Avainsana: osallisuus

  • Luovaa lumoa Osallistavaa vaikuttamista –hankkeen syksyssä 

    Luovaa lumoa Osallistavaa vaikuttamista –hankkeen syksyssä 

    Syksy on edennyt vauhdilla – mitä kuuluu Osallistavaa vaikuttamista (Avi) -hankkeelle? 

    Hankkeen tuella käynnistettiin Luovaa lumoa -toimintaryhmä Liperin Ylämyllyllä yhteistyössä Honkalammen nuorisoseuran kanssa. Luovaa lumoa -ryhmässä toteutetaan monipuolisesti luovia kädentaitoja, kuten maalausta ja askartelua erilaisin materiaalein. Toiminnan tavoitteina ovat osallistujien oma luovuus, onnistumisen kokemukset ja yhteisöllisyys. Ryhmä on suunnattu kehitysvammaisille nuorille.

    Ryhmää on ohjannut syksyn ajan Suomen Nuorisoseurojen Joensuun aluetoimiston harjoittelija Ria Raippa. Toiminnan keskiössä on nuorten osallisuus ja toiminnan sisällöt ovat kehittyneet koko kauden mittaan: “Olen saanut positiivista palautetta ja ottanut vastaan ehdotuksia siitä, mitä tulevilla kerroilla tehdään.”, kertoo ohjaaja Ria.  

    Pienellä ryhmäkoolla ja luovilla menetelmillä edistetään hyvinvointia, itseluottamusta ja osallisuutta. Jokaiselle on tärkeää tulla kuulluksi, siksi onkin hyvä, että ohjaajalla on aikaa jokaiselle ryhmäläiselle. “Työskentely pienryhmän kanssa on ollut antoisaa ja opettavaista – olen nähnyt, miten luova tekeminen ja yhdessäolo vahvistavat osallisuuden tunnetta ja iloa. Olen oppinut, että pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus nuoren hyvinvointiin ja itsevarmuuteen.”, Ria tiivistää. 

    “On mahtavaa, että hankkeen piirissä saatiin vielä loppumetreillä toteutettua näin hienoa ja osallistavaa toimintaa. Myös Honkalammen nuorisoseura on toiminut antoisana yhteistyötahona, antaen vinkkejä millaista toimintaa paikallisella tasolla voisi järjestää myös jatkossa.”, kertoo hankkeen projektityöntekijä Kia Kastinen. 

  • 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    10 vinkkiä osallistamiseen -paneelin vinkit

    Livohka -hankkeen viimeisimpinä toimintoina ennen hankkeen päättymistä järjestettiin 10 vinkkiä osallistamiseen -paneelikeskustelu 20.1.2025 Joensuussa. Paneelissa keskustelijat jakoivat konkreettisia vinkkejä ja moninaisia ajatuksia osallisuudesta, ammentaen Nuorisoseurojen osallisuushankkeista saaduista kokemuksista. Paneelissa keskustelijoina olivat:
    Nazia Asif, projektipäällikkö, Nuorten Dynamo -hanke (ESR+), osallistava tapahtumatuotanto
    Tero Sarkkinen, projektityöntekijä, Livohka -hanke (ESR+), osallistava pelisuunnittelu
    Henna Liiri, alueellisen työn johtaja, Nuoret Vaikuttajat -hanke (Erasmus+) ja Osallistavaa vaikuttamista -hanke (AVI)
    Keskustelun vetäjänä toimi Katri Mäkisalo, projektipäällikkö, Livohka -hanke (ESR+).

    Ajatuksia osallistamisen monista puolista

    Keskustelu oli kuplivaa ja monipuolista. Liikkeelle lähdettiin ajatuksesta, että osallistaa voi oikeastaan missä tahansa asiassa tai toiminannassa; tausta-ajatuksena osallisuuden läpileikkaavuus. Osallisuuden teemaan liittyy vahvasti erilaisia rooleja ja valta-asemia, jotka tulisi tiedostaa, jotta toiminta voisi olla aidosti osallistavaa. Osallistaminen vaatii myös vallan siirtämistä. Kuka päättää? Kuka valitsee? Kuka antaa vaihtoehdot? Osallistaminen voi johtaa myös virheisiin, ja välillä niiden on hyvä antaa tapahtua niin sanotusti hallitusti. Virheiden kautta ryhmässä voi tapahtua uudenlaista oppimista ja kehittymistä. Ohjaajan tehtävä on päästää ajoittain irti, ja antaa virheiden tapahtua, mikäli tilanne sen sallii ja toiminnan turvallisuus säilyy.

    Myös ohjaajan ”tietämättömäksi heittäytyminen” voi tietyissä tilanteissa olla oiva osallistamisen keino. Ei anneta aina valmiita vastauksia, vaan luotetaan, että ryhmässä on valtavasti tietoa ja taitoa sekä kykyä selviytyä ja hankkia tietoa myös itse. Vastapainona yhtenä osallistamisen keinona toimii myös erilaiset tehtävät ja oikean tiedon jakaminen, jotka antavat avaimia aktiiviseen toimimiseen. On tärkeää antaa aidosti oikeaa tietoa, taitoja ja ”avaimia” yhteiskunnan rattaistossa ja erilaisissa yhteisöissä toimimiseen. On hupsua odottaa saatikka olettaa nuorilta aktiivista toimintaa, osallistumista tai kannan ottamista esim. päätöksentekoon tai poliittisiin teemoihin, mikäli tietoa, taitoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia ei ole jaettu avoimesti.

    Toisaalta tehtävänannot voivat myös antaa toivottuja raameja ja rajoja loputtomien mahdollisuuksien maailmaan – joissain tilanteissa rajattomat mahdollisuudet (”voitte tehdä mitä tahansa”) voikin näyttäytyä mahdottomana esteenä luovuudelle ja aloittamiselle. Tapahtuu niin kutsuttu tyhjän paperin kammo, eikä pääse liikkeelle lainkaan.

    Toteutuakseen osallisuus vaatii ympärilleen yleensä turvallisen tilan ja luottamuksen ilmapiirin, jotta osallistuja saisi olla oma itsensä ja uskaltaisi olla luova. Ryhmäprosessien alussa, sekä läpileikkaavasti koko ryhmän toiminnan ajan, ei voi liikaa painottaa tutustumisen ja ryhmäytymisen merkitystä osallisuuden kivijalkana. Yhteisten pelisääntöjen tukena voi toimia esim. turvallisemman tilan periaatteet.

    Osallistamisen kolme K:ta

    Keskustelussa nousi esille myös osallistamisen kolme K:ta:
    1. Kohtaaminen
    Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan vuorovaikutusta. Ohjaajan tehtävä ryhmässä on myös tukea nuorten vuorovaikutustaitoja ja niiden kehittymistä.
    2. Kysyminen
    Osallisuus voi alkaa kysymyksestä: mielipide, ajatukset kokemukset. Liian usein vastaus osallistumattomuuteen on: ”kun kukaan ei ole koskaan kysynyt.”
    3. Kuunteleminen
    Osallisuudessa kuunteleminen ei tarkoita pelkästään kuuntelemista, vaan erityisesti kuulemista. Ja kuulemisen jälkeen ymmärtämistä sekä toimimista.

    Osallistamisen haasteena koettiin yhteisesti se, että se vie yleensä aikaa, ja voi olla prosessina hitaampaa. Ohjaajan onkin tärkeää huomioida tämä ryhmän toimintakokonaisuudessa ja tavoitteissa. On kuitenkin myös hyvä huomioida, että osallistamisessa ja osallisuudessa on eri tasoja ja miljoonia eri menetelmiä. Nuorisoseuroissa yksi kuvaava työkalu hahmottamiseen on osallisuusportaat. Tilanteesta ja ryhmästä riippuen on täysin ok valikoida osallistamisen menetelmiä tai sijoittua osallisuusportaiden eri tasoille.


    Miten ammentaa osallistamisen menetelmiä?

    Paneelissa nostettiin esille myös useita eri menetelmiä, joiden avulla voi osallistaa nuoria ryhmän toimintaan matalalla kynnyksellä. Osallistamisen voi aloittaa helpoista aiheista, esimerkiksi antamalla ryhmän vaikuttaa siihen, mitä harrastusryhmässä syödään välipalaksi. Mielipidettä tai palautetta voi kysyä monilla eri tavoin, kuten asettumalla kuvitteelliselle janalle mielipiteensä mukaisesti, vastaten annettuun väittämään. Nuorten ryhmissä myös peukkupalaute (peukku ylös, alas tai sivulle – tai jotain siltä väliltä, vastaten annettuun väittämään. Voi tehdä myös silmät kiinni, ettei nähdä muiden ajatuksia.) tai yhden sanan palaute ovat helppoja, nopeita ja erittäin matalan kynnyksen tapoja kartoittaa fiiliksiä esimerkiksi nuorilta.

    Tehtävänannoissa voi antaa osallisuuden mahdollisuuksia esimerkiksi valinnaisella toteutustavalla: kirjoittaminen, puhuminen, piirtäminen ja muut luovat menetelmät. Näin myös jokaisen oma luovuus ja vahvuudet pääsevät vahvemmin esille ja tekeminen on usein mielekkäämpää. Kaikilla panelisteilla oli myös kokemuksia niin kutsutuista pikaäänestyksistä, jotka koettiin näppäriksi osallistamisen menetelmiksi. Mikäli ryhmällä on käytössä esim. WhatsApp-ryhmä tai muu vastaava alusta viestimiseen, voi sen kautta esittää kysymyksiä tai vaihtoehtoja, joihin ryhmäläiset voivat vaihtoehtoa klikkaamalla tai peukulla reagoimalla osallistua. Panelisteilla oli myös kokemuksia ryhmissä erilaisista prosessipäiväkirjoista, joita he hyödynsivät osallisuuden edistämisen tukena ja ryhmäläisten osaamisen tunnistamisessa.

    Ihan ite tehty

    Paneelikeskustelussa jaettiin yhteisesti ajatus siitä, että osallisuuteen voidaan kasvaa, ja osallisuuteen tulisi kasvattaa kotona, koulussa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Osallisuus on yhteistyötä, eikä se synny yksistään. Osallisuus aktivoi ja kiinnittää yhteisöön ja yhteiskuntaan. On erittäin merkityksellistä tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään tai yhteisöön. Osallisuuden kautta yksilö tunnistaa omat tehtävänsä yhteisessä kokonaisuudessa, mikä puolestaan sitouttaa toimintaan ja yhteisen hyvän tavoitteluun. Osallistaminen on vastuun antamista ja jakamista. Nuorten kanssa työskennellessä on hiuksenhienoa tunnistaa, missä vastuuttamisen rajat kulkevat. Yksilöllinen tukeminen ja kannustaminen on ensiarvoisen tärkeää ohjaajan näkökulmasta.

    Livohka-hankkeen sloganina toimi ”ihan ite tehty”, millä haluttiin korostaa nuorten osallisuutta pelisuunnitteluprosesseissa kauttaaltaan. Tavoitteena oli, että pelit olisivat maksimaalisesti nuorten itsensä näköisiä, suunnittelemia ja toteuttamia. Näin päästiin lopputuloksiin, joissa nuorten tuottamat pelit olivat jokainen uniikkeja taideteoksia, joissa nuorten ääni, kokemukset, luovuus ja taidot pääsivät esille.

    Osallisuus heijastelee ympäristöön. Hyvä ruokkii hyvää – osallisuus ruokkii osallisuutta.

    Tekstin koonnut paneelikeskustelun pohjalta Katri Mäkisalo

  • Nuorten suunnittelema Pikkujoulut -tapahtuma Koveron nuorisoseurantalolla 29.11.

    Nuorten suunnittelema Pikkujoulut -tapahtuma Koveron nuorisoseurantalolla 29.11.

    Nuorten Pikkujoulut on pian ovella!
    Nuorten pikkujoulut 6.-9. -luokkalaisille järjestetään Koveron Nuorisoseurantalolla (Koverontie 7, Joensuu) perjantaina 29.11.2024 klo 16.00-21.30.

    Luvassa hauskaa yhteistä ohjelmaa! Tapahtumassa vierailee stand up koomikko Tuukka Holopainen. Ohjelmassa myös kilpailuita, musiikkia, UV-kasvomaalauksia ja -valoja! Kokataan yhdessä tortilloja ja tehdään omat jäätelöannokset.

    Pukukoodi: Jotakin punaista tai jouluista (ei pakollinen).
    VAPAA PÄÄSY! Tapahtuma on päihteetön.

    Tarvitsetko kyydin tapahtumaan?
    Kyyditys: Heinävaara-Kovero-Heinävaara
    Lähtö Heinävaarasta klo 15.30- Kyyti takaisin Koverosta lähtee klo 21.30. Paikkoja rajallinen määrä. Ilmoittaudu kyytiin (QR-koodi mainoksessa).

    Tapahtuman on suunnitellut Koveron nuorten tapahtumasuunnitteluryhmä.
    Tapahtuma on osa Nuorisoseurojen Osallistavaa vaikuttamista -hanketta, ja se toteutetaan yhteistyössä Joensuun Nuorisopalveluiden kanssa.

    Tapahtuman ohjaajina toimivat Nuorisoseuroilta projektityöntekijä Tarja Matikainen sekä vaarojen nuoriso-ohjaajat Millamalla ja Sari.

    Lisätietoja: Tarja Matikainen, tarja.matikainen(a)nuorisoseurat.fi, 044 7551303

  • Tervetuloa mukaan sukeltamaan kohti osallisuutta!

    Tervetuloa mukaan sukeltamaan kohti osallisuutta!

    Nuorten vaikuttajapolut -hanke järjestää yhteistyössä Itä-Suomen aluehallintoviraston ja Itä-Suomen nuorisotyön aluekoordinaation kanssa maksuttoman koulutuksen, jossa kokemusten jaon lisäksi saat vinkkejä ja menetelmiä osallisuuden vahvistamiseksi nuorisotyön arjessa. Kalvosulkeisten sijaan voit voi asennoitua rentoon ja tekevään meininkiin.

    Koulutus pidetään Joensuussa keskiviikkona 21.8.2024, klo 9-14:30.

    Ilmoittaudu mukaan AVIN koulutuskalenterin kautta – löydät koulutuksen hakusanalla ’osallisuus’. Ilmoittauduthan kahvitarjoilua varten 12.8. mennessä.

  • Osallisuuden pauloissa

    Osallisuuden pauloissa

    Osallisuus on yksi nuorisoseurajärjestön arvoista. Osallisuus tarkoittaa nuorisoseurassa yhteisöön kuulumista ja mukanaoloa. Jokainen voi vaikuttaa tekemiseen ja osallistua omalla panoksellaan. Myös Livohka -hanke kytkeytyy vahvasti osallisuuteen, ja viikolla 6 koko hanketiimi pääsi taas entistä vahvemmin käsiksi teemaan THL:n Osallisuusviikon ja Suomen Nuorisoseurojen Portugalissa vietettyjen työntekijäpäivien myötä.  

    “Välillä täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle.” Kun ottaa etäisyyttä omaan työskentely-ympäristöön ja käy keskusteluja toisen maan kulttuurin ympäröimänä, alkaa nähdä arkiset asiatkin uudella tavalla. Maisemanvaihdos on mahdollisuus oppia uutta sekä katsella omaa “kuplaa” ulkopuolelta. Mitä voisimme tehdä toisin? Missä voisimme kehittyä? Mitä teemme itseasiassa ihan hirmuisen hienosti ja vaikuttavasti? Muun muassa tämän kaltaista ajattelun ja oman toiminnan ravistelua saimme kokea Portugalissa Nuorisoseurojen työntekijäpäivillä. Innostavana kotiin tuomisena saimme muun muassa uusia inspiroivia ideoita osallisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja näkyväksi tekemiseen esimerkiksi erilaisten visualisointien kautta. 

    Miten osallisuus näkyy Livohkan toiminnassa?  

    Livohka -hankkeen peliprojekteissa nuoret ovat kaiken keskiössä: he pääsevät toteuttamaan toiveidensa peliä ja päättämään lähes kaikesta itse – välipalatarjoiluja myöten. Hankkeen työntekijät toimivat kannustajina ja mahdollistajina. Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityiseen arvoon nämä asiat nousevat silloin, kun ihminen on esimerkiksi tavalla tai toisella muita heikommassa asemassa. Osallisuus voi olla merkittävä osa yksilön omaa toimijuutta, sekä kokemusta nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta.

    Osallisuuden merkityksellisyys on nuoria seuratessa käsinkosketeltavaa. Hymyt, innokkuus, omien mahdollisuuksien näkeminen omassa elämässä, oma-aloitteisuus, huulenheitto ja katseen suuntaaminen tulevaan viestivät paitsi myönteisistä muutoksista myös osallisuuden toteutumisesta. Eipä siis ihme, että osallisuuden kokemus ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Emme malta odottaa, miten mahtavien elämysten äärelle varmasti vielä pääsemme Livohkan nuorten kanssa! 

    Livohka -hanke (09/2023-01/2025) lisää pohjoiskarjalaisten nuorten osallisuuden toteutumista ja osaamisen kehittymistä paikallisesti hyödyntämällä pelillisyyttä ja nuorten toteuttamia projekteja. Hanketta toteuttaa Suomen Nuorisoseurat ry.

  • Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikallinen vaikuttajahanke starttaa Pohjois-Karjalassa

    Osallistavaa vaikuttamista – nuorten paikallinen vaikuttajahanke starttaa Pohjois-Karjalassa

    Nuorten paikallisen toiminnan kehittämishankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten kokemuksia osallisuudesta ja mukaan ottavista yhteisöistä. Lisäksi hanke vahvistaa nuorten vaikuttamisosaamista. Haluamme, että nuoret ovat itse aktiivisia toimijoita paikallisyhteisöissään ja tätä hankkeessa lähdetään edistämään! 

    Vuoden 2023 aikana hankkeessa perustetaan 3 nuorten toimintaryhmää Keski-Karjalan alueelle. Yhteistyökumppaneina ja nuorten toimintaryhmien kotiseuroina toimivat Rasivaaran, Kesälahden ja Akkalan-Jouhkolan nuorisoseurat. Toivomme, että hankkeen kautta näihin seuroihin muodostuu nuorten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa. 

    Hankkeen varsinainen toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa ja hankkeen projektikoordinaattori vastaa nuorten toimintaryhmien kanssa toimimisesta ja nuorten sparraamisesta. Kohderyhmänä hankkeessa ovat pääasiassa 13-18 –vuotiaat nuoret, mutta haluamme edistää kaikenikäisten nuorten osallisuutta, joten ovet ovat avoinna kaikille!  Osallistuakseen hankkeen toimintaan ei tarvitse olla nuorisoseurojen jäsen, vaan mukaan kutsutaan jokainen kohderyhmään kuuluva ja oman paikkakunnan toiminnan kehittämisestä kiinnostunut nuori. Ensimmäiset avoimet nuorten suunnittelutapaamiset järjestetään 

    • Ti 18.4. klo 15-17 Rääkkylän nuorisotalolla, Kinnulantie 4
    • Ke 19.4. klo 15-17 Tohmajärven nuorisotila Stoppi, Kirkkotie 6
    • Kesälahti, TBA

    Nuorten toiminnan lisäksi hankkeen tärkeänä toimenpiteenä on vahvistaa nuorisoseurojen ja kuntien välistä yhteistyötä erilaisin keinoin. Tule mukaan nuorten suunnitteluiltapäiviin tai ota yhteyttä yhteistyöideoinnin merkeissä!

    Sini Korhonen 
    projektikoordinaattori 
    sini.korhonen@nuorisoseurat.fi 
    050 342 2054