Blog

  • Tervetuloa keskustelemaan kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille 25.2.

    Tervetuloa keskustelemaan kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille 25.2.

    Kuinka saavutettavaa ja näkyvillä nuorten taide ja kulttuuri on? Miten kulttuuripalvelut voivat tukea lasten ja nuorten hyvinvointia? Miten varmistamme, että kaikki pääsevät mukaan kulttuurielämään? 

    Näitä kysymyksiä pohditaan Nuori Kulttuuri Talks -keskustelutilaisuudessa tiistaina 25.2. Tampereella Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:ssa. Tapahtumassa Nuorisoseurojen nuoret vaikuttajat ja Nuori Taiteen taiteilijat keskusteluttavat poliitikkoja, asiantuntijoita ja eri alojen nuorten harrastajia kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnin edistämisessä. Tervetuloa paikalle!

    Tapahtuma koostuu kahdesta osasta. Ensin järjestetään suljetut erätaukokeskustelut, joissa asiantuntijat ja päättäjät pohtivat yhdessä nuorten kanssa kulttuuriharrastusten saavutettavuutta ja merkitystä. Keskustelemassa ovat mm. Tampereen kulttuuri-  ja sivityslautakunnasta Heli Lehtelä ja Anne Moilanen, Tampereen rap-akatemiasta Pyry Jaala, opiskelijat Siri Nissinen ja Ayaz Auer, Taidetestaajista Joonas Keskinen sekä Kollektiivi Hiekkalaatikosta Gabriel Castillo Arze, Julia Koskimies ja Vilma Kosola.

    Toisena osana on avoin paneeli, jota kuka tahansa voi tulla seuraamaan. Katsojilla on myös mahdollisuus osallistua keskusteluun ja pohtia, miten kulttuurihyvinvointi voi vähentää syrjäytymistä. Kukin erätaukokeskustelu saa taiteellisen ulostulon ja tapahtumaa voi seurata myös livenä verkossa.

    Tule mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan 

    Aika ja paikka: 

    • 25.2. Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13 (Pellavatehtaankatu 4, 33100 Tampere)
    • Kaikille avoin paneelikeskustelu klo 18:30-20:00, vapaa pääsy!
    • Livestream YouTubessa

    Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n Nuori Kulttuuri, Lasten ja Nuorten Taidekeskuksen säätiö Nuori Taide sekä Tampereen Nuorisopalvelut.

    Lisätiedot: johanna.hurme@nuorisoseurat.fi

  • Nuorisoseurojen kunta- ja aluevaalitavoitteena hyvinvoivat yhteisöt

    Nuorisoseurojen kunta- ja aluevaalitavoitteena hyvinvoivat yhteisöt

    Huhtikuussa valitaan samanaikaisesti kuntien uudet valtuutetut kuntavaaleissa ja hyvinvointialueiden valtuutetut aluevaaleissa. Virallinen äänestyspäivä on sunnuntai 13.4 ja ennakkoäänestää voi 2.–8.4. 

    Nuorisoseurojen kunta- ja aluevaalitavoitteiden teemana on Hyvinvoivat yhteisöt luovat pohjan hyvinvoinnille. Nostamme esiin nuorten hyvinvointia, kulttuurista harrastamista, yhteisöllisuuden hyvinvointivaikutuksia ja kansalaisyhteiskunnan merkitystä. Tavoitteet on työstetty yhdessä Nuorten Vaikuttajien ja nuorten toimikuntien kanssa.

    Nuorisoseurojen kärkitavoitteet kunta- ja aluevaaleissa 2025

    Nuorisoseurojen kunta- ja aluevaalitavoitteet sisältävät 15 eri toimenpide-ehdotusta, jotka lisäävät yhteisöiden hyvinvointia. Näistä on valittu nuorten ehdotusten perusteella kolme kärkitavoitetta.

    Koulujen sähköiset järjestelmät täytyy avata myös harrastuksista kertomisen paikoiksi

    Vuoden 2024 koululaiskyselyn mukaan koululaisilla on paljon kiinnostusta osallistua harrastuksiin, mutta yhtenä esteenä on sopivan harrastusryhmän löytäminen. Harrastaminen tukee lasten ja nuorten terveyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä. Avaamalla koulujen sähköiset järjestelmät harrastuksista kertomisen paikoiksi, yhä useammalla on mahdollisuus löytää itselleen sopivin harrastus.   

    Kunnat järjestävät nuorten kuulemisfoorumeita, joissa nuoret voivat kertoa omista ideoista ja tarpeista suoraan päättäjille sekä nuorisovaltuustolle

    Nuorisoalan viimeisimmän Mitä kuuluu nuorille? -katsauksen mukaan nuoret kokevat selvästi muita useammin olevansa aliedustettuina demokratiassa ja häviäjän roolissa yhteiskunnassa. Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Tarjoamalla nuorille aitoja vaikuttamisen paikkoja, he kiinnittyvät kuntiin ja kokevat olevansa tärkeä osa yhteisöä. Panostamalla nuoriin nyt, he pysyvät ja tulevat takaisin kotipaikkakunnalleen.  

    Yleishyödylliset yhteisöt tulee vapauttaa kiinteistöverosta

    Nuorisoseurantalot ovat monessa kunnassa merkittävä kokoontumis- ja harrastuspaikka eri-ikäisille ja koko kansalaistoimijaverkostolle. Taloille kokoontuu viikoittain yhteen kymmeniätuhansia eri-ikäisiä ja –taustaisia ihmisiä, jotka eivät ehkä muuten kohtaisi arjessa. Yhteisöllisten, ei-kaupallisten tilojen ylläpitäminen ehkäisee yksinäisyyttä, joka on yksi yhteiskuntamme merkittävistä haasteista. 

    Lue lisää

    Nuorisoseurojen kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025

    Vaalitavoitteisiin liittyvät somemateriaalit

  • Nuorisoseuraviikko tulee taas – ota osaa juhlintaan!

    Nuorisoseuraviikko on kaikkien nuorisoseuralaisten yhteinen juhlaviikko, jota vietetään tänä vuonna 17.-23.3.2025. Viikolla juhlistetaan nuorisoseurojen moninaisuutta, järjestetään tapahtumia ja lisätään tietoisuutta toiminnasta.

    Nuorisoseuraviikko huipentuu sunnuntaina 23.3. Nuoriseurapäivän juhlaan, jossa jaetaan valtakunnalliset tunnustukset. Tänä vuonna juhlan järjestää Asemäentien Nuorisoseura, joka palkittiin Vuoden 2024 Nuorisoseuraksi. Juhlassa palkitaan Vuoden 2025 Nuorisoseura, nuorisoseuralainen, nuori nuorisoseuralainen ja vastuullisuusteko. 

    Olit sitten jo pitkän linjan nuorisoseuralainen tai juuri toimintaan mukaan lähtenyt, olet tervetullut juhlistamaan viikkoa!

    Järjestä tapahtuma tai tempaus

    Nuorisoseuraviikko ja Nuorisoseurapäivä ovat täydellisiä tilaisuuksia esitellä toimintaa tapahtumien kautta. Järjestäisikö nuorisoseuranne kenties avoimet ovet seurantalolla, harrastusryhmän kokeilukerran, konsertin, kevättanssit tai alueen yhteiset kakkukahvit?

    Ilmoittamalla tapahtumasi meille viimeistään 12.3., jaamme siitä tietoa Suomen Nuorisoseurojen kanavissa: Ilmoita tapahtuma

    Jaa nuorisoseuralaisuuden iloa somessa

    Nuorisoseuraviikko näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Lähde mukaan iloitsemalla nuorisoseuralaisuudesta, jakamalla muistoja, rikkomalla ennakkoluuloja tai esittelemällä seuranne toimintaa – tapoja on monia!

    Nuorisoseuraviikon materiaalipankista löydät kaikille avoimia valmiita somemateriaaleja, joita voi vapaasti hyödyntää viikon aikana. Materiaaleista löytyy:

    • Valmiita sometekstejä. 
    • Valmiita somekuvia.
    • Somekuvapohjan, johon voi lisätä oman kuvan Canvassa.

    Muista somettaessa hashtagit: #nuorisoseurat #nuorisoseuraviikko #tekemisenriemua. Merkitse myös @nuorisoseurat postauksiin, niin jaamme niitä eteenpäin.

  • J. H. Erkon kirjoituskilpailuun etsitään nuorten tekstejä

    J. H. Erkon kirjoituskilpailuun etsitään nuorten tekstejä

    J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2025 on avoinna – tekstilajina on lyriikka ja kilpailuaikaa maanantaihin 31.3. asti

    Vuonna 1957 perustettu J.H. Erkon kirjoituskilpailu on yksi maamme vanhimmista ja arvostetuimmista kirjoituskilpailuista. Sen tarkoitus on löytää lahjakkaita ja kiinnostavia julkaisemattomia kirjoittajia ja auttaa heitä eteenpäin kirjallisella urallaan. 

    Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1995 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3. klo 16:00 saakka.

    Tarkat osallistumisohjeet löytyvät kilpailun omilta sivuilta.

    Palkinnot jaetaan Helsingin kirjamessuilla

    Vuoden 2025 raadissa toimivat Risto Oikarinen, Virpi Alanen, Jonna Nummela eli Nihkee sekä Kallion lukion opiskelija Senja Ollikainen. Kaikki kilpailutekstit lukee erillinen esiraati, johon kuuluvat Milka Luhtaniemi ja Maaria Ylikangas. 

    J.H. Erkon kirjoituskilpailun ensimmäinen sija palkitaan 1 000 euron, toinen sija 700 euron ja kolmas sija 500 euron palkinnoilla. Palkintosijalle saatetaan valita yksi tai useampi palkittu käsikirjoitus. Palkintojen lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan yhteispalkinnoksi kirjoittajakurssi. Palkinnot jaetaan lokakuussa Helsingin kirjamessuilla.

    Kilpailun järjestävät Nuoren Voiman Liitto, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula sekä Suomen Nuorisoseurat. Palkintoa tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.  

  • Uusi Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki haettavissa

    Uusi Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki haettavissa

    Nuorisoseurojen kautta voi hakea uutta osaamismerkkiä. Osaava pelisuunnittelija -osaamismerkki on suunnattu henkilöille, jotka ovat osallistuneet osallistavan pelisuunnittelun ryhmään, jossa on tuotettu oma peli.

    Osaamismerkki kehitettiin Livohka -hankkeessa, jossa pohjoiskarjalaiset nuorten ryhmät pääsivät suunnittelemaan itse keksimänsä pelin alusta loppuun asti. Ainoa rajaus oli, että pelit eivät voineet olla digitaalisia. Nuoret loivat hankkeen aikana monenlaisia pelejä aina liikunnallisesta pelistä pakohuoneisiin.

    Jokainen Livohkan toiminnassa mukana ollut nuori sai hakea Osaava pelisuunnittelija -merkkiä itselleen. Osaamismerkki näyttää, että sen saaja tuntee pelisuunnittelun prosessin, on osallistunut pelisuunnittelun eri vaiheisiin osana ryhmää, tunnistaa oppimiansa asioita sekä omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan, ja ymmärtää harrastustoiminnan merkityksen osana omaa elämää ja hyvinvointia.

    Osaamismerkki jää osaksi Nuorisoseurojen osaamismerkkikirjastoa, ja on jatkossa kenen tahansa vastaavassa toiminnassa mukana olevien haettavissa ja hyödynnettävissä.

    Osaamismerkistä hyötyä töihin tai kouluun hakiessa

    Osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkiä voi hyödyntää esimerkiksi CV:ssä työpaikkaa hakiessa tai oppilaitosten valintakokeissa. Työelämän tai opintojen ulkopuolella olevalle nuorelle toiminnan opinnollistaminen voi olla erityinen motivaatiotekijä toimintaan osallistumiselle.

    Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa yli 30 merkin kautta. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

    Lue lisää

    Kauhua, aakkosia ja ilkeitä lohikäärmeitä – nuorten suunnittelemat pelit lanseerataan

    Osallistavan pelisuunnittelun mallilla mielekästä tekemistä ja omien taitojen vahvistamista – Nuorisoseurat-verkkolehti

    Pelillistäminen kulttuurisessa nuorisotyössä – Nuorisoseurat-verkkolehti

  • 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    Livohka -hankkeen viimeisimpinä toimintoina ennen hankkeen päättymistä järjestettiin 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelikeskustelu 20.1.2025 Joensuussa. Paneelissa keskustelijat jakoivat konkreettisia vinkkejä ja moninaisia ajatuksia osallisuudesta, ammentaen Nuorisoseurojen osallisuushankkeista saaduista kokemuksista. Paneelissa keskustelijoina olivat:
    Nazia Asif, projektipäällikkö, Nuorten Dynamo -hanke (ESR+), osallistava tapahtumatuotanto
    Tero Sarkkinen, projektityöntekijä, Livohka -hanke (ESR+), osallistava pelisuunnittelu
    Henna Liiri, alueellisen työn johtaja, Nuoret Vaikuttajat -hanke (Erasmus+) ja Osallistavaa vaikuttamista -hanke (AVI)
    Keskustelun vetäjänä toimi Katri Mäkisalo, projektipäällikkö, Livohka -hanke (ESR+).

    Ajatuksia osallistamisen monista puolista

    Keskustelu oli kuplivaa ja monipuolista. Liikkeelle lähdettiin ajatuksesta, että osallistaa voi oikeastaan missä tahansa asiassa tai toiminannassa; tausta-ajatuksena osallisuuden läpileikkaavuus. Osallisuuden teemaan liittyy vahvasti erilaisia rooleja ja valta-asemia, jotka tulisi tiedostaa, jotta toiminta voisi olla aidosti osallistavaa. Osallistaminen vaatii myös vallan siirtämistä. Kuka päättää? Kuka valitsee? Kuka antaa vaihtoehdot? Osallistaminen voi johtaa myös virheisiin, ja välillä niiden on hyvä antaa tapahtua niin sanotusti hallitusti. Virheiden kautta ryhmässä voi tapahtua uudenlaista oppimista ja kehittymistä. Ohjaajan tehtävä on päästää ajoittain irti, ja antaa virheiden tapahtua, mikäli tilanne sen sallii ja toiminnan turvallisuus säilyy.

    Myös ohjaajan ”tietämättömäksi heittäytyminen” voi tietyissä tilanteissa olla oiva osallistamisen keino. Ei anneta aina valmiita vastauksia, vaan luotetaan, että ryhmässä on valtavasti tietoa ja taitoa sekä kykyä selviytyä ja hankkia tietoa myös itse. Vastapainona yhtenä osallistamisen keinona toimii myös erilaiset tehtävät ja oikean tiedon jakaminen, jotka antavat avaimia aktiiviseen toimimiseen. On tärkeää antaa aidosti oikeaa tietoa, taitoja ja ”avaimia” yhteiskunnan rattaistossa ja erilaisissa yhteisöissä toimimiseen. On hupsua odottaa saatikka olettaa nuorilta aktiivista toimintaa, osallistumista tai kannan ottamista esim. päätöksentekoon tai poliittisiin teemoihin, mikäli tietoa, taitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole jaettu avoimesti.

    Toisaalta tehtävänannot voivat myös antaa toivottuja raameja ja rajoja loputtomien mahdollisuuksien maailmaan – joissain tilanteissa rajattomat mahdollisuudet (”voitte tehdä mitä tahansa”) voikin näyttäytyä mahdottomana esteenä luovuudelle ja aloittamiselle. Tapahtuu niin kutsuttu tyhjän paperin kammo, eikä pääse liikkeelle lainkaan.

    Toteutuakseen osallisuus vaatii ympärilleen yleensä turvallisen tilan ja luottamuksen ilmapiirin, jotta osallistuja saisi olla oma itsensä ja uskaltaisi olla luova. Ryhmäprosessien alussa, sekä läpileikkaavasti koko ryhmän toiminnan ajan, ei voi liikaa painottaa tutustumisen ja ryhmäytymisen merkitystä osallisuuden kivijalkana. Yhteisten pelisääntöjen tukena voi toimia esim. turvallisemman tilan periaatteet.

    Osallistamisen kolme K:ta

    Keskustelussa nousi esille myös osallistamisen kolme K:ta:
    1. Kohtaaminen
    Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan vuorovaikutusta. Ohjaajan tehtävä ryhmässä on myös tukea nuorten vuorovaikutustaitoja ja niiden kehittymistä.
    2. Kysyminen
    Osallisuus voi alkaa kysymyksestä: mielipide, ajatukset kokemukset. Liian usein vastaus osallistumattomuuteen on: ”kun kukaan ei ole koskaan kysynyt.”
    3. Kuunteleminen
    Osallisuudessa kuunteleminen ei tarkoita pelkästään kuuntelemista, vaan erityisesti kuulemista. Ja kuulemisen jälkeen ymmärtämistä sekä toimimista.

    Osallistamisen haasteena koettiin yhteisesti se, että se vie yleensä aikaa, ja voi olla prosessina hitaampaa. Ohjaajan onkin tärkeää huomioida tämä ryhmän toimintakokonaisuudessa ja tavoitteissa. On kuitenkin myös hyvä huomioida, että osallistamisessa ja osallisuudessa on eri tasoja ja miljoonia eri menetelmiä. Nuorisoseuroissa yksi kuvaava työkalu hahmottamiseen on osallisuusportaat. Tilanteesta ja ryhmästä riippuen on täysin ok valikoida osallistamisen menetelmiä tai sijoittua osallisuusportaiden eri tasoille.


    Miten ammentaa osallistamisen menetelmiä?

    Paneelissa nostettiin esille myös useita eri menetelmiä, joiden avulla voi osallistaa nuoria ryhmän toimintaan matalalla kynnyksellä. Osallistamisen voi aloittaa helpoista aiheista, esimerkiksi antamalla ryhmän vaikuttaa siihen, mitä harrastusryhmässä syödään välipalaksi. Mielipidettä tai palautetta voi kysyä monilla eri tavoin, kuten asettumalla kuvitteelliselle janalle mielipiteensä mukaisesti, vastaten annettuun väittämään. Nuorten ryhmissä myös peukkupalaute (peukku ylös, alas tai sivulle – tai jotain siltä väliltä, vastaten annettuun väittämään. Voi tehdä myös silmät kiinni, ettei nähdä muiden ajatuksia.) tai yhden sanan palaute ovat helppoja, nopeita ja erittäin matalan kynnyksen tapoja kartoittaa fiiliksiä esimerkiksi nuorilta.

    Tehtävänannoissa voi antaa osallisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi valinnaisella toteutustavalla: kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja muut luovat menetelmät. Näin myös jokaisen oma luovuus ja vahvuudet pääsevät vahvemmin esille ja tekeminen on usein mielekkäämpää. Kaikilla panelisteilla oli myös kokemuksia niin kutsutuista pikaäänestyksistä, jotka koettiin näppäriksi osallistamisen menetelmiksi. Mikäli ryhmällä on käytössä esim. WhatsApp-ryhmä tai muu vastaava alusta viestimiseen, voi sen kautta esittää kysymyksiä tai vaihtoehtoja, joihin ryhmäläiset voivat vaihtoehtoa klikkaamalla tai peukulla reagoimalla osallistua. Panelisteilla oli myös kokemuksia ryhmissä erilaisista prosessipäiväkirjoista, joita he hyödynsivät osallisuuden edistämisen tukena ja ryhmäläisten osaamisen tunnistamisessa.

    Ihan ite tehty

    Paneelikeskustelussa jaettiin yhteisesti ajatus siitä, että osallisuuteen voidaan kasvaa, ja osallisuuteen tulisi kasvattaa kotona, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Osallisuus on yhteistyötä, eikä se synny yksistään. Osallisuus aktivoi ja kiinnittää yhteisöön ja yhteiskuntaan. On erittäin merkityksellistä tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön. Osallisuuden kautta yksilö tunnistaa omat tehtävänsä yhteisessä kokonaisuudessa, mikä puolestaan sitouttaa toimintaan ja yhteisen hyvän tavoitteluun. Osallistaminen on vastuun antamista ja jakamista. Nuorten kanssa työskennellessä on hiuksenhienoa tunnistaa, missä vastuuttamisen rajat kulkevat. Yksilöllinen tukeminen ja kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää ohjaajan näkökulmasta.

    Livohka-hankkeen sloganina toimi ”ihan ite tehty”, millä haluttiin korostaa nuorten osallisuutta pelisuunnitteluprosesseissa kauttaaltaan. Tavoitteena oli, että pelit olisivat maksimaalisesti nuorten itsensä näköisiä, suunnittelemia ja toteuttamia. Näin päästiin lopputuloksiin, joissa nuorten tuottamat pelit olivat jokainen uniikkeja taideteoksia, joissa nuorten ääni, kokemukset, luovuus ja taidot pääsivät esille.

    Osallisuus heijastelee ympäristöön. Hyvä ruokkii hyvää – osallisuus ruokkii osallisuutta.

    Tekstin koonnut paneelikeskustelun pohjalta Katri Mäkisalo

  • Tukea haettavissa pohjoiskarjalaiseen nuorisoseuratoimintaan 15.3. mennessä

    Tukea haettavissa pohjoiskarjalaiseen nuorisoseuratoimintaan 15.3. mennessä

    Pohjois-Karjalan Nuorisotyön Tuki -säätiön vuosittainen avustushaku on taas auki 15.3.2025 saakka. Säätiö avustaa maakunnassa toimivia nuorisoseuroja pienillä toiminta-avustuksilla (100-500 euroa). Myönnettävistä avustuksista päättää säätiön vuosikokous. Edellisen vuoden avustukset tulee olla tilitettynä ennen uuden avustuksen hakemista.

    Säätiön kotisivut uudistuvat ja löytyvät täältä >>

    Lisätietoja:
    säätiön asiamies Henna Liiri p. 044 207 3072

  • Ramppikuumeen raati julkaistu 

    Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät, Ramppikuume, järjestetään 25.–27.4.2025 Mikkelissä, ja tapahtuman katselmukseen valitut esitykset saavat tänä vuonna palautetta arvostetulta ja asiantuntevalta raadilta. Raatiin on valittu kolme teatterialan huippuammattilaista, jotka tuovat mukanaan pedagogista osaamista, kokemusta ja teatterin tekemisen paloa. 

    Joonas Kääriäinen 

    Näyttelijä Joonas Kääriäinen on monille tuttu erityisesti Putous-ohjelmasta. Mikkelistä kotoisin oleva Kääriäinen on esiintynyt useissa TV-tuotannoissa ja kaupunginteattereiden lavoilla, ja hän tuo Ramppikuumeeseen näyttämökokemusta ja paikallista tunnesidettä. 

    Sanna Saarela 

    Teatteripedagogi ja ohjaaja Sanna Saarela toimii myös Suomen Harrastajateatteriliiton toiminnanjohtajana. Saarelan osaaminen yhdistää pedagogiikan ja teatteritaiteen, ja hänen työnsä heijastuu laajasti suomalaisella teatterikentällä. 

    Esko Korpelainen 

    Teatteripedagogi Esko Korpelainen työskentelee Suomen Nuoriso-opistossa kasvatus- ja ohjausalan opettajana. Korpelainen on esittävän taiteen monitoimimies, jolla on vankka kokemus yhteisöllisestä teatterista ja taidekasvatuksesta. 

    Ramppikuume tarjoaa nuorille teatterintekijöille ainutlaatuisen tilaisuuden saada asiantuntevaa ja kannustavaa palautetta omasta ilmaisustaan. Katselmukseen haku on avoinna 15.2.2025 asti. 

  • Ohjaaja – tervetuloa vertaistuen pariin!

    Ohjaaja – tervetuloa vertaistuen pariin!

    Nuorisoseuroilla työskentelee ympäri maan satoja harrastusohjaajia mitä moninaisimpien lajien parissa. Joskus ohjaaminen ja ohjaajan työ herättävät ajatuksia, joiden ääreen olisi syytä pysähtyä.

    Helmikuussa järjestämme kaikille nuorisoseurojen ohjaajille avoimen Ohjaajainhuoneen eli virtuaalisen vertaisiltapäivän 11.2. klo 17-18.30. Teams-tapaamisena järjestettävä Ohjaajainhuone on vertaistuellinen hetki pohtia eteen tulleita haasteita ja esittää kysymyksiä toisille samassa tilanteessa oleville. Tilaisuus sisältää ohjattua keskustelua, jota käydään yhdessä suullisesti ja kirjoittamalla.

    Ilmoittaudu mukaan viimeistään sunnuntaina 9.2. painamalla tästä. 

    Lähetämme Teams-linkin kaikille tapahtumaan ilmoittautuneille maanantaina 10.2. Lisäksi voit ilmoittautumislomakkeella kertoa aiheita, kysymyksiä ja esimerkkejä, joita haluaisit käsiteltävän tapaamisessa. Tapahtuman sisältö rakennetaan osallistujien ennakkokysymysten ja tapausesimerkkien pohjalta.

    Jos mielessäsi on aihe, esimerkki tai kysymys, jonka käsittelyä kaipaat, mutta et pääse paikalle tilaisuuteen, jätä sähköpostiosoitteesi ja aiheesi ilmoittautumislomakkeelle. Tapaamisessa käsiteltyjen aiheiden koonti lähetetään jälkikäteen kaikille sähköpostiosoitteensa antaneille. Koonnissa kaikista aiheista, kysymyksistä ja tapausesimerkeistä kerrotaan yleisellä tasolla, jolloin yksittäinen tapaus, nuorisoseura tai ohjaaja ei ole tunnistettavissa.

    Keskustelua ohjaa pedagogi, teatteriohjaaja ja Luovasti liikkuen -hankkeen projektipäällikkö Marja Pylkäs Jyväskylästä.

    Lämpimästi tervetuloa jakamaan ja oppimaan toisilta!

    Kysymyksissä otathan yhteyttä:
    Marja Pylkäs
    marja.pylkas@nuorisoseurat.fi, puh. 044 023 4401

  • Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Haku Ramppikuumeen nuorisoteatterikatselmukseen on auki

    Ramppikuume on valtakunnallinen nuorisoteatteritapahtuma 13-20-vuotiaille nuorille, joka koostuu esityskatselmuksesta sekä koulutuspajoista. Tänä vuonna Mikkelissa 25.-27.4. järjestettävä tapahtuma tarjoaa nuorille ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä, nähdä nuorisoteatteriryhmien esityksiä ympäri Suomen sekä kouluttautua alan ammattilaisten ohjauksessa.

    Haku Ramppikuumeen esityskatselmukseen on avattu ja mukaan voi hakea 15.2. asti. Katselmukseen voivat hakea kaikki 13-20-vuotiaiden teatteriryhmät omalla esityksellään. Mukaan valituista ryhmistä yksi voittaa Ramppikuume-kiertopalkinnon ja 1000 euron stipendin.

    Haku tapahtuu lomakkeen kautta, johon liitetään video esityksestä. Esityksen keston tulee olla maksimissaan 60 minuuttia. Hakuvaiheessa esitys voi olla vielä keskeneräinen ja kesto pidempi kuin lopullisessa esityksessä. 

    Nuorista koostuva RamppiRaati käy kaikki esitykset läpi, antaa niistä kirjallista palautetta ja ehdottaa katselmukseen otettavia esityksiä Ramppikuumeen toimikunnalle. Toimikunta päättää lopulliset esitykset, jotka esitetään Ramppikuumeessa.

    Katselmusta seuraa kolmesta teatterin ammattilaisesta koostuva katselmusraati, joka antaa jokaiselle ryhmälle kirjallisen palautteen ja päättää kiertopalkinnon saajan.

    Lisätiedot

    Pasi Saarinen, tapahtumien ja Nuori Kulttuurin johtaja
    Suomen Nuorisoseurat 
    puh. 050 408 0366, pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
    ramppikuume.net

    Tapahtuman järjestävät Suomen Nuorisoseurat yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto Paukkulan, Mikkelin kaupungin ja Suomen Harrastajateatteriliiton kanssa.