Kategoria: Nuorisotyö

  • 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    Livohka -hankkeen viimeisimpinä toimintoina ennen hankkeen päättymistä järjestettiin 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelikeskustelu 20.1.2025 Joensuussa. Paneelissa keskustelijat jakoivat konkreettisia vinkkejä ja moninaisia ajatuksia osallisuudesta, ammentaen Nuorisoseurojen osallisuushankkeista saaduista kokemuksista. Paneelissa keskustelijoina olivat:
    Nazia Asif, projektipäällikkö, Nuorten Dynamo -hanke (ESR+), osallistava tapahtumatuotanto
    Tero Sarkkinen, projektityöntekijä, Livohka -hanke (ESR+), osallistava pelisuunnittelu
    Henna Liiri, alueellisen työn johtaja, Nuoret Vaikuttajat -hanke (Erasmus+) ja Osallistavaa vaikuttamista -hanke (AVI)
    Keskustelun vetäjänä toimi Katri Mäkisalo, projektipäällikkö, Livohka -hanke (ESR+).

    Ajatuksia osallistamisen monista puolista

    Keskustelu oli kuplivaa ja monipuolista. Liikkeelle lähdettiin ajatuksesta, että osallistaa voi oikeastaan missä tahansa asiassa tai toiminannassa; tausta-ajatuksena osallisuuden läpileikkaavuus. Osallisuuden teemaan liittyy vahvasti erilaisia rooleja ja valta-asemia, jotka tulisi tiedostaa, jotta toiminta voisi olla aidosti osallistavaa. Osallistaminen vaatii myös vallan siirtämistä. Kuka päättää? Kuka valitsee? Kuka antaa vaihtoehdot? Osallistaminen voi johtaa myös virheisiin, ja välillä niiden on hyvä antaa tapahtua niin sanotusti hallitusti. Virheiden kautta ryhmässä voi tapahtua uudenlaista oppimista ja kehittymistä. Ohjaajan tehtävä on päästää ajoittain irti, ja antaa virheiden tapahtua, mikäli tilanne sen sallii ja toiminnan turvallisuus säilyy.

    Myös ohjaajan ”tietämättömäksi heittäytyminen” voi tietyissä tilanteissa olla oiva osallistamisen keino. Ei anneta aina valmiita vastauksia, vaan luotetaan, että ryhmässä on valtavasti tietoa ja taitoa sekä kykyä selviytyä ja hankkia tietoa myös itse. Vastapainona yhtenä osallistamisen keinona toimii myös erilaiset tehtävät ja oikean tiedon jakaminen, jotka antavat avaimia aktiiviseen toimimiseen. On tärkeää antaa aidosti oikeaa tietoa, taitoja ja ”avaimia” yhteiskunnan rattaistossa ja erilaisissa yhteisöissä toimimiseen. On hupsua odottaa saatikka olettaa nuorilta aktiivista toimintaa, osallistumista tai kannan ottamista esim. päätöksentekoon tai poliittisiin teemoihin, mikäli tietoa, taitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole jaettu avoimesti.

    Toisaalta tehtävänannot voivat myös antaa toivottuja raameja ja rajoja loputtomien mahdollisuuksien maailmaan – joissain tilanteissa rajattomat mahdollisuudet (”voitte tehdä mitä tahansa”) voikin näyttäytyä mahdottomana esteenä luovuudelle ja aloittamiselle. Tapahtuu niin kutsuttu tyhjän paperin kammo, eikä pääse liikkeelle lainkaan.

    Toteutuakseen osallisuus vaatii ympärilleen yleensä turvallisen tilan ja luottamuksen ilmapiirin, jotta osallistuja saisi olla oma itsensä ja uskaltaisi olla luova. Ryhmäprosessien alussa, sekä läpileikkaavasti koko ryhmän toiminnan ajan, ei voi liikaa painottaa tutustumisen ja ryhmäytymisen merkitystä osallisuuden kivijalkana. Yhteisten pelisääntöjen tukena voi toimia esim. turvallisemman tilan periaatteet.

    Osallistamisen kolme K:ta

    Keskustelussa nousi esille myös osallistamisen kolme K:ta:
    1. Kohtaaminen
    Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan vuorovaikutusta. Ohjaajan tehtävä ryhmässä on myös tukea nuorten vuorovaikutustaitoja ja niiden kehittymistä.
    2. Kysyminen
    Osallisuus voi alkaa kysymyksestä: mielipide, ajatukset kokemukset. Liian usein vastaus osallistumattomuuteen on: ”kun kukaan ei ole koskaan kysynyt.”
    3. Kuunteleminen
    Osallisuudessa kuunteleminen ei tarkoita pelkästään kuuntelemista, vaan erityisesti kuulemista. Ja kuulemisen jälkeen ymmärtämistä sekä toimimista.

    Osallistamisen haasteena koettiin yhteisesti se, että se vie yleensä aikaa, ja voi olla prosessina hitaampaa. Ohjaajan onkin tärkeää huomioida tämä ryhmän toimintakokonaisuudessa ja tavoitteissa. On kuitenkin myös hyvä huomioida, että osallistamisessa ja osallisuudessa on eri tasoja ja miljoonia eri menetelmiä. Nuorisoseuroissa yksi kuvaava työkalu hahmottamiseen on osallisuusportaat. Tilanteesta ja ryhmästä riippuen on täysin ok valikoida osallistamisen menetelmiä tai sijoittua osallisuusportaiden eri tasoille.


    Miten ammentaa osallistamisen menetelmiä?

    Paneelissa nostettiin esille myös useita eri menetelmiä, joiden avulla voi osallistaa nuoria ryhmän toimintaan matalalla kynnyksellä. Osallistamisen voi aloittaa helpoista aiheista, esimerkiksi antamalla ryhmän vaikuttaa siihen, mitä harrastusryhmässä syödään välipalaksi. Mielipidettä tai palautetta voi kysyä monilla eri tavoin, kuten asettumalla kuvitteelliselle janalle mielipiteensä mukaisesti, vastaten annettuun väittämään. Nuorten ryhmissä myös peukkupalaute (peukku ylös, alas tai sivulle – tai jotain siltä väliltä, vastaten annettuun väittämään. Voi tehdä myös silmät kiinni, ettei nähdä muiden ajatuksia.) tai yhden sanan palaute ovat helppoja, nopeita ja erittäin matalan kynnyksen tapoja kartoittaa fiiliksiä esimerkiksi nuorilta.

    Tehtävänannoissa voi antaa osallisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi valinnaisella toteutustavalla: kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja muut luovat menetelmät. Näin myös jokaisen oma luovuus ja vahvuudet pääsevät vahvemmin esille ja tekeminen on usein mielekkäämpää. Kaikilla panelisteilla oli myös kokemuksia niin kutsutuista pikaäänestyksistä, jotka koettiin näppäriksi osallistamisen menetelmiksi. Mikäli ryhmällä on käytössä esim. WhatsApp-ryhmä tai muu vastaava alusta viestimiseen, voi sen kautta esittää kysymyksiä tai vaihtoehtoja, joihin ryhmäläiset voivat vaihtoehtoa klikkaamalla tai peukulla reagoimalla osallistua. Panelisteilla oli myös kokemuksia ryhmissä erilaisista prosessipäiväkirjoista, joita he hyödynsivät osallisuuden edistämisen tukena ja ryhmäläisten osaamisen tunnistamisessa.

    Ihan ite tehty

    Paneelikeskustelussa jaettiin yhteisesti ajatus siitä, että osallisuuteen voidaan kasvaa, ja osallisuuteen tulisi kasvattaa kotona, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Osallisuus on yhteistyötä, eikä se synny yksistään. Osallisuus aktivoi ja kiinnittää yhteisöön ja yhteiskuntaan. On erittäin merkityksellistä tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön. Osallisuuden kautta yksilö tunnistaa omat tehtävänsä yhteisessä kokonaisuudessa, mikä puolestaan sitouttaa toimintaan ja yhteisen hyvän tavoitteluun. Osallistaminen on vastuun antamista ja jakamista. Nuorten kanssa työskennellessä on hiuksenhienoa tunnistaa, missä vastuuttamisen rajat kulkevat. Yksilöllinen tukeminen ja kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää ohjaajan näkökulmasta.

    Livohka-hankkeen sloganina toimi ”ihan ite tehty”, millä haluttiin korostaa nuorten osallisuutta pelisuunnitteluprosesseissa kauttaaltaan. Tavoitteena oli, että pelit olisivat maksimaalisesti nuorten itsensä näköisiä, suunnittelemia ja toteuttamia. Näin päästiin lopputuloksiin, joissa nuorten tuottamat pelit olivat jokainen uniikkeja taideteoksia, joissa nuorten ääni, kokemukset, luovuus ja taidot pääsivät esille.

    Osallisuus heijastelee ympäristöön. Hyvä ruokkii hyvää – osallisuus ruokkii osallisuutta.

    Tekstin koonnut paneelikeskustelun pohjalta Katri Mäkisalo

  • Livohkan tähtihetkiä  

    Livohkan tähtihetkiä  

    Vuosi 2024 on ollut Livohka-hankkeessa vauhdikas, kiireinen ja kiva – täyttä toimintaa! Vuoden kohokohtia ovat ehdottomasti olleet kaikki hankkeen aikana syntyneet pelit. Pakohuonepelit ovat olleet suosittuja, mutta mukaan on mahtunut myös lautapelejä ja aivan uudenlainen pallopeli. Pelien kautta nuoret ovat päässeet luomaan omalle kotipaikkakunnalle uutta, omannäköistä toimintaa. Monella nuorella on ollut vahva toive ja halu luoda jotain sellaista toimintaa, mikä palvelisi myös muuta lähiympäristön yhteisöä. Nuorten luomien pelien jääminen olemaan, elämään ja käyttöön on ollut ilo. Paikkakunnilta on löytynyt yhteistyökumppaneita, jotka ovat ottaneet avosylin hoteisiinsa nuorten luomat pelit, ja iloinneet mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä nuorten kanssa ja saada olla tukemassa nuorten aikaansaannoksien näkyväksi tekemistä.  

    “Tämä upea kokemus Livohkassa auttoi minua kehittämään  
    mielikuvitustani ja projektinhallintataitojani sekä saamaan  
    uusia kavereita!” 

    Tärkeänä onnistumisena voidaan pitää turvallista ilmapiiriä toimintaryhmissä ja Livohkan kaikessa toiminnassa. Turvallisemman tilan periaatteet ovat olleet käytössä kaikessa ryhmätoiminnassa läpi hankkeen, ja ne ovatkin toimineet ryhmätoiminnan ja tapahtumien pelisääntöinä ja kivijalkana. Eräs Livohkan nuori kertoi, että hän on tuntenut uskaltavansa olla oma itsensä ensimmäistä kertaa, vaikka ryhmän jäsenet ovat olleet nuorelle alkuun vieraita. Palautteissa on mainittu myös toiminnan kautta saadut uudet kaverit.  

    “On ihanaa, että tämä on oikeasti meidän oma peli.”   

    Toiminnan keskiössä on osallisuus. Nuoret ovat päässeet luomaan oman näköistään ja omista ideoistaan kumpuavaa kokonaisuutta. Ohjaajat ovat toimineet lähtökohtaisesti kannustajina, innostajina ja mahdollistajina. Yksilöohjausten sekä muiden yhteisten keskustelujen kautta on löydetty ja sanoitettu jokaisen vahvuuksia ja osaamista. Osallistava työote puolestaan on mahdollistanut vahvuuksien vahvistamisen, mutta myös uuden oppimisen. Tärkeänä tekijänä toiminnan onnistumisen kannalta ovat olleet myös mentorit, jotka ovat toimineet vertaisina ja tukijoina toimintaryhmien nuorille. Nuoret ovat jopa odottaneet mentoreiden vierailuja, ja he ovat olleet merkittävässä asemassa ideoinnin ja sparrauksen näkökulmista. 

    Hankkeen kohokohtana voidaan pitää myös silminnähtävää ja käsinkosketeltavaa nuorten vahvistumista, kehittymistä ja kasvua. Esimerkiksi eräs nuori sanoitti, kuinka Livohkan peliryhmätoiminta on ensimmäinen harrastus, joka tuntuu aidosti omalta. Tämäkin kommentti on vahvistanut kokemusta siitä, että pelitoiminta sopii jokaiselle. Se voi sisältää niin monipuolisesti erilaista tekemistä, ja jokainen voi pelata omilla vahvuuksilla. 

  • Knoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi 2025 – ilmoittautuminen on auki!

    Knoppi-ohjaajakoulutus Itä-Suomi 2025 – ilmoittautuminen on auki!

    KNOPPI-OHJAAJAKOULUTUS

    Knoppi-koulutus on perusohjaajakoulutus nuorille ohjaajiksi aikoville tai jo ohjaajina toimiville. Koulutus antaa valmiuden lasten ja nuorten harrastustoiminnan järjestämiseen ja ohjaajana toimimiseen. Koulutus keskittyy perustietoihin ja taitoihin sekä tarjoaa eväitä ohjaajaharjoitteluun sekä lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle.

    Koulutus koostuu neljästä osiosta:
    *Ohjaajana toimiminen
    *Ohjaaja kasvattajana
    *Ohjaajana nuorisoseurassa tai muussa yhdistyksessä
    *Ohjaajana kehittyminen

    Lisäksi koulutukseen kuuluu ohjausharjoittelu omassa paikallisyhdistyksessä. Vaikka koulutus on Nuorisoseurajärjestön järjestämä, koulutuksen sisällöt sopivat myös muissa yhdistyksissä toimiville nuorille.

    Koulutuksen laajuus vastaa 6 osaamispistettä, 5 opintopistettä.
    Koulutus on tarkoitettu yli 13-vuotiaille.

    Koulutus koostuu kolmesta jaksosta
    Jakso I Joensuu 1.-2.2.
    Jakso II Kuopio 12.-13.4.
    valtakunnallinen jakso III 6.-8.6. Mikkeli

    Osallistumismaksu 120 € (sis. opetuksen ja ruokailut), nuorisoseuran jäseneltä 100 €.
    Kolmannen jakson osallistumismaksu selviää myöhemmin (arvio maksimissaan noin 50 €, nuorisoseuran jäseneltä 40 €).
    Ilmoittautuminen su 19.1. mennessä Nuorisoseurojen tapahtumakalenterin kautta.

    Lisätietoja koulutuksesta antaa koordinaattori Katri Mäkisalo, katri.makisalo@nuorisoseurat.fi / p. 050 439 8833
    Lisätietoja koulutuksesta saat Nuorisoseurojen verkkosivuilta.

    Koulutuksen järjestävät Suomen Nuorisoseurat (Itä-Suomi) ja Opintokeskus Kansalaisfoorumi.

  • GameOn -hankkeen koontia syksyltä 2024

    GameOn -hankkeen koontia syksyltä 2024

    GAME ON – VOIMAVAROJA TYÖELÄMÄÄN JA YHTEISKUNTAAN KIINNITTYMISEEN
    Etelä-Savon ELY-keskus (ESR+)
    Hankekausi 1.5.2024-30.6.2026.

    GameON -hankkeen päätavoitteena on vahvistaa pohjoissavolaisten työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien digitaalisia taitoja, sosiaalisia kykyjä ja auttaa heitä löytämään uusia urapolkuja. Hankkeessa yhdistyvät pelaamisen ilo ja hyödyllinen oppiminen, mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja tehokkaan oppimisympäristön. Hanke tarjoaa osallistujille monipuolisen ja kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen, jossa yhdistyvät ryhmätoiminnot, yksilöohjaus ja työelämälähtöiset projektit. Osallistujat saavat mahdollisuuden kehittää osaamistaan sekä digitaalisissa taidoissa että sosiaalisissa vuorovaikutustaidoissa, mikä on olennainen osa nykypäivän työelämää. Nuorisoseurojen vastuulla hankkeessa on erityisesti yksilönohjaus ja osittain ryhmätoiminta.

    Nuorisoseurojen kanssa hankkeessa ovat mukana osatoteuttajina Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Savon Diginatiivit ry. Hankkeen päätoteuttajana toimii Savonia AMK.

    Vuoden 2024 aikana hankkeessa on mm.

    • Tutustuttu Myrskyn Sankarit -roolipeliin

    • Käyty Kuopion pakohuoneissa

    • Tutustuttu striimauskulttuuriin striimausguru Sami ”Myst1s” Partasen opastuksella

    • Käyty tutustumassa Game Over -pelihuoneeseen

    • Oltu järjestämässä Peliviikkoa Kulttuuriareena 44:n tiloissa 4.-8.11.2024. Peliviikkona hankkeen ryhmiä kävi osallistamassa roolipelien maailmaan Seikkailun Mestarit -hankkeen (Leader) projektityöntekijä Otto Keramaa.

    • Järjestetty yksilövalmennuksia, joissa erityisesti keskitytty osallistujien opiskelupaikkojen kartoittamiseen, CV:n ja portfolioiden luomiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen.

    • Aloitettu suunnittelemaan digitaalista yksilövalmennusmallia.

    Lisätiedot: Emmi Saikkonen, 050 411 3810, emmi.saikkonen@nuorisoseurat.fi

  • Livohka lanseeraa joulukuussa neljä uutta peliä

    Livohka lanseeraa joulukuussa neljä uutta peliä

    Livohka-hanke (ESR+) lanseeraa joulukuussa neljä uutta nuorten suunnittelemaa ja toteuttamaa peliä. Lanseeraustilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus päästä tutustumaan nuorten aikaansaannoksiin ja kokeilemaan nuorten tuottamia uusia pelejä.
    Tervetuloa!

    Aakkoset ruudussa -pelin lanseeraustilaisuus 
    to 5.12.2024 klo 15
    Liperi Honkalammen nuorten peli on liikunnallinen ja hoksottimia herättävä uudenlainen pallopeli.
    Paikka: Honkalampi-keskuksen U-talon liikuntasali (Ylämyllyntie 94, Liperi)

    Savukylä -lautapelin lanseeraustilaisuus
    to 12.12.2024 klo 17.30
    Liperin Ylämyllyn nuorten suunnittelema ja toteuttama lautapeli perustuu yhteistyöhön.
    Paikka: Ylämyllyn Nuorisotila (koulun Patteriston yksikössä Laavupolku 2, Ylämylly/Liperi)

    Pyhän Sepon orpokoti -pakohuonepelin lanseeraustilaisuus
    ma 16.12.2024 klo 17
    Nurmeksen peliryhmän suunnitelema ja toteuttama peli on kahteen huoneeseen jakautuva, kauhuteemainen (K12) pakohuonepeli.
    Paikka: Hyvärilän nuorisokeskuksen navetan vintti.

    Matka Livohkaan -lautapelin lanseeraus
    Livohka-hankkeen nuoren harjoittelijan valmistama lautapeli toimii työkaluna osallistavaan pelisuunnitteluun. Pelin kautta aukeaa pelisuunnitteluprosessin kaari, mitenkäs muutenkaan kuin pelaamalla. Peli valmistuu joulukuun 2024 aikana ja jaetaan hankkeen kotisivuille käytettäväksi.

  • Koveron nuorisoseurantalolla vietettiin vauhdikas pikkujouluilta nuorten kanssa

    Koveron nuorisoseurantalolla vietettiin vauhdikas pikkujouluilta nuorten kanssa

    Nuoret olivat itse suunnitelleet Nuorten Pikkujoulut -tapahtuman osana Osallistavaa vaikuttamista -hankkeen toimintoja. Nuorten tapahtumasuunnitteluryhmä suunnitteli tilaisuuden sisällöt ja ohjelmat hanketyöntekijän kannustamana, tukemana ja mahdollistamana. Tapahtuman aloitti stand up koomikko Tuukka Holopainen. Nuoret kuuntelivat keskittyneinä Tuukan esitystä ja olivat myös luontevasti vuorovaikutuksessa esityksessä. Tuukka opiskelee luokanopettajaksi, ja hän oli valinnut juttuja omasta elämästä, jotka kiinnostivat nuoria ja olivat hauskoja. Show oli mainio aloitus yhteiselle toiminnalle.

    Seuraavaksi jakauduttiin tiimeihin ja aloitettiin varsinaiset juhlavalmistelut: tortilloiden kokkaus, valaistuksen ja soundin laittaminen, joulukuusen koristelu ja kasvomaalauspisteen valmistelu. Tapahtumassa kävi vieraana Koveron Nuorisoseurasta Caroline Kamppila. Hän kertoi hieman nuorisoseurantalosta, seuran toiminnasta ja ajankohtaisesta kuntalaisaloitteesta ja adressista Tuupovaaran palveluiden säilymiseksi. Adressiin tuli paljon uusia nimiä. Keskustelimme nuorten kanssa palveluiden ja aktiviteettien tärkeydestä maaseudulla sekä nuorisoseurantalon aktivoimisesta myös nuorten toimesta, mahdollisuuksista järjestää tapahtumia omalle kylälle – sellaisia tapahtumia, jotka ovat heille merkityksellisiä.

    Yhteinen ruokailuhetki oli mukava, ja tortillat maistuivat. Ruokailun jälkeen päästiin leikkimielisten kilpailuiden pariin. Ensin kisattiin Koveron notkeimmista limboajista. Toisena kisana oli musiikkivisa, jossa arvuuteltiin biisien lyriikoita teemalla: miten kappale jatkuu?. Kolmantena kilpailuna järjestettiin mölkkypalikoita numerojärjestykseen 1-12 sokkona toisten tiimiläisten suullisten ohjeiden avulla. Kilpailuissa yhteishenki nousi ja tunnelma oli katossa. Kisailun jälkeen jokainen sai tehdä oman jäätelöannoksen, joka koristeltiin strösseleillä, kermavaahdolla ja kastikkeilla. Jäätelöannokset olivat hitti!

    Tapahtumassa oli myös sirkusvälineitä, joita sai kokeilla vapaasti. Huivipoit liehuivat näyttävästi UV-valoissa. Paikalla oli myös sirkusharrastajia, joten taitavia poi-tansseja oli hauska tehdä, katsoa ja oppia.

    Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Joensuun vaarojen alueen nuorisotyön ja nuoriso-ohjaajien kanssa. Ilta oli onnistunut! Tapahtumaan osallistui 20 nuorta. Tuupovaaran koulun ja Heinävaaran koulun nuoret tapasivat toisiaan. Lisäksi 6.-luokkalaiset saivat olla myös ensimmäistä kertaa mukana isompien tapahtumassa, ja osallistujissa olikin sekä ala- että yläkoululaisia. Tapahtumaan oli järjestetty kyyditys Heinävaarasta, mikä mahdollisti monen nuoren osallistumisen. 

  • Mitä kuuluu Livohkan peleille? 

    Mitä kuuluu Livohkan peleille? 

    Livohkan nuoret eivät vain ideoi ja tee pelejä, vaan he ovat luomassa kotipaikkakunnalleen uutta toimintaa ja elävöittämässä omaa yhteisöään. Kevään aikana Livohkassa syntyi kolme hienoa ja keskenään hyvin erilaista pakohuonepeliä: Perintöjahti – Inheritance hunt, Hurtan pakohuone ja Pako reksin kansliasta.  

    Yhteistyö eri tahojen kanssa on tärkeää pelien juurrutuksen ja jatkoelämän näkökulmasta. Yhteistyön merkitys on korostunut erityisesti niiden tahojen kanssa, jotka ovat ottaneet pelit avosylin vastaan ja olleet halukkaita jakamaan pelien ilosanomaa. 

    Kiteellä sijaitsevalle Puhoksen Perinnenavetalle syntynyt Perintöjahti – Inhertance hunt -pakohuone kätkee sisälleen salaisuuksia ja muistoja, jotka edesmennyt Veikko Nurmi jätti vanhuudenkotiinsa lapsenlapsensa menettämisen jälkeen. Pelaajilta vaaditaan kokeilunhalua ja vikkelyyttä yksinäisen vanhuksen perinnöksi jättämää omaisuutta jahdatessa aikarajaa vastaan. 

    ”Perintöjahti-peli sopii Puhoksen perinnenavetan ympäristöön täydellisesti ja pelin kehittämistä on ollut mahtava seurata. Nyt kun meillä on valmis peli käytettävissä ja ensimmäiset ryhmät käyneet pelaamassa, voidaan todeta, että peli on todella onnistunut”, iloitsee Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistys ry:n tapahtumatuottaja Anne Venjärvi

    Pelin ensimmäinen peluutus tapahtui lokakuun lopussa. Livohkan tiimi yhdessä pelintekoon osallistuneen nuoren kanssa perehdyttivät yhdistyskumppanit pelin saloihin. 

    ”Pelaajien tekemistä on hauska ja jännittävä seurata, ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Peli on koettu riittävän haastavaksi ja kekseliääksi”, Venjärvi jatkaa. 

    Keski-Karjalan Perinnekoneyhdistyksen tarjoamien tilojen ja muun avun lisäksi Puhoksen kehittämisyhdistys ry lähti mukaan pelin juurrutukseen erityisesti alueen elävöittämisen näkökulmasta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Kaisu Leinonen lähti innolla mukaan yhteistyöhön. 

    ”Ihan mahtavaa, että olemme saaneet olla tässä mukana ja on hauska nähdä miten pelin hyödyntäminen esimerkiksi matkailullisesti vielä kehittyy.” 

    Lieksalaisten nuorten Hurtan pakohuone tuo mielenkiintoisella tavalla Lieksan palon ja pahamaineisen veronkerääjä Simo Hurtan takaisin konkreettisesti osaksi Lieksaa. Pelin kehitys on jatkunut vielä lanseerauksen jälkeen, sillä nuoret ideoivat peliin kunnianhimoisia pulmia, joita haluttiin hioa peliryhmän päättymisestä huolimatta. Pelin sijoituspaikkana toimii Valpas – Nuorten työpaja. 

    Mentoreiden luoma rehtori Jari Ojapellon kansliaan sijoittuva peli on niin kutsuttu matkalaukkuversio pakohuoneesta. Peli kulkee laatikkoon pakattuna mukana eri tilaisuuksissa, ja sitä on jo peluutettu Livohka-hankkeen esittelykäynneillä ja peliryhmissä sekä Nuorten vaikuttajapolut -hankkeen järjestämässä nuorisovaihdossa yhdessä saksalaisten nuorten kanssa. Kokemukset pelistä ovat olleet positiivisia ja peliä on päästy kehittämään lanseerauksesta lähtien saadun palautteen mukaan entistä ehommaksi. Livohkalle peli on kätevä tapa näyttää esimerkin kautta, minkälaisia pelejä toiminnassa on mahdollista luoda. 

  • Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä  

    Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa 

    Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.  

    Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.  

    ”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa. 

    Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa  

    Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa. 

    Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea. 

    ”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo. 

    Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.

  • Perintöjahti-pakohuonepelin lanseeraus la 6.7.2024

    Perintöjahti-pakohuonepelin lanseeraus la 6.7.2024

    Perintöjahti-pakohuonepelin lanseeraustilaisuus
    la 6.7.2024 klo 10-17


    Tervetuloa nuorten luomaan pakohuonepeliin jahtaamaan perintöä! Pelaajat pääsevät kokemaan, kuinka pulma pulmalta alkaa muodostua kuva siitä, mitä isoisän asunnossa onkaan meneillään.

    Peli sijaitsee Puhoksen Perinnenavetalla osoitteessa Majatalontie 1, Kitee.

    Tilaisuus on osa Puhoksen Perinnepäivien ohjelmatarjontaa. Tarkemmat tapahtumatiedot: puhoksenperinnepäivät.fi
    Pakohuonepeliin osallistuminen tapahtumassa on maksutonta.

    Julisteen on tehnyt Sofia Pietarinen (Artstation: sofiapie).

    Nuorisoseurojen markkinateltalla voi käydä tutustumassa lisää Livohka-hankkeen sekä Nuorisoseurojen toimintaan. Teltta löytyy tapahtuman piha-alueelta.

  • Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

    Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

    Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

    Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

    Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

    Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

    Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

    Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

    Lisätiedot 

    Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
    anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180