsa Weckström (Nurmijärvi) ja Taneli Arosara (Joensuu) sekä varajäsen Arto Liekola (Pudasjärvi).

    Valtuusto päätti liiton jäsenmaksuiksi vuodelle 2025 keskusseuroille 7 €/ jäsenseurojen henkilöjäsen ja suoraan liiton jäsenenä oleville seuroille 14 €/ jäsenseuran henkilöjäsen.

    Lisätietoja:

    pääsihteeri Sanna Airaksinen (040 350 8913 / sanna.airaksinen@nuorisoseurat.fi)

  • Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Nuoren kulttuuriharrastus ehkäisee kiusaamista ja antaa korvaamattomia taitoja tulevaisuuteen

    Kulttuuriharrastukset tuovat kavereita, opettavat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa sekä toimimaan ryhmässä. Niissä koetaan arvostusta sekä opitaan tunnistamaan ja käsittelemään tunteita. Tanssi-, teatteri, sirkus-, musiikki-, sana- tai kuvataideharrastus myös haastaa sopivasti ja opettaa kestämään pettymyksiä. Kulttuuriharrastuksen myötä nuori oppii useiden taitojen lisäksi ymmärtämään itseään sekä omaa ja muiden toimintaa. Nämä kaikki tukevat nuoren identiteetin rakentumista ja antavat merkittäviä työkaluja myös opiskelu- ja työelämää ajatellen.

    Toisen kerran toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset 2024 -selvityksen tulokset tuovat myönteistä ja ennen selvittämätöntä tietoa kulttuuriharrastusten vaikutuksista erityisesti harrastajien omasta näkökulmasta. Reilusta 1 300 eri-ikäisen vastauksesta, joista kolmannes on alle 29 vuotiaita, käy ilmi, kuinka merkityksellistä nuorena aloitettu kulttuuriharrastus on.

    Kiinnostavaa tuloksissa on, että osallistujat ovat hämmästyttävän yksimielisiä harrastusalasta riippumatta. Jopa 97,7 prosenttia vastaajista kokee, että on saanut uusia kavereita harrastuksen myötä ja peräti 98,4 prosenttia ajattelee harrastuksen tarjoavan sopivia haasteita, joiden selvittämisestä tulee hyvä mieli.

    Tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastuksella voidaan taistella myös kiusaamista ja syrjintää vastaan. Jopa 97,6 prosenttia vastaajista ei ollut kokenut harrastuksessa kiusaamista tai syrjintää. Myös kokemus siitä, että voi vaikuttaa harrastusyhteisössään oli korkea (93,6 %). 

    Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastaminen tuo jatkuvuutta elämään ja osa vastaajista kuvasi omaa harrastusta elämäntavaksi. Tulokset tiivistyvät hyvin yhden nuorisoseurassa harrastavan vastaukseen: ”Turvallisessa ja hyväksyvässä joukossa harrastaminen on lisännyt itsevarmuuttani, tuonut taitoja sekä kykyjä, joita olen voinut hyödyntää pitkin elämääni töissä, harrastaessa kuin siviilissä. Olen oppinut toimimaan erilaisten ihmisten kanssa, hyväksymään kaikki sellaisena kuin kukakin on.”

    Kyselyn tuloksista nähdään selkeästi, että panostaminen kulttuuriharrastamiseen kannattaa ja sen positiivisia vaikutuksia tulee selvittää edelleen. Siinä on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.

    Suomen Nuorisoseurat

    Elina Weckström
    puheenjohtaja

    Sanna Airaksinen
    pääsihteeri

  • Livohka-hankkeen päätöstilaisuus 10.12.2024

    Livohka-hankkeen päätöstilaisuus 10.12.2024

    Elämän polulla eteenpäin – Tuloksia ja kokemuksia Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+ 4.3 -hankkeista
    ti 10.12.2024 klo 12.30-15.45

    Livohka -hankkeemme pinkoo jo niin sanotusti loppusuoralla, joten tervetuloa kuulemaan päätöstilaisuuteen kokemuksistamme ja aikaansaannoksistamme.

    Saamme yhdistää voimamme yhteisessä tilaisuudessa kolmen muun pohjoiskarjalaisen ESR+ 4.3 -hankkeen kanssa. Mikä ilo! Tarkemmat tiedot ohjelmasta kuvassa alla:

    Tilaisuus on Kanto2-koordinaatio- ja viestintähankkeen järjestämä, ja se pidetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kokoustilassa (Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu).
    Tilaisuuteen voi osallistua myös Teams-etäyhteydellä.

    Paikan päällä osallistuville on kahvitarjoilu.
    Tilaisuus on maksuton.

    Ilmoittautuminen 6.12. klo 16 mennessä: tästä ilmoittautumislomakkeeseen.

    Lämpimästi tervetuloa kuulolle!

  • Folklandialla 10.-11.1.2025 ennätyssuuri kattaus kansanmusiikin ja -tanssin eturivin tekijöitä 

    Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssi- ja kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 10.–11.1.2025 Baltic Princess -laivalla. Turusta Tukholmaan ja takaisin risteilee ennätyssuuri 113 artistin / ryhmän esiintyjäkattaus.

    Folklandia avaa kansanmusiikin ja kansantanssin Me yhdessä -teemavuoden 2025, joka tuo esiin yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Laiva on lastattu kotimaamme ja lähimaidemme folkin kiinnostavimmilla nimillä, ja ohjelmistossa ovat tärkeällä sijalla myös ruohonjuuritason folkin harrastajat. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa unohtumaton ja koko vuorokauden sykkivä elämys. 

    Esiintymässä eturivin folk-artisteja

    Harmonikkataiteilija ja säveltäjä Kimmo Pohjonen on mullistanut harmonikkamusiikin ja visuaaliset esitykset omintakeisella tyylillään. Hän on kiertänyt maailmaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan luoden oman musiikkigenrensä ja esiintyen laajasti eri festivaaleilla ja tapahtumissa. Folklandialle Pohjonen tuo 60-vuotisjuhlateoksensa 60zonen. 

    Vuosisatoja vanhoja tarinoita musiikkiin yhdistävä Vilma Jää tuo kansanmusiikin valtavirtaan uusia elementtejä yhdistämällä perinteisiä soittimia ja elektronisia saundeja feministisesti kantaa ottavassa musiikissaan. Hänen kappaleensa käsittelevät ajankohtaisia aiheita historiaa peilaten. Ne Lintuizet on vuonna 2024 perustettu superyhtye, jossa neljä lauluntekijää Pekko Käppi, Kielo Kärkkäinen, Laura Moisio, Lauri Myllymäki päivittävät moniäänisen folkin tälle vuosikymmenelle. Yhtyeen yhteissoinnissa yhdistyvät amerikkalaisen folkin, suomalaisen kansanlaulun ja nueva canciónin vaikutteet. 

    Kansainvälisyyttä Folklandialle tuovat laulu- ja tanssiyhtye RADOST Tšekin Pardubicesta, Martin Seebergin tanskalaissuomalainen Heart Connection -kvartetti, Tornionjokilaaksosta saapuva Gränslösa spelmän sekä Alda-yhteen kanssa yhteistyötä tekevä ruotsalainen tanssinopettaja Jan-Olof Johansson.  

    Suomalaisen kansanmusiikin eturiviä edustavat Folklandialla kansanmusiikin huippuduo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä, hämmentävä indiefolk combo Etelä-Pohjanmaalta BILL HOTA, elektro-folk duo Junna, Polenta, viihdyttämisen mestari Ilja Teppo, Kaustisen hääkuoro, Etno Emmalla palkittu BFP, herkkä ja hersyvä ENKEL sekä Suomen suurin ja kaunein skiffle-orkesteri Werner Bros. Kaj Chydeniuksen musiikilla tunnelmoiva Kyllä Kaj -konsertti tuo esiin edesmenneen säveltäjämestarin ikimuistoisia kappaleita. Maailman paras Lapland-Balkan-orkesteri Jaakko Laitinen & Väärä Raha saa Folklandian yleisön laittamaan tanssikengät jalkaan ja heittäytymään musiikin pyörteisiin! 

    Mukana lähes 50 tanssiryhmää

    Folklandialla on myös laaja kattaus maamme kansantanssin eturivin esiintyjiä. Laivalla nähdään muun muassa liikkeellä leikittelevä ja kokeileva pienoiskansantanssiteos BRO, Raakaa Tradia -kollektiivi, Pispalan Sottiisin vuoden kansantanssiyhtye Motoran Vinhakat, Siepakat Rovaniemeltä, Kansantanssiyhtye PRO, Nuorisoseura Rajan Nuorten ryhmät, Nuorisoseura Karjalan Nuoret, Polokkarit ja Pähiät sekä Ottoset Kaustiselta. Kaikkiaan Folklandialla esiintyy lähes 50 tanssiryhmää. 

    Merkittävimmät alan tunnustukset jaetaan Folklandialla

    Folklandialla järjestettävä Eläköön Folk! -gaala jakaa merkittävimmät alan tunnustukset ansioituneimmille tekijöille. Tunnustuksia myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus ja Folklandian taustajärjestäjät. Gaalassa julkistetaan muun muassa Kaustisen Folk Music Festivalin vuoden yhtye ja Vuoden Wäinö. Folklandian järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä 42 alan kotimaisen ja pohjoismaisen toimijan kanssa.  

    Median edustajien akkreditointi Folklandialle on alkanut ja se kestää 15.12. saakka: akkreditoitumislomake.  Liput Folklandialle myy Ikaalisten matkatoimisto: www.imt.fi/folklandia 

    Lisätietoja 

    Jukka Heinämäki,  johtaja, tanssin tapahtumat 
    jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi , puh. 050 526 8957 

    www.folklandia.fi 

  • Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma on julkaistu

    Nuorisoseurat on mukana Agenda 2030 –ohjelman toteutuksessa, jonka myötä on luotu koko järjestön yhteinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelman on tarkoitus toimia työkaluna kaikilla toiminnan tasoilla Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumiseksi. Toiminnan lähtökohtana ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat.

    Agenda 2023 ohjaa maiden kestävää kehitystä

    Agenda 2030 on kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaava globaali toimintaohjelma. Vuonna 2015 YK:ssa sovittu ohjelma sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

    Vastuu Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda 2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.

    Miten Agenda2030 liittyy Nuorisoseuroihin?

    Suomen hallituksen ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

    Nuorisoseurojen vision mukaisesti nuorisoseurayhteisö on vastuullinen ja mukaan ottava yhteisöjen tulevaisuuden rakentaja. Strategiassamme nostamme esiin, että kestävä kehitys on nuorisoseuratoiminnan keskiössä ja nuorisoseuratoiminnan lähtökohtina ovat ympäristölle, taloudelle ja terveydelle kestävät valinnat. Haluamme tarkastella myös toimintamme hiilineutraaliuden edistämistä.

    Nuorisoseurojen yhteinen toimintaohjelma

    Nyt julkaistu kestävän kehityksen toimintaohjelma on suunnattu kaikille nuorisoseuroille. Tavoitteena on, että ohjelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutetaan niin liitto-, alue- kuin paikallistasolla.

    Ohjelmasta löytyy konkreettisia toimenpiteitä kaikkiin Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen, joilla voi helposti edistää nuorisoseurojen kestävää kehitystä ja vastuullisuutta. Kokonaisuus sisältää myös kestävän kehityksen toimintasuunnitelman, jonka avulla voi tarkistaa mitä omassa nuorisoseurassa jo tehdään ja mihin voisi vielä panostaa.

    Lataa materiaalit alta:

    Nuorisoseurojen kestävän kehityksen toimintaohjelma (pdf)

    Toiminnan suunnittelulomake (pdf)

    Materiaalit löytyvät myös työkalupakin vastuullisuus-osiosta.

  • Nuorten vaikuttajaryhmät toimivat marraskuun ajan Hammaslahdessa, Koverossa ja Rääkkylässä

    Nuorten vaikuttajaryhmät toimivat marraskuun ajan Hammaslahdessa, Koverossa ja Rääkkylässä

    Nuorten paikalliset vaikuttajapolut -hankkeen nuorten vaikuttajaryhmät kokoontuvat ideointi-iltapäiviin marraskuussa Hammaslahdessa, Koverossa ja Rääkkylässä. Projektityöntekijä Tarja Matikainen vieraili Hammaslahden ja Heinävaaran kouluilla kyselemässä nuorilta, mitä nuoret tekisivät, jos saisivat itse järjestää tapahtuman. Molemmilta kouluilta tuli runsaasti ideoita! Näitä lähdetään jatkojalostamaan nuorten ideointi-iltapäivissä tapahtumiksi, jotka toteutetaan marraskuun loppupuolella Hammaslahden ja Koveron Nuorisoseurantaloilla. Rääkkylän nuorten vaikuttajaryhmä aikoo esittää päättäjille toiveen hyppytornista uimarannalle. Lisäksi nuoret suunnittelevat tapahtumaa Rasihovin Nuorisoseurantalolle.

  • Mitä kuuluu Livohkan peleille? 

    Mitä kuuluu Livohkan peleille? 

    Livohkan nuoret eivät vain ideoi ja tee pelejä, vaan he ovat luomassa kotipaikkakunnalleen uutta toimintaa ja elävöittämässä omaa yhteisöään. Kevään aikana Livohkassa syntyi kolme hienoa ja keskenään hyvin erilaista pakohuonepeliä: Perintöjahti – Inheritance hunt, Hurtan pakohuone ja Pako reksin kansliasta.  

    Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää pelien juurrutuksen ja jatkoelämän näkökulmasta. Yhteistyön merkitys on korostunut erityisesti niiden tahojen kanssa, jotka ovat ottaneet pelit avosylin vastaan ja olleet halukkaita jakamaan pelien ilosanomaa. 

    Kiteellä sijaitsevalle Puhoksen Perinnenavetalle syntynyt Perintöjahti – Inhertance hunt -pakohuone kätkee sisälleen salaisuuksia ja muistoja, jotka edesmennyt Veikko Nurmi jätti vanhuudenkotiinsa lapsenlapsensa menettämisen jälkeen. Pelaajilta vaaditaan kokeilunhalua ja vikkelyyttä yksinäisen vanhuksen perinnöksi jättämää omaisuutta jahdatessa aikarajaa vastaan. 

    ”Perintöjahti-peli sopii Puhoksen perinnenavetan ympäristöön täydellisesti ja pelin kehittämistä on ollut mahtava seurata. Nyt kun meillä on valmis peli käytettävissä ja ensimmäiset ryhmät käyneet pelaamassa, voidaan todeta, että peli on todella onnistunut”, iloitsee Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistys ry:n tapahtumatuottaja Anne Venjärvi. 

    Pelin ensimmäinen peluutus tapahtui lokakuun lopussa. Livohkan tiimi yhdessä pelintekoon osallistuneen nuoren kanssa perehdyttivät yhdistyskumppanit pelin saloihin. 

    ”Pelaajien tekemistä on hauska ja jännittävä seurata, ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Peli on koettu riittävän haastavaksi ja kekseliääksi”, Venjärvi jatkaa. 

    Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistyksen tarjoamien tilojen ja muun avun lisäksi Puhoksen kehittämisyhdistys ry lähti mukaan pelin juurrutukseen erityisesti alueen elävöittämisen näkökulmasta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kaisu Leinonen lähti innolla mukaan yhteistyöhön. 

    ”Ihan mahtavaa, että olemme saaneet olla tässä mukana ja on hauska nähdä miten pelin hyödyntäminen esimerkiksi matkailullisesti vielä kehittyy.” 

    Lieksalaisten nuorten Hurtan pakohuone tuo mielenkiintoisella tavalla Lieksan palon ja pahamaineisen veronkerääjä Simo Hurtan takaisin konkreettisesti osaksi Lieksaa. Pelin kehitys on jatkunut vielä lanseerauksen jälkeen, sillä nuoret ideoivat peliin kunnianhimoisia pulmia, joita haluttiin hioa peliryhmän päättymisestä huolimatta. Pelin sijoituspaikkana toimii Valpas – Nuorten työpaja. 

    Mentoreiden luoma rehtori Jari Ojapellon kansliaan sijoittuva peli on niin kutsuttu matkalaukkuversio pakohuoneesta. Peli kulkee laatikkoon pakattuna mukana eri tilaisuuksissa, ja sitä on jo peluutettu Livohka-hankkeen esittelykäynneillä ja peliryhmissä sekä Nuorten vaikuttajapolut -hankkeen järjestämässä nuorisovaihdossa yhdessä saksalaisten nuorten kanssa. Kokemukset pelistä ovat olleet positiivisia ja peliä on päästy kehittämään lanseerauksesta lähtien saadun palautteen mukaan entistä ehommaksi. Livohkalle peli on kätevä tapa näyttää esimerkin kautta, minkälaisia pelejä toiminnassa on mahdollista luoda. 

  • Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Arvopohja yhdistää nuorisoseuralaisia ja vie järjestöä eteenpäin

    Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestettiin Kansallinen dialogi, jossa nuorisoseuralaiset eri puolilta Suomea kokoontuivat pohtimaan yhteenkuuluvuutta. Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli tutkia kokemuksia, paikkoja ja toimintatapoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen – nyt ja tulevaisuudessa. Kansallisia dialogeja järjestetään ympäri Suomen ja niiden tavoitteena on koota yhteen erilaisten yhteisöiden näkemyksiä yhteenkuuluvuudesta.

    Monimuotoiset kokemukset ja henkilökohtaiset puheenvuorot keskiössä

    Tilaisuuden aikana osallistujat jaettiin viiteen pienryhmään, joissa keskustelua johdettiin henkilökohtaisista kokemuksista käsin. Fasilitaattorit ja kirjurit ohjasivat puheenvuoroja, ja keskustelijoita kannustettiin kertomaan avoimesti omista näkemyksistään. Vaikka jokaisella oli oma tarinansa ja näkemyksensä, kaikki painottivat yhteisen kokemuksen tärkeyttä ja toisten kunnioittamista.

    ”Keskustelun päämääränä ei ollut yksimielisyys, vaan erilaiset kokemukset ja näkemykset tuovat dialogiin rikkautta,” totesi yksi osallistujista. ”Tämä lähestymistapa mahdollisti turvallisen tilan jakaa omat ajatukset ja kuunnella muita.”

    Eri sukupolvien ja alueiden väliset kokemukset rikastuttivat keskustelua

    Keskusteluissa nousi esiin sukupolvien ja paikkakuntien väliset erot, mutta nämä nähtiin pikemminkin voimavarana kuin esteenä. Nuorisoseurojen pitkät perinteet ja yhteinen arvopohja toimivat yhdistävänä tekijänä, ja mukana oli sekä nuoria vaikuttajia että kokeneempia seuralaisia. Osallistujat pohtivat, miten nuoret sukupolvet elävät nykyisin yhä globaalimmassa maailmassa, mikä vähentää eroja alueellisten yhteisöjen välillä. Erilaiset tapahtumat ja yhteiset arvot luovat jatkumoa sukupolvesta toiseen.

    ”Yhteisöllisyyttä vahvistavat erityisesti Nuorisoseurojen festivaalit ja tapahtumat, joissa jäsenet pääsevät kokemaan yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoi toinen osallistuja. ”Erilaiset kulttuuri- ja taidetapahtumat tarjoavat kaikille tilaa ja mahdollisuuden tavata, vaikka kaikkia ei yhdistäisikään sama kiinnostuksen kohde.”

    Luottamukselliset keskustelut osana yhteenvedon koostamista

    Jokaisen ryhmän keskustelut kirjattiin ylös anonymiteetti säilyttäen. Näiden muistiinpanojen pohjalta laaditaan valtakunnallinen yhteenveto, joka julkaistaan Kansallisten dialogien verkkosivustolla. Yhteenveto kokoaa yhteen sekä yhteenkuuluvuutta tukevia että haastavia tekijöitä, joita toiminnassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.

    Tilaisuuden lopussa ryhmäkeskustelut käytiin läpi ja osallistujat saivat mahdollisuuden jakaa oivalluksiaan ja oppimiaan asioita muiden kanssa. Vaikka dialogi ei tavoitellut ratkaisuja, nousi monia kehitysideoita ja toimintatapoja esiin.

    Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuus: yhdistäminen ja jakolinjojen ylittäminen

    Dialogi osoitti, että Nuorisoseurat voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana eri taustoista tulevien ihmisten välillä. Sukupolvien, harrastusalojen ja alueiden välisten jakolinjojen ylittäminen vaatii avoimuutta, erilaisuuden arvostamista ja yhteistä keskustelua. Näillä eväillä nuorisoseurat voivat jatkossakin tarjota kaikille turvallisen ja yhteisöllisen tilan, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja kasvaa omana itsenään.

    Alta voit katsoa dialogin livetallenteen.

  • Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

    Uusi kansantanssifestivaali TRADI järjestetään 4.-6.4.2025 Tampereella

    Ensimmäistä kertaa 4.-6.4.2025 järjestettävä kansantanssifestivaali TRADI on sykähdyttävä yhdistelmä kansantanssia ja –musiikkia. Keväinen festivaali tuo Tampereelle kansantanssin uusimmat tuulet ja rohkeimmat teokset, joissa perinteet saavat uuden muodon. Ohjelmassa nähdään uusia tanssiteoksia, jotka ammentavat sisältönsä rikkaasta kansanperinteestä, mutta katsovat myös rohkeasti tulevaisuuteen. 

    TRADI-festivaalilla järjestetään myös yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien Tanssimylly-katselmus, jossa esitellään lajin monimuotoisuutta eri puolilta Suomea. Iltaisin tunnelma nousee kattoon tanssijalkaa vipattavilla iltaklubeilla, joissa folkin rytmit vievät mukanaan. 

    TRADI korvaa aiemmin järjestetyn Tanssimania -tapahtuman ja jatkossa se järjestetään aina parittomina vuosina. Parillisten vuosien kesäkuinen Pispalan Sottiisi ja joka vuotinen Folklandia-risteily tammikuussa jatkavat edelleen Nuorisoseurojen tapahtumaperheessä. 

    Haluatko tarjota tanssiteostasi osaksi TRADI-festivaalin ohjelmaa? 

    Kansantanssifestivaali TRADI haluaa tarjota estradin kansantanssista ja –musiikista inspiraationsa saaneille uusille ja laadukkaille tanssiteoksille. Mikäli näkisit teoksesi sopivan tulevan festivaalin ohjelmistoon, ole rohkeasti yhteydessä täyttämällä tämän linkin kautta avautuva lomake 2.11. mennessä.

    Festivaalin ohjelmaan valittavat teokset päätetään marraskuun aikana ja kiinnostuksensa osoittaneihin otetaan yhteys marraskuun puoleen väliin mennessä. 

    Luvassa on energinen ja elinvoimainen tapahtuma, jossa liike, rytmi ja perinne kohtaavat! 

    Kansantanssifestivaali TRADIn järjestää Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.  

    Lisätietoja 

    Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat 
    puh. 050 526 8957, jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi  

    www.tradi.fi, @sottiisi 

  • Ilmoittautuminen kansantanssin ohjaajakoulutukseen on auki

    Kansantanssin ohjaajakoulutuksen perusopinnot järjestetään jälleen 23.11.2024-28.2.2025. Yhdessä muiden kansantanssijärjestöjen kanssa järjestettävä koulutus antaa kansantanssin harrastajalle valmiudet toimia kansantanssiryhmän ohjaajana seuratoiminnassa tai päiväkotien ja koulujen kerhotoiminnassa.

    Koulutus sisältää kansantanssin tekniikkaa ja ryhmän ohjaamista

    Ohjaajakoulutus perehdyttää suomalaisen kansantanssin tekniikkaan ja sen opettamiseen, suomalaiseen kansanperinteeseen, ryhmän toimintaan ja sen ohjaamiseen sekä harrastustoiminnassa kasvattajana toimimiseen. Koulutuksesta saa myös valmiuksia kansantanssialan ammatilliseen koulutukseen hakeutumiselle.
     
    Koulutus koostuu perusopinnoista (3 op) ja valinnaisista lisäopinnoista. Perusopinnot (kaksi viikonloppua ja verkko-opinnot) suoritetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Yksi opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua, joista vähintään 20 on lähiopetusta. Perusopinnoista valmistutaan kansantanssin ohjaajaksi ja siitä saa todistuksen vain käymällä koulutuksen eri osiot yhtenä kokonaisuutena.

    Perusopintoihin kuuluu kaksi lähijaksoa ja verkko-opintoja

    Perusopintojen kokonaiskesto on 23.11.2024-28.2.2025. Kokonaisuus alkaa 23.-24.11. Lahdessa pidettävällä lähijaksolla. Toinen lähijakso järjestetään 15.-16.2.2025 Klaukkalassa, Nuorisoseurantalo Roinelassa. Lisäksi opiskelijat suorittavat tehtäviä peda.net-kouluverkossa.

    Kouluttajina ensimmäisellä lähijaksolla toimivat Paula Kettu (tanssinopettaja YAMK) ja Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK). Toisella lähijaksolla kouluttajina ovat Susanna Kivinen (tanssinopettaja AMK) ja Maiju Laurila (tanssinopettaja YAMK).

    Kouutuksen hinta on 350 €/hlö ja se sisältää:

    • Opetuksen.
    • Majoituksen ja ruokailut lähijaksoilla.
    • Todistuksen sekä digitaalisen Open Badge -osaamismerkin.

    Ilmoittaudu 3.11. mennessä

    Koulutukseen ilmoittaudutaan tapahtumakalenterin kautta viimeistään 3.11. Koulutukseen osallistuvien suositeltu alaikäraja on 16 vuotta.

    Ilmoittautuminen on sitova. Kurssi toteutetaan, jos ilmoittautuneita on vähintään 10.

    Ilmoittaudu

    Lisätiedot

    Teija Nikkari, tanssin ja tapahtumien suunnittelija
    teija.nikkari@nuorisoseurat.fi, puh. 044 744 3939

    Koulutuksen toteutumista tukee Opintokeskus Kansalaisfoorumi.